Lähes 40 % nousu alle 35-vuotiaiden hakemiin eläkkeisiin – ”Miten nuorten mielenterveys kestää työelämään pääsyn vaikeudet?”

Alle 35-vuotiaiden hakemien mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kasvanut 37 prosenttia vuosien 2018-2024 välillä. Samalla alle 35-vuotiaat ovat suurin ikäryhmä, joille myönnettiin mielenterveysperusteinen työkyvyttömyyseläke alkuvuoden 2025 aikana. Luvut koskevat työeläkeyhtiö Elosta haettuja ja myönnettyjä työkyvyttömyyseläkkeitä.

– Valtaosa nuorista aikuisista voi oikein hyvin. Mutta meille on syntynyt ryhmä, joka ei saa työelämästä kiinni tai ei saa pysyttyä siellä pitkäjänteisesti. Mikään ei valitettavasti viittaa siihen, että tämä ilmiö olisi hiipumassa, sanoo Elon työkykyjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki.

Työelämän kiihtyvä vauhti, maailmanpoliittinen epävarmuus, ilmastonmuutos ja talouden heikot näkymät korostuvat myös työeläkeyhtiössä. Ahdistuneisuushäiriö on diagnoosina mukana joka toisella alle 35-vuotiaalla, joka hakee Elosta työkyvyttömyyseläkettä mielenterveysperusteilla. Korhonen-Yrjänheikki pitää ahdistuneisuuden kasvua yhtenä oireena siitä, että maailma on monille nuorille tällä hetkellä liikaa.

– Me kaikki kohtaamme tässä ajassa epävarmuustekijöitä, joihin emme voi vaikuttaa. Aikuisiin ihmisiin nähden nuorilla on vasta vähän resilienssiä pärjätä vaikeuksien keskellä. Siksi he ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, toteaa Korhonen-Yrjänheikki.

Nuorten aikuisten painetta lisäävät työllistymisen vaikeudet, joita Korhonen-Yrjänheikki kutsuu yhdeksi suurimmista yhteiskunnallisista haasteista juuri nyt. Hän on erityisen huolissaan siitä, mitä nämä vastoinkäymiset tekevät nuorten mielen hyvinvoinnille.

– Viidesosa 18-29 -vuotiaista nuorista naisista syö masennuslääkkeitä. Näiden lääkkeiden käyttö on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Epäonnistumisen kokemus ja jatkuva epävarmuus ovat myrkkyä nuorille – tähän meidän pitäisi hyvinvointiyhteiskunnassa havahtua, sanoo Korhonen-Yrjänheikki.

Parikymppisille on opetettava taitoja, jotka ennen opittiin alaikäisenä

Työelämässä vallitsee Korhonen-Yrjänheikin mukaan juuri nyt ristiriita: Jopa aloittelija-tason työpaikkojen vaatimustaso on kasvanut, kun samalla näihin tehtäviin vaadittavaa työkokemusta on entistä vaikeampi kerryttää. Hänen mukaansa tämän ilmiön ymmärtäminen on työpaikoilla vielä kesken.

– Emme voi olettaa nuorten osaavan taitoja, joita heillä ei ole ollut mahdollisuutta oppia. Perehdytys ei voi olla samanlaista kuin vuosikymmen sitten, vaan monelle parikymppiselle nuorelle on opetettava työelämätaitoja, jotka ennen opittiin jo alaikäisenä ensimmäisissä kesätyöpaikoissa, sanoo Korhonen-Yrjänheikki.

Hän tunnistaa, että työpaikoilla on entistä suurempi vastuu nuorista, on kyse sitten perehdytyksestä tai elämänhallinnan tukemisesta. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Sitä, että työpaikoilla on nähtävä kunkin ihmisen yksilölliset tarpeet ja opittava johtamaan ihmisiä yksilöllisesti. Nuorten sukupolvien erilaiset arvot ja inhimillisyyden korostuminen tulevat vaikuttamaan työelämään merkittävällä tavalla.

–  Nuoret haluavat työelämältä joustavuutta – osa-aikatyö on heille potentiaalinen vaihtoehto siinä missä vanhempi sukupolvi on harrastanut tätä lähinnä pikkulapsivuosina. Ylipäätään työpaikoilla pitää ymmärtää, että nuoret eivät ole valmiita uhraamaan koko elämäänsä työlle ja se on aivan perustelu arvovalinta. Tämä on kuitenkin iso muutos, joka vaatii työyhteisöissä keskustelua ja jokaisen omien arvojen ja asenteiden uudelleenajattelua, pohtii Korhonen-Yrjänheikki.