UKK-instituutin väestötutkimuksissa käyttämät fyysisen kunnon testit soveltuvat hyvin työikäisten mittaamiseen

Väestötutkimuksissa käytettävien fyysisen kunnon testien tulee olla tarkkoja, luotettavia, turvallisia ja soveltua laajalle joukolle eri taustoista tulevia henkilöitä. Tuoreessa tutkimuksessa arvioitiin UKK-instituutin väestötutkimuksissa käytettyjen testien soveltuvuutta työikäisen väestön kunnon mittaamiseen. Tutkimuksessa analysoitiin, kuinka suuri osa KunnonKartta 2017 ja 2021 -tutkimusten osallistujista pystyi tekemään testit suoritusohjeiden mukaisesti. Lisäksi tutkimuksessa vertailtiin, miten pelkkään kyselytutkimukseen osallistuneet erosivat taustoiltaan kuntotesteihin osallistuneista.

Fyysisen kunnon testit soveltuvat laajalle joukolle 

Analyysien perusteella fyysisen kunnon testit soveltuivat hyvin eri ikäisille ja erilaisen liikkumistaustan omaaville henkilöille.

– Yli 95 prosenttia osallistujista pystyi tekemään tasapaino-, liikkuvuus-, hyppy- ja kävelytestit suoritusohjeiden mukaisesti. Tätä voi pitää hyvänä tuloksena, sillä aineistossa oli mukana myös vähän liikkuvia sekä terveydentilansa keskivertoa heikommaksi kokevia, toteaa UKK-instituutin liikuntafysiologi Olli-Pekka Nuuttila.

Kyselyvastaajat erosivat hieman testeihin osallistuneista

Pelkkään kyselytutkimukseen vastanneissa oli keskimäärin enemmän terveytensä ja kuntonsa heikoksi kokeneita sekä liikkumisensa vähäiseksi arvioineita henkilöitä kuin kuntotesteihin osallistuneissa.

– On yleisesti tiedossa, että edellä mainittuja kohderyhmiä voi olla haastavaa saavuttaa fyysiseen aktiivisuuteen ja kuntoon liittyvissä tutkimuksissa. Tulevaisuudessa olisikin tärkeää löytää keinoja erityisesti tämän ryhmän aktivoimiseksi, Nuuttila summaa.

Näin tutkittiin? 

Tutkimusaineisto kerättiin KunnonKartta-väestötutkimuksissa vuosina 2017 ja 2021. Otokset koostuivat 20–69-vuotiaista miehistä ja naisista seitsemässä eri väestökeskuksessa. Mukana olivat osallistujat, jotka osallistuivat fyysisen kunnon testeihin, kyselyyn tai molempiin. 

Fyysisen kunnon testeihin sisältyivät yhden jalan seisonta, hartiaseudun liikkuvuus, ponnistushyppy, muunneltu punnerrus ja kuuden minuutin kävelytesti. Tutkimuskyselyssä selvitettiin muun muassa terveydentilaa, liikkumista ja toimintakykyä. 

Seuraava KunnonKartta-väestötutkimuksen tiedonkeruu alkaa syyskuussa ja jatkuu keväälle 2026.

Alkuperäinen lähde:  

Nuuttila O‐P, Husu P, Tokola K, Vähä‐Ypyä H, Vasankari T, Sievänen H. (2025) Adherence to health‐related fitness tests in working‐aged adults — who are we (not) measuring? Clinical Physiology and Functional Imaging 2025, e70020. https://doi.org/10.1111/cpf.70020