UKK-instituutin väestötutkimuksissa käyttämät fyysisen kunnon testit soveltuvat hyvin työikäisten mittaamiseen
Tuoreen tutkimuksen mukaan UKK-instituutin käyttämät fyysisen kunnon testit sopivat hyvin erilaisen liikkumistaustan omaaville työikäisille aikuisille. Kyselytutkimuksella voidaan kuitenkin tavoittaa todennäköisemmin sellaisia vähän liikkuvia tai kuntonsa heikoksi kokevia henkilöitä, jotka eivät ole halunneet osallistua kuntotesteihin.

Väestötutkimuksissa käytettävien fyysisen kunnon testien tulee olla tarkkoja, luotettavia, turvallisia ja soveltua laajalle joukolle eri taustoista tulevia henkilöitä. Tuoreessa tutkimuksessa arvioitiin UKK-instituutin väestötutkimuksissa käytettyjen testien soveltuvuutta työikäisen väestön kunnon mittaamiseen. Tutkimuksessa analysoitiin, kuinka suuri osa KunnonKartta 2017 ja 2021 -tutkimusten osallistujista pystyi tekemään testit suoritusohjeiden mukaisesti. Lisäksi tutkimuksessa vertailtiin, miten pelkkään kyselytutkimukseen osallistuneet erosivat taustoiltaan kuntotesteihin osallistuneista.
Fyysisen kunnon testit soveltuvat laajalle joukolle
Analyysien perusteella fyysisen kunnon testit soveltuivat hyvin eri ikäisille ja erilaisen liikkumistaustan omaaville henkilöille.
– Yli 95 prosenttia osallistujista pystyi tekemään tasapaino-, liikkuvuus-, hyppy- ja kävelytestit suoritusohjeiden mukaisesti. Tätä voi pitää hyvänä tuloksena, sillä aineistossa oli mukana myös vähän liikkuvia sekä terveydentilansa keskivertoa heikommaksi kokevia, toteaa UKK-instituutin liikuntafysiologi Olli-Pekka Nuuttila.
Kyselyvastaajat erosivat hieman testeihin osallistuneista
Pelkkään kyselytutkimukseen vastanneissa oli keskimäärin enemmän terveytensä ja kuntonsa heikoksi kokeneita sekä liikkumisensa vähäiseksi arvioineita henkilöitä kuin kuntotesteihin osallistuneissa.
– On yleisesti tiedossa, että edellä mainittuja kohderyhmiä voi olla haastavaa saavuttaa fyysiseen aktiivisuuteen ja kuntoon liittyvissä tutkimuksissa. Tulevaisuudessa olisikin tärkeää löytää keinoja erityisesti tämän ryhmän aktivoimiseksi, Nuuttila summaa.
Näin tutkittiin?
Tutkimusaineisto kerättiin KunnonKartta-väestötutkimuksissa vuosina 2017 ja 2021. Otokset koostuivat 20–69-vuotiaista miehistä ja naisista seitsemässä eri väestökeskuksessa. Mukana olivat osallistujat, jotka osallistuivat fyysisen kunnon testeihin, kyselyyn tai molempiin.
Fyysisen kunnon testeihin sisältyivät yhden jalan seisonta, hartiaseudun liikkuvuus, ponnistushyppy, muunneltu punnerrus ja kuuden minuutin kävelytesti. Tutkimuskyselyssä selvitettiin muun muassa terveydentilaa, liikkumista ja toimintakykyä.
Seuraava KunnonKartta-väestötutkimuksen tiedonkeruu alkaa syyskuussa ja jatkuu keväälle 2026.
Alkuperäinen lähde:
Nuuttila O‐P, Husu P, Tokola K, Vähä‐Ypyä H, Vasankari T, Sievänen H. (2025) Adherence to health‐related fitness tests in working‐aged adults — who are we (not) measuring? Clinical Physiology and Functional Imaging 2025, e70020. https://doi.org/10.1111/cpf.70020
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli-Pekka Nuuttila, liikuntafysiologi, LitT, UKK-instituutti
p. 050 594 6170
olli-pekka.nuuttila@ukkinstituutti.fi
Linkit
Tutkitusti terveellistä ja turvallista liikkumista
UKK-instituutti on terveys- ja liikunta-alalla toimiva tutkimus- ja asiantuntijakeskus. UKK-instituutin tehtävänä on edistää väestön terveyttä ja toimintakykyä lisäämällä terveysliikuntaa ja vähentämällä liikkumattomuutta, liikuntavammoja ja vapaa-ajan tapaturmia. Tuotamme mm. tietoa liikkumisen yhteiskunnallisesta merkityksestä päätöksenteon tueksi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta UKK-instituutti
Liikuntavammoja voidaan välttää – tehokas ehkäisy vaatii säännöllistä harjoittelua8.8.2025 08:03:42 EEST | Tiedote
Urheilijoiden sitoutuminen vammoja ehkäisevään harjoitusohjelmaan vaikuttaa merkittävästi loukkaantumisriskiin. Mitä aktiivisemmin ohjelmaa toteutetaan, sitä pienempi riski on saada urheiluvamma. Tämän osoittaa Tampereen urheilulääkäriaseman tuore koostetutkimus.
Polvivammat piinaavat naisjalkapalloilijoita12.7.2025 06:53:48 EEST | Tiedote
Tuoreen Tampereen urheilulääkäriaseman tutkimuksen mukaan naisjalkapalloilijoiden yleisimpiä vammoja ovat reiden ja nilkan vammat. Merkittävimmän haitan aiheuttavat kuitenkin äkilliset polvivammat, jotka ovat syynä oli puoleen kaikista vammojen aiheuttamista poissaoloista.
Varusmiespalvelus tuottaa terveyshyötyjä – eniten hyötyvät lihavat ja huonokuntoiset palveluksen aloittajat26.6.2025 11:09:59 EEST | Tiedote
Varusmiespalvelus on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi pienentää vyötärönympärystä ja kohottaa kestävyyskuntoa nuorilla miehillä. Tuore kotimainen tutkimus, joka perustuu lähes 250 000 miehen tietoihin, tarkastelee varusmiespalveluksen vaikutuksia terveyteen.
Urheiluun liittyvien aivotärähdysten arviointityökalut saatavilla nyt suomeksi18.6.2025 12:14:13 EEST | Tiedote
Päävamman saaneen urheilijan arviointilomake (SCAT6) on helppokäyttöinen työkalu urheilijoiden terveydenhuollosta vastaavien henkilöiden käyttöön. Maallikoille suunnattu työkalu (CRT6) puolestaan auttaa valmentajia ja huoltojoukkoja tunnistamaan aivotärähdykset.
Puoliero dynaamisessa tasapainotestissä on yhteydessä polvivammariskiin nuorilla naisurheilijoilla30.5.2025 09:08:41 EEST | Tiedote
Tampereen urheilulääkäriaseman tutkimuksessa selvitettiin tasapainomuuttujien yhteyttä polven eturistisidevammoihin nuorilla salibandyä tai koripalloa pelaavilla naisurheilijoilla. Tutkimuksen mukaan lisääntynyt puoliero dynaamista tasapainoa mittaavassa testissä oli yhteydessä suurentuneeseen riskiin polven eturistisidevammalle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme