Kesäkuun lopussa kotitalouksien talletuskanta oli kaikkien aikojen suurin

Kesäkuun 2025 lopussa suomalaisten kotitalouksien talletuskanta (114,7 mrd. euroa) oli kaikkien aikojen suurin. Se oli lähes 4 mrd. euroa suurempi kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Kesäkuun lopussa kotitalouksien talletuksista 69,9 mrd. euroa oli yön yli -talletuksia[1], 15,4 mrd. euroa määräaikaistalletuksia[2] ja 29,4 mrd. euroa sijoitustalletuksia[3]. Kesäkuussa yön yli -talletusten vuosikasvuvauhti oli 2,7 %, määräaikaistalletusten 10,1 % ja sijoitustalletusten 2,5 %.
Talletusten korot ovat laskeneet. Kesäkuun 2025 lopussa määräaikaistalletusten kannan keskikorko oli 2,30 %, kun vuosi sitten se oli 3,17 %. Uusien määräaikaistalletussopimusten keskikorko on laskenut vastaavana aikana lähes 1,4 prosenttiyksikköä ja oli 2,18 % kesäkuun 2025 lopussa. Sijoitustalletusten kannan keskikorko on laskenut vuoden takaisesta yli prosenttiyksikön, ja se oli 1,28 % kesäkuun 2025 lopussa. Kesäkuun lopussa 2025 yön yli -talletuksille maksettava korko (0,36 %) oli 0,11 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Kokonaisuudessaan talletuskannan keskikorko oli 0,86 % kesäkuun lopussa.
Kotitaloudet sijoittivat lisää osakkeisiin ja rahastoihin
Kesäkuun 2025 lopussa kotitalouksilla oli pörssinoteerattuja osakeomistuksia[4] 52,4 mrd. euron edestä, mikä on 8 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Vuoden 2025 toisen neljänneksen aikana kotitaloudet sijoittivat nettomääräisesti[5] 120 milj. euroa lisää pörssinoteerattuihin osakkeisiin. Vastaavana aikana osakeomistusten arvo kasvoi 2,7 mrd. euroa. Toistaiseksi osakeomistusten arvo oli suurimmillaan elokuussa 2021, jolloin niiden arvo oli 56,1 mrd. euroa.
Vuoden 2025 toisella neljänneksellä kotitaloudet tekivät enemmän merkintöjä suomalaisiin sijoitusrahastoihin[6] kuin lunastuksia niistä. Nettomääräisesti uusia sijoituksia tehtiin lähes 400 milj. euron edestä. Uusien sijoitusten lisäksi myös kotimaisten rahasto-omistusten arvo kasvoi vuoden 2025 toisen neljänneksen aikana 960 milj. euroa.
Kesäkuun lopussa kotitalouksien sijoitukset kotimaisiin sijoitusrahastoihin olivat 39,5 mrd. euroa, mikä on vain hieman vähemmän kuin helmikuun 2025 lopun kaikkien aikojen suurin määrä (39,7 mrd. euroa). Rahastosijoituksista suurin osa oli osakerahastoissa (43 %), korkorahastoissa (28 %) ja yhdistelmärahastoissa (19 %).
Vuoden 2025 toisella neljänneksellä suomalaiset kotitaloudet myös sijoittivat nettomääräisesti yli 300 milj. euroa ulkomaisiin sijoitusrahastoihin[7]. Kesäkuun lopussa kotitaloudet omistivat ulkomaisia rahasto-osuuksia 9,1 mrd. euron edestä.
Lisätietoja antavat
- Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi,
- Pauli Korhonen, puh. 09 183 2280, sähköposti: pauli.korhonen(at)bof.fi.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/.
Seuraava Säästäminen ja sijoittaminen -tiedote julkaistaan 10.11.2025 klo 10.
[1] Yön yli -talletuksiin sisältyvät käyttötilit ja muut tilit, joilta varoja voidaan nostaa tai siirtää vapaasti.
[2] Määräaikaistalletukset sisältävät ASP-talletukset.
