KOVA: Ratkaisu asuntorahoituksen takausvastuiden vähentämiseen on tilastointitavan muutos
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry toteaa, että ratkaisu asuntorahoituksen takausvastuiden vähentämiseen löytyy tilastointitavan muutoksesta. Valtionvarainministeriö piti tänään 6.8. ministeriön budjettiriihen ja laati ehdotuksen valtion talousarvioehdotukseksi vuodelle 2026 hallituksen myöhempää käsittelyä varten. Osana näitä ehdotuksia valtiovarainministeriö esittää, että hallitus käynnistää toimenpidekokonaisuuden, jolla asuntorahoituksen takausvastuita vähennetään ja kasvua rajoitetaan merkittävästi. Ministeriö ehdottaa, että valtion takausvastuita vähennettäisiin esimerkiksi helpottamalla rajoituksista vapauttamista ja että asumisoikeusasuntojen kohdalla valtion velkavastuut vähentyvät.
- KOVAlla on ratkaisu asuntorahoituksen takausvastuiden vähentämiseen: se on korkotukilainojen tilastointitavan muuttaminen, jotta niitä ei laskettaisi osaksi julkisyhteisöjen ns. EDP-velkaa, KOVAn toimitusjohtaja Jouni Parkkonen toteaa. Parkkonen toteaa, että osassa EU-maista, esimerkiksi Alankomaissa, valtion takaamia lainoja kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon ei lasketa osaksi EDP-velkaa. Tämä malli olisi valmis käyttöönotettavaksi myös Suomessa. Suomessa Tilastokeskus päätti vuonna 2022, että korkotukilainat ovat osa Suomen EDP-velkaa. Tilastointitavan muutoksen myötä julkisyhteisöjen velkasuhde nousi noin 6 prosenttiyksikköä puhtaasti tämän tilastointitavan muutoksen myötä. Miksi tällainen muutos tehtiin Suomessa, kun sellaista ei tehty kaikkialla EU-maissa, Parkkonen kysyy?
Asuntorahoituksen takausvastuut ovat valtiolle toissijaisia vastuita, koska kyse on täytetakauksesta. Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeusasuntokohteiden lainojen ensisijaisena vakuutena ovat kiinteistövakuudet. Ne ovat vähintään 1,3-kertaiset suhteessa korkotukilainaan. Jos tällainen kohtuuhintainen asuntokohde jouduttaisiin realisoimaan, kiinteistövakuuksien kautta hoidettaisiin lainojen takaisinmaksu. Jos jostain syystä nämä vakuudet eivät riittäisi, tulisi vasta tässä tilanteessa valtion täytetakaus korkotukilainalle valtion vastuulle. Tällaisia tilanteita on tapahtunut vuosikymmenien saatossa hyvin vähän, eikä nykyinen järjestely ole valtiolle ongelmallinen. Tästä syystä korkotukilainoja ei olisi tarpeen laskea tilastollisestikaan osaksi julkisyhteisöjen EDP-velkaa.
- Vaikka asuntorahoituksen takausvastuut ovat valtiolle tällä hetkellä yli 21 miljardia euroa, nämä vastuut eivät ole todellisia takausvastuita. Tämä johtuu kiinteistövakuuksien käytöstä valtion tukeman asuntotuotannon lainojen vakuutena. Vaikka takausvastuusumma on suuri, niiden realisoituminen ei ole realistista. Tältä osin asuntorakentamisen vastuut eroavat täysin esimerkiksi telakkateollisuudelle myönnettävistä laivojen valtiontakauksista, koska niissä valtion takaus on suorana laivojen rakentamiseen tarkoitettujen yritysluottojen vakuutena.
Suhdannetilanne vaatisi kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämistä
Valtiovarainministeriön ehdotus asuntorahoituksen takausvastuiden vähentämisestä iskisi hyvin voimakkaasti rakennusalan suhdannetilanteeseen. Koska alkuvuonna 2025 alkava asuntotuotanto on jäänyt muutaman aiemman vuoden asuntorakentamisen aloituksista, suhdannetilanne itse asiassa vaatisi kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämistä. Tämä tarkoittaisi lisää korkotukilainavaltuuksia. Sen sijaan tilanne on menossa päinvastaiseen suuntaan, kun hallitus on alentamassa korkotukilainavaltuuksia entisestään ja on päättänyt lopettaa asumisoikeusasuntojen uudistuotannon. Tämä vähentää asuntoaloituksia ja muutenkin alhaista asuntorakentamista.
- Rakennusalan suhdannetilanne on edelleen erittäin heikko. Valtion tukema asuntotuotanto on tähän mennessä tukenut asuntorakentamista Suomessa, koska vapaarahoitteista asuntotuotantoa on käynnistynyt ja tulee käynnistymään tänä vuonna erittäin vähän, todennäköisesti jopa vähemmän kuin vuonna 2024. Rakennusalan ahdingon helpottamiseksi tarvittaisiin lisää kohtuuhintaista asuntotuotantoa ja myös erilaista korjausrakentamista. Korkotukilainavaltuudet eivät sinänsä maksa valtiolle yhtään mitään, ja rakentaminen toisi vähintään 46 prosenttia investointikustannuksista veroja ja veroluonteisia maksuja julkiselle sektorille. Nyt hallituksen kannattaisi lisätä kohtuuhintaista asuntotuotantoa ja tukea korjausrakentamista. Se toisi lisää työtä ja verotuloja valtiolle, Parkkonen linjaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jouni ParkkonentoimitusjohtajaKohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry
Puh:040 593 3338jouni.parkkonen@kovary.fiTietoja julkaisijasta
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry on yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimialajärjestö, joka toimii jäsentensä edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestönä. KOVAn jäsenet omistavat normaaleja vuokra-asuntoja, erityisryhmien vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja.
KOVAlla on 135 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on yhteensä yli 335 000 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa, joissa asuu yli 500 000 henkilöä. KOVAn jäsenet toimivat noin 150 kunnassa. KOVAn jäsenet omistavat noin 85 prosenttia rajoituksenalaisista normaaleista ARA-vuokra-asunnoista, noin 70 prosenttia kaikista rajoituksenalaista ARA-vuokra-asunnoista Suomessa ja noin 85 prosenttia asumisoikeusasunnoista Suomessa. KOVAn jäsenet aloittavat vuonna 2025 yhteensä noin 4 800 kohtuuhintaisen vuokra- ja asumisoikeusasunnon rakennuttamisen.
KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra- ja asumisoikeusasuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVA kehittää vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimintaedellytyksiä tekemällä vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöille Suomen parasta edunvalvontaa. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta KOVA ry
KOVA: Rahoituksen saatavuuden turvaaminen on edellytys asuntomarkkinoiden toimivuudelle koko Suomessa12.11.2025 11:31:00 EET | Tiedote
Tänään 12.11.2025 syyskokoukseensa kokoontuneet Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry:n jäsenet toteavat rahoituksen saatavuuden turvaamisen olevan ehdoton edellytys asuntomarkkinoiden toimivuudelle koko Suomessa. KOVA ja kohtuuhintaiset asuntotoimijat ovat huolissaan alueiden eriytymisestä Suomessa. Tämä tarkoittaa muun muassa rahoituksen saatavuuden vaihtelua paitsi kohtuuhintaisessa, myös vapaarahoitteisessa asumisessa.
Jaakko Kammonen jatkaa KOVA ry:n puheenjohtajana12.11.2025 11:01:00 EET | Tiedote
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry:n puheenjohtajana jatkaa Espoon Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Kammonen. Hänellä alkaa kolmas vuosi puheenjohtajana vuonna 2026. Valinnan teki tänään Helsingissä kokoontunut KOVAn syyskokous. Samalla valittiin KOVAn muukin hallitus, johon tuli useita muutoksia. Uuden hallituksen toimikausi käynnistyy vuoden 2026 alussa.
Muistutus: KOVAn ajankohtaisseminaari 12.11.2025 – Alueiden ja asumisen polarisaatio29.10.2025 08:55:16 EET | Tiedote
Tervetuloa Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry:n järjestämään ajankohtaisseminaariin keskiviikkona 12.11.2025 klo 12.30-17.00 otsikolla "Alueiden ja asumisen polarisaatio".
Noora Salokangas KOVA ry:n juristiksi27.10.2025 09:42:39 EET | Tiedote
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n juristiksi on valittu VT, OTM, LKV ja FM Noora Salokangas. Hän aloittaa tehtävässään 10.11.2025. Noora Salokangas siirtyy tehtävään Asianajotoimisto Roihu Oy:n asianajajan tehtävästä. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa eri asianajotoimistoissa ja Satakunnan käräjäoikeudessa. Hän on toiminut myös suomen kielen opettajana.
Kommentti: Valtion tukemien asuntojen vuokrat nousivat vähiten yli kahteen vuoteen16.10.2025 09:06:43 EEST | Tiedote
Vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä valtion tukemien vuokra-asuntojen vuokrat nousivat keskimäärin 3,3 prosenttia vuoden takaisesta, mikä on matalin vuosimuutos yli kahteen vuoteen. Eniten nousivat yksiöiden vuokrat (+3,5 %) ja vähiten kolmioiden ja sitä suurempien asuntojen vuokrat (+3,1 %). Keskimääräinen vuokra valtion tukemissa asunnoissa oli koko maan tasolla 13,46 euroa neliömetriltä kuukaudessa, mikä on yli 22 prosenttia vähemmän kuin keskimääräinen vapaarahoitteisen asunnon vuokra. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tänään julkaisemasta aineistosta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme