KOVA: Ratkaisu asuntorahoituksen takausvastuiden vähentämiseen on tilastointitavan muutos

- KOVAlla on ratkaisu asuntorahoituksen takausvastuiden vähentämiseen: se on korkotukilainojen tilastointitavan muuttaminen, jotta niitä ei laskettaisi osaksi julkisyhteisöjen ns. EDP-velkaa, KOVAn toimitusjohtaja Jouni Parkkonen toteaa. Parkkonen toteaa, että osassa EU-maista, esimerkiksi Alankomaissa, valtion takaamia lainoja kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon ei lasketa osaksi EDP-velkaa. Tämä malli olisi valmis käyttöönotettavaksi myös Suomessa. Suomessa Tilastokeskus päätti vuonna 2022, että korkotukilainat ovat osa Suomen EDP-velkaa. Tilastointitavan muutoksen myötä julkisyhteisöjen velkasuhde nousi noin 6 prosenttiyksikköä puhtaasti tämän tilastointitavan muutoksen myötä. Miksi tällainen muutos tehtiin Suomessa, kun sellaista ei tehty kaikkialla EU-maissa, Parkkonen kysyy?

Asuntorahoituksen takausvastuut ovat valtiolle toissijaisia vastuita, koska kyse on täytetakauksesta. Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeusasuntokohteiden lainojen ensisijaisena vakuutena ovat kiinteistövakuudet. Ne ovat vähintään 1,3-kertaiset suhteessa korkotukilainaan. Jos tällainen kohtuuhintainen asuntokohde jouduttaisiin realisoimaan, kiinteistövakuuksien kautta hoidettaisiin lainojen takaisinmaksu. Jos jostain syystä nämä vakuudet eivät riittäisi, tulisi vasta tässä tilanteessa valtion täytetakaus korkotukilainalle valtion vastuulle. Tällaisia tilanteita on tapahtunut vuosikymmenien saatossa hyvin vähän, eikä nykyinen järjestely ole valtiolle ongelmallinen. Tästä syystä korkotukilainoja ei olisi tarpeen laskea tilastollisestikaan osaksi julkisyhteisöjen EDP-velkaa.

- Vaikka asuntorahoituksen takausvastuut ovat valtiolle tällä hetkellä yli 21 miljardia euroa, nämä vastuut eivät ole todellisia takausvastuita. Tämä johtuu kiinteistövakuuksien käytöstä valtion tukeman asuntotuotannon lainojen vakuutena. Vaikka takausvastuusumma on suuri, niiden realisoituminen ei ole realistista. Tältä osin asuntorakentamisen vastuut eroavat täysin esimerkiksi telakkateollisuudelle myönnettävistä laivojen valtiontakauksista, koska niissä valtion takaus on suorana laivojen rakentamiseen tarkoitettujen yritysluottojen vakuutena.

Suhdannetilanne vaatisi kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämistä

Valtiovarainministeriön ehdotus asuntorahoituksen takausvastuiden vähentämisestä iskisi hyvin voimakkaasti rakennusalan suhdannetilanteeseen. Koska alkuvuonna 2025 alkava asuntotuotanto on jäänyt muutaman aiemman vuoden asuntorakentamisen aloituksista, suhdannetilanne itse asiassa vaatisi kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämistä. Tämä tarkoittaisi lisää korkotukilainavaltuuksia. Sen sijaan tilanne on menossa päinvastaiseen suuntaan, kun hallitus on alentamassa korkotukilainavaltuuksia entisestään ja on päättänyt lopettaa asumisoikeusasuntojen uudistuotannon. Tämä vähentää asuntoaloituksia ja muutenkin alhaista asuntorakentamista.

- Rakennusalan suhdannetilanne on edelleen erittäin heikko. Valtion tukema asuntotuotanto on tähän mennessä tukenut asuntorakentamista Suomessa, koska vapaarahoitteista asuntotuotantoa on käynnistynyt ja tulee käynnistymään tänä vuonna erittäin vähän, todennäköisesti jopa vähemmän kuin vuonna 2024. Rakennusalan ahdingon helpottamiseksi tarvittaisiin lisää kohtuuhintaista asuntotuotantoa ja myös erilaista korjausrakentamista. Korkotukilainavaltuudet eivät sinänsä maksa valtiolle yhtään mitään, ja rakentaminen toisi vähintään 46 prosenttia investointikustannuksista veroja ja veroluonteisia maksuja julkiselle sektorille. Nyt hallituksen kannattaisi lisätä kohtuuhintaista asuntotuotantoa ja tukea korjausrakentamista. Se toisi lisää työtä ja verotuloja valtiolle, Parkkonen linjaa.