Terveiset valtiovarainministeri Riikka Purralle: suomalaisten arvoihin kuuluu solidaarisuus – mitkä ovat hallituksen arvot?

Valtiovarainministeri Purran mukaan suomalaiset eivät arjessaan huomaa, jos kehitysyhteistyöstä leikataan, ja kehitysyhteistyö on ”toissijaista”. Purra ehdottaa 105 miljoonan euron leikkauksia vuodelle 2026 ja 140 miljoonan euron leikkauksia vuodelle 2027. 

”Kehitysyhteistyöllä pelastetaan henkiä ja mahdollistetaan ihmisarvoista elämää. Eikö se ole ensiarvoista? Politiikan tulisi perustua arvoille. Eivät kaikki suomalaisten arvostamat asiat toimeentuloturvasta ikäihmisten palveluihin voi millään näkyä kaikkien arjessa, mutta ne ovat silti tärkeitä”, muistuttaa Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu. 

Suomalaiset arvostavat tutkimuksen mukaan kansainvälistä solidaarisuutta. UM:n mielipidemittauksen (26.5.2025) mukaan 81 prosenttia suomalaisista kokee, että köyhyyden poistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen maailmasta on tärkeää. Humanitaarista apua pitää tärkeänä 77 % suomalaisista. Saman tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista lisäisi kehitysyhteistyörahoitusta ja 64 % vastustaa leikkauksia. 

Fingon mukaan neljäs leikkaus olisi haitaksi Suomen vastuunkannolle ja kansainvälisille suhteille. Vuonna 2025 varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahat ovat jo noin viidenneksen alemmat suhteessa vaalikauden alkuun. Samaan aikaan Suomea velvoittavat edelleen kansainväliset sitoumukset kohdentaa 0,7 % bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön. 

Kehitysyhteistyöleikkaukset haittaavat myös Suomen ulkosuhteiden hoitoa kokonaisuudessaan. Kuvaavaa on, että valtaosa maailman maista on kehittyviä maita. 

”Kehitysyhteistyö on tärkeä osa kansainvälisten instituutioiden, kuten YK-järjestelmän toimintaa. Siten se on tapa pitää yllä pienelle maalle, kuten Suomelle, tärkeää sääntöperusteisuutta”, muistuttaa Fingon vaikuttamistyön asiantuntija Anna Hyvärinen. 

Neljäs leikkaus olisi myös huonoa hallintoa, sillä se katkaisee kaiken pitkäjänteisyyden. 

”Hallituksen ohjelmassa ja kansainvälisiä suhteita ohjaavissa selonteoissa linjataan kestävän kehityksen, sääntöperusteisen maailmanjärjestyksen ja yhdenvertaisten kumppanuuksien edistämisestä ulkopolitiikassa. Miten hallitus aikoo toimeenpanna hallitusohjelmaa ja selontekoja, jos näille tavoitteille olennaisia voimavaroja koko ajan vähennetään? Entä Helsinki+50-konferenssin Suomen virallisissa puheissa kuullut kauniit sanat monenkeskisyydestä ja yhteisvastuusta, miten niitä aiotaan toimeenpanna näillä resursseilla?”, kysyy Hyvärinen. 

Jatkuvat leikkaukset merkitsevät kehitysyhteistyön toteuttamiselle aina uutta suunnittelua. 

”Jatkuva leikkaaminen luo tilanteen, jossa aina kun olet pääsemässä sorvin ääreen, joku tulee koputtamaan olalle ja lähettää takaisin suunnittelupöydälle”, sanoo Nalbantoglu.  

Vaihtoehtoja kehitysyhteistyöleikkauksille tulee esille esimerkiksi julkisen talouden asiantuntijoiden arvioista (YLE 6.8.).  

Lisätiedot: 

Ilmari Nalbantoglu | johtaja, vaikuttaminen | 050 317 6693 | ilmari.nalbantoglu@fingo.fi 

Anna Hyvärinen | asiantuntija, vaikuttaminen | 050 317 6744 | anna.hyvarinen@fingo.fi 

—

Mitä hyötyä on kehitysyhteistyöstä, humanitaarisesta avusta ja rauhantyöstä? 

Yli 300 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua. Sodat ja konfliktit tuhoavat elämiä ja yhteiskuntia eri puolilla maailmaa. Ilmastokriisi on kiihtynyt ja demokratian tila rapautunut. Samalla autoritaariset voimat kasvattavat vaikutusvaltaansa. 

Tässä tilanteessa kehitysyhteistyö, humanitaarinen apu ja rauhantyö ovat tärkeitä investointeja maailman vakauteen, turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Ne ovat niin keinoja ennaltaehkäistä kriisejä, edistää ihmisoikeuksia kuin tukea ihmisiä äärimmäisessä ahdingossa. 

Vakaampi, turvallisempi ja reilumpi maailma on monin tavoin Suomen edun mukaista. Lisäksi pitkäjänteinen kehityspolitiikka on Suomelle työkalu kumppanuuksien rakentamiselle, kansainvälisen aseman vahvistamiselle ja ihmisarvojen puolustamiselle. Kaikista tärkeimpänä se on kuitenkin globaalia solidaarisuutta ja vastuunkantoa. 

Näistä lähtökohdista Fingo antoi kehysriihtä edeltäen viisi muistutusta kehitysyhteistyön, humanitaarisen työn ja rauhantyön tärkeydestä: 

1. vakaampi ja turvallisempi maailma, 

2. globaali solidaarisuus ja vastuu 

3. Suomen taloudellinen etu 

4. Suomen kansainvälinen asema 

5. ihmisarvon puolustaminen maailmassa