[3] Sijoitustalletukset ovat irtisanomisehtoisia talletuksia. Niillä ei ole sovittua määräaikaa (toisin kuin määräaikaistalletuksilla), mutta niillä on irtisanomisaika, jolloin talletusta ei voi muuttaa rahaksi ilman seuraamuksia (toisin kuin yön yli -talletuksilla). Tämä luokka sisältää myös sijoitustilit, joissa ei ole irtisanomisaikaa eikä sovittua määräaikaa mutta joissa on nostorajoituksia.
[4] Suomessa säilytyksessä olevat.
[5] Ostot–myynnit.
[6] Sisältää Suomeen rekisteröidyt sijoitusrahastot ja erikoissijoitusrahastot.
[7] Suomessa säilytyksessä olevat rahasto-osuudet.
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Iina Lario blir kommunikationschef vid Finlands Bank29.7.2025 15:10:00 EEST | Pressmeddelande
Politices magister Iina Lario har utnämnts till kommunikationschef vid Finlands Bank. Utnämningen gäller för en period på fem år.
Iina Lario Suomen Pankin viestintäpäälliköksi29.7.2025 15:10:00 EEST | Tiedote
Suomen Pankin viestintäpäälliköksi on nimitetty valtiotieteiden maisteri Iina Lario. Nimitys on tehty viiden vuoden määräajaksi.
Iina Lario appointed Head of Communications at Bank of Finland29.7.2025 15:10:00 EEST | Press release
Iina Lario M.Sc.(Pol.) has been appointed Head of Communications at the Bank of Finland. The appointment is for a five-year term.
Fler stuglån lyftes i början av 2025 än året innan28.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
De finländska hushållen lyfte i juni 2025 nya lån för fritidsbostäder, dvs. stuglån, för 100 miljoner euro, vilket är 27 procent mer än i juni för ett år sedan. Fler stuglån lyftes under varje månad i början av 2025 än under motsvarande period 2024. Efterfrågan på stuglån är i allmänhet livligast i maj–september [1], och juni är typiskt den månad då det lyfts flest lån. Under pandemin åren 2020 och 2021 lyftes det exceptionellt mycket stuglån. Genomsnittsräntan på nya beviljade stuglån sjönk något från maj och var i juni 2,83 procent. I maj 2025 var genomsnittsräntan på nya lån ännu 2,92 procent. Bankerna erbjuder vanligtvis en av Euriborräntorna som referensränta på ett lån[2]. I juni 2025 var 96 procent av de nya stuglånen bundna till Euriborräntor. Av de nya lånen, där Euribor användes som referensränta var 71 procent bundna till ett års Euribor, 8 procent till sex månaders Euribor och 21 procent till tre månaders Euribor. Tidigare använde en ännu större andel av lånen 12-månaders E
Alkuvuonna 2025 mökkilainoja nostettiin vuodentakaista enemmän28.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset kotitaloudet nostivat kesäkuussa 2025 uusia vapaa-ajanasuntolainoja eli mökkilainoja 100 milj. euron edestä, mikä on 27 % enemmän kuin vuosi sitten kesäkuussa. Mökkilainoja nostettiin alkuvuoden jokaisena kuukautena enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2024. Mökkilainojen kysyntä on yleensä vilkkaimmillaan touko-syyskuussa[1], ja tyypillisesti kesäkuu on kaikista vilkkain nostokuukausi. Pandemian aikana vuosina 2020 ja 2021 mökkilainoja nostettiin poikkeuksellisen paljon. Uusien nostettujen mökkilainojen keskikorko laski hieman toukokuusta ja oli kesäkuussa 2,83 %. Toukokuussa 2025 uusien nostojen keskikorko oli vielä 2,92 %. Pankit tarjoavat yleensä lainan viitekoroksi jonkin euriborkoron[2]. Kesäkuussa uusissa nostoissa 96 prosentissa viitekorkona käytettiin euriborkorkoja. Uusista nostoista, joissa viitekorkona käytettiin euriborkorkoja, 71 % sidottiin 12 kuukauden euriborkorkoon, 8 % kuuden kuukauden euriborkorkoon ja 21 % kolmen kuukauden euriborkorkoon. Aiemmin vielä
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme