Joroisvirran reitin padotus- ja juoksutusselvityksestä järjestetään yleisötilaisuus elokuussa
Pohjois-Savon ELY-keskus tekee Joroisvirran reitille padotus- ja juoksutusselvitystä, jonka tavoitteena on ilmastonmuutokseen varautuminen ja matalista vedenkorkeuksista johtuvien haittojen vähentäminen. Joroisvirran reittiin kuuluvat järvet ovat Maavesi, Monni ja Längelmäenjärvi, Sysmäjärvi ja Paro sekä Jokijärvi ja Kolppa.

ELY-keskus järjestää tiistaina 26.8. kello 17.00 alkaen Joroisissa koulukeskuksen auditoriossa yleisötilaisuuden, jossa esitellään selvityksen tuloksia ja keskustellaan suosituksesta sekä jatkotoimenpiteistä. Yleisötilaisuudessa kahvitarjoilu ja tarkemmat tiedot tiedotteen lopussa.
Vähälumiset talvet yleistyvät ja kesän vedenkorkeudet pienenevät
Työn taustalla on vuonna 2023 valmistunut selvitys Maaveden säännöstelyiden toimivuudesta ilmaston muuttuessa. Selvityksessä tehtyjen mallinnusten perusteella vähälumiset talvet tulevat yleistymään alueella entisestään. Vähälumiset talvet ovat haasteellisia nykyisen Maaveden säännöstelyluvan näkökulmasta, sillä luvassa on pakollinen kevään vedenkorkeuden alennus. Mikäli ns. kevätalennus toteutetaan säännöstelyluvan mukaisesti myös vähälumisina talvina, ei sulamisvedet riitä nostamaan Maaveden vedenkorkeutta kevään ja alkukesän tyypilliseen vedenkorkeuteen. Tällöin vettä ei riitä juoksutettavaksi myöskään alapuolisiin Sysmäjärveen ja Paroon, jolloin myös niiden kevään ja alkukesän vedenkorkeus voi jäädä matalammaksi. Ilmastonmuutoksen on ennustettu myös pienentävän Maaveden kesän tulovirtaamia, jolloin kesän vedenkorkeudet laskevat tulevaisuudessa.
Selvityksessä on tutkittu mahdollisuuksia muuttaa Maaveden säännöstelyä ilmastonmuutokseen sopeutuvammaksi siten, että säännöstelystä poistettaisiin kevään pakollinen vedenkorkeuden alennus vähälumisina talvina. Erilaisia sopeutuvia säännöstelyvaihtoehtoja on mallinnettu Suomen ympäristökeskuksen vesistömallilla, jonka lähtötietoina on käytetty vertailujakson vuosien 1981-2010 havaittuja arvoja sekä ilmastonmuutosskenaarioiden ennustamia sade- ja lämpötilojen muutoksia kolmella eri tulevaisuuden ilmastonmuutosjaksolla vuoteen 2099. Mallinnusten avulla on tarkasteltu muun muassa pakollisen kevätalennuksen poistamisen vaikutuksia Maaveden, Sysmäjärven ja Paron vedenkorkeuksiin erityisesti kevällä ja kesällä.
Mallinnuksessa vaihtoehtoja vedenkorkeuden sääntelyyn
Mallinnusten perusteella nykyisillä säännöstelykäytännöillä Maaveden kevään vedenkorkeus tulisi keskimäärin laskemaan noin 10-15 cm ajanjaksolla 2040-2069. Sysmäjärven keskimääräinen tulvahuippu sen sijaan hieman nousisi ja aikaistuisi noin kuukaudella. Sysmäjärven kesäkuun keskimääräiset vedenkorkeudet laskisivat kuitenkin noin 20 cm vertailujaksoon verrattuna. Sopeutuvammalla säännöstelyllä Maaveden kevään vedenkorkeudet voitaisiin pitää noin nykyisellä tasolla myös jatkossa. Sysmäjärven vedenkorkeuteen sopeutuvalla säännöstelyllä voidaan vaikuttaa vain rajallisesti ja lähinnä keväisin.
ELY-keskus arvioi myöhemmin yhdessä Maaveden voimalaitoksen toiminnanharjoittajan kanssa säännöstelyluvan muuttamista ja sen vaatimaa lupahakemuksen valmistelua ja jättämistä.
Sysmäjärven ja Paron alimpien vedenkorkeuksien nostaminen pohjapadolla
Padotus- ja juoksutusselvityksessä tarkasteltiin myös mahdollisuutta nostaa Sysmäjärven ja Paron alimpia vedenkorkeuksia Huutokoskeen sijoitettavan pohjapadon avulla. Pohjapato suunniteltaisiin siten, että padon harja jää virtaavan veden alle, ja siten ettei sillä olisi vaikutuksia Sysmäjärven ja Paron tulvavedenkorkeuksiin.
Selvityksessä tarkasteltiin pohjapatoa, jonka vaikutuksesta Sysmäjärven syksyn alimmat vedenkorkeudet nousisivat keskimäärin noin 20 cm ja keskivedenkorkeus noin 7 cm. Pohjapatohankkeen edistäminen on paikallisten vastuulla, mutta ELY-keskus voi antaa tukea ja asiantuntija-apua sen suunnitteluun ja rakentamiseen.
__
Tietoa yleisötilaisuudesta
Paikka: Koulukeskuksen auditorio, Koulutie 1, 79600 JOROINEN
Alkamisaika: ti 26.8. kello 17.00 (ovet auki 16.30-17.30)
Etäyhteys: Mikäli haluat seurata tapahtumaa etänä, niin ilmoita siitä Aarni-Matti Mäntyselälle, niin lähetämme linkin sinulle suoraan.
Lisätietoja: Aarni-Matti Mäntyselkä, puh. 050 3512639
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Vesitalousasiantuntija Aarni-Matti Mäntyselkä,
p. 050 3512639
aarni-matti.mantyselka@ely-keskus.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Savon ELY-keskus
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 31.7.202531.7.2025 14:49:48 EEST | Tiedote
Sateinen alkukesä käänsi hetkellisesti Pohjois-Savon järvien vedenpinnat nousuun, mutta heinäkuun hellejakson aikana järvien vedenkorkeudet ovat päätyneet tavanomaista alemmas. Tilanne korostuu säännöstelemättömissä vesistöissä.
Pohjois-Savossa oli kesäkuussa 13 946 työtöntä työnhakijaa22.7.2025 08:01:30 EEST | Tiedote
Pohjois-Savossa oli kesäkuun lopussa 13 946 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 844 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin vuosi sitten (15,2 %). Näistä lomautettuja oli 961, mikä on 25 lomautettua enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan (2,7 %).
Kesän peltovalvonnat alkavat pian Pohjois-Savossa30.6.2025 09:45:00 EEST | Tiedote
Pohjois-Savossa maatilojen peltotukien valvonnat käynnistyvät heinäkuun alussa. Peltovalvontaa tullaan tekemään noin 2 %:lle tiloista, joka tarkoittaa noin 70 tilaa. Vaikeasti torjuttavat ja tehokkaasti leviävät rikkakasvit ovat ikäviä kavereita viljelykasvustoissa. Vipu-mobiili on viljelijän tärkeä työkalu maataloustukien hallinnassa.
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.6.202526.6.2025 12:16:54 EEST | Tiedote
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00. Taso on 33 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja kevään tulvahuipusta laskua on 36 cm. Virallisten vesiväylien kulkusyvyydet ovat normaalit, sillä Kallaveden väylät on mitoitettu 25 cm tämänhetkistä alemman vedenpinnan mukaan. Viime päivien sateet eivät vielä näy pinnan nousuna, mutta vedenpinta on sentään pysynyt ennallaan kolme vuorokautta. Tilastollisesti tarkastellen vedenpinta on varsin alhainen, sillä tämänpäiväistä alempi pinnankorkeus 26.6. on havaittu viimeksi vuonna 1978, joka on ollut koko säännöstelyhistorian vähävetisin vuosi, mutta koko vuoden havainnot huomioituna minimi lukemat eivät ole vuodelta 1978. Lisäjuoksutuksia ei ole ollut käynnissä ja luonnonkoskien virtaamaa säätäviä rakenteita ei ole. Iisalmen reitillä säännöstellyissä Kiuruvedessä, Porovedessä ja Onkivedessä virtaamat ovat olleet pieniä. Näissä järvissä kaikki lähtevä virtaama menee patoluukkujen kautta, joten pinnan taso ei pääse samalla t
Joroisten Maaveden, Sysmäjärven ja Paron vesistöjen käyttäjien tyytyväisyys vesistöihin ja vedenkorkeuksiin25.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Osana Joroisvirran reitin padotus- ja juoksutusselvitystä Pohjois-Savon ELY-keskus teetti helmi-maaliskuussa 2025 kyselytutkimuksen asukkaiden mielipiteistä. Kahden erillisen kyselyn perusteella selvitettiin Maaveden altaan (Maavesi, Salmenjärvi ja Monni) sekä Sysmäjärven ja Paron vesistöjen käyttäjien ja ranta-asukkaiden yleistä tyytyväisyyttä vesistöihin ja niiden vedenkorkeuksiin sekä kartoitettiin mahdollisia haittoja, jotka haittaavat vesistöjen käyttöä. Molemmista kyselyistä oli kaksi erillistä versiota: yleisesti jaettu versio sekä otannalla toteutettu versio, joka lähettiin yhdelle omistajalle noin puolessa rantakiinteistöistä. Vesitalousasiantuntija Aarni-Matti Mäntyselkä kertoo, että yleisesti Maaveden kyselyyn vastanneet olivat hieman tyytyväisempiä vesistöihin, kuin Sysmäjärven ja Paron kyselyihin vastanneet. -Maaveden altaan kyselyyn vastanneista noin kymmenes (12 %) oli erittäin tyytyväisiä ja yli puolet (59 %) melko tyytyväisiä käyttämänsä järven nykyiseen tilaan kokonai
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme