Suomen startup-yhteisön toimitusjohtaja Riikka Pakarinen: “Leikkaukset olisi kohdennettava uudistavien yritystukien sijaan säilyttäviin tukiin.”

Valtionvarainministeriön budjettiehdotuksessa tavoitellaan 1 miljardin säästöjä vuosien 2026 ja 2027 aikana. Paljon puhutuista yritystuista päätettiin leikata valtaosin sellaisista toiminnoista, joilla on tutkitusti talouskasvua parantava vaikutus. Säilyttävien yritystukien sijasta leikkausten painopiste käännettiin talouden rakenteita uudistaviin tutkimus- ja kehitysinvestointien (T&K) leikkaamiseen. Nimellisesti siis yritystukiin kohdistuvat leikkaukset kohdistuvat taloutta kasvattaviin tutkimus- ja kehitysinvestointeihin. 

Suomen startup-yhteisön toimitusjohtajan Riikka Pakarisen mukaan on täysin ymmärrettävää, että säästökohteita etsitään ja niitä etsitään nimenomaan yritystukien puolelta. Sen sijaan se, että leikkaus kohdistuu pääasiassa säilyttävien yritystukien sijaan uutta kasvua luovaa tutkimus- ja kehitysinvestoiteihin on harmillista ja varmasti heikentää joiltain osin Suomen talouskasvun edellytyksiä. 

“Haluamme nostaa esiin tarpeen uudistaa yritystukijärjestelmää suuntaan, joka tukee kasvua, uudistumista ja kansainvälistä kilpailukykyä – ei nykytilan säilyttämistä tai markkinoiden vääristymistä. Suomen vaikea taloudellinen tilanne edellyttää vaikeita päätöksiä, ja juuri siksi yritystukien vaikutuksia ja vaikuttavuutta on arvioitava tarkasti. Monet nykyiset yritystuet ovat niin sanottuja säilyttäviä tukia, jotka estävät toimialojen sopeutumista uuteen markkinatilanteeseen tai teknologiseen kehitykseen. Näillä tuilla ei synnytetä uutta kasvua, vaan lykätään välttämätöntä muutosta”, jatkaa Pakarinen.

Suomen vaikea taloudellinen tilanne edellyttää vaikeita päätöksiä, ja juuri siksi yritystukien vaikutuksia ja vaikuttavuutta on arvioitava tarkasti. Huolellisesti tehtyjen tutkimusten mukaan T&K-toiminnalla on talouskasvua lisäävä vaikutus. VM:n budjettiesityksen päätökset osittain heikentävät talouskasvua ja niiden vaikutus tulee näkymään pitkällä aikavälillä.

Suomen startup-yhteisön pääekonomisti Youssef Zad huomauttaa, että yhdessä T&K-toiminnasta ja yliopistojen valtionrahoituksen leikkaaminen näkyvät välittömästi säästöinä budjetissa, mutta niiden todellinen nettovaikutus on lähes varmasti valtiontaloutta heikentäviä pitkällä aikavälillä.

Säilyttävien yritystukien osalta ehdotetaan leikkauksia ainoastaan merenkulun miehistötukeen, joka on kokonaisuudessaan yritystuista murto-osa. Vuonna 2022 parlamentaarisen TKI-työryhmän päätös 4-% TKI-tavoitetta ollaan käytännössä siirtämässä 5 vuodella eteenpäin vuoteen 2035, mikä jälleen tulee näkymään menetettynä talouskasvuna tulevina vuosina.

Suomen startup-yhteisön ekonomisti Amir Hassan lisää, että nykyiset säilyttävät yritystuet pahimmassa tapauksessa estävät lupaavien kotimaisten yritysten skaalautumisten, kun nämä joutuvat kilpailemaan yritystukia saavien yritysten kanssa. Nämä lupaavat kotimaiset yritykset ovat Suomen talouden tulevaisuuden kivijalka, joiden tukeminen on ensiarvoisen tärkeätä. 

Raskaan teollisuuden tukien tarve tunnistetaan – Ei sekoiteta yritystukia huoltovarmuuden kannalta kriittisten yritysten avustamiseen

Nykytilanteessa keskustelu säilyttävistä yritystuista voi sekoittua siihen, kuinka varmistamme huoltovarmuuden kannalta kriittisten yritysten säilymisen Suomessa. Joillain toimialoilla, kuten energiaintensiivisessä perustavanlaatuisessa teollisuudessa, tuet voivat olla väliaikaisesti perusteltuja. Jos vaihtoehtona on koko tuotannon ja työpaikkojen siirtyminen Suomen ulkopuolelle. Erityistilanteita varten tulisi olla olemassa tavanomaisista yritystuista erillinen järjestelmä, jonka tehtävä on tunnistaa huoltovarmuuden kannalta kriittisten yritysten säilyminen. Tämänkaltainen erillinen järjestelmä myös palvelisi näitä huoltovarmuuden kannalta kriittisiä yrityksiä paremmin, ja varmistaisi, että tuet kohdistuisivat huoltovarmuuden kannalta kriittisimpiin yrityksiin. 

Yritystukien painopisteen tulisi olla vahvemmin talouden rakenteita uudistavissa tuissa

Jos jonkin yritystuen tavoitteena on ainoastaan säilyttää työpaikkoja kilpailukykyä parantamalla, on riskinä, ettei työvoima siirry taloudessa uusille tuottavammille toimialoille. Lisäksi, jos tuki kohdistuu rakenteellisesti heikkoihin tai vanhentuneisiin liiketoimintamalleihin, yrityksillä on vähemmän  kannustimia investoida uusiin ratkaisuihin, teknologioihin. Tämä voi pitkällä aikavälillä heikentää kilpailukykyä, pysäyttää innovaatiot ja jarruttaa koko toimialan uudistumista. Suomen talouden ongelmat kumpuavat markkinasektorin heikosta tuottavuuskasvusta, joka käytännössä tarkoittaa sitä, ettemme siirry tarpeeksi nopeasti uusiin toimintamalleihin ja tuotantotapoihin.

“Yritystukien painopisteen on siirryttävä TKI-panostuksiin. Tuet, jotka kannustavat yrityksiä kehittämään uusia tuotteita, palveluita ja teknologioita, maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin. Ne luovat pohjan uusille vientimarkkinoille ja uusille työpaikoille – juuri niille, joita Suomi nyt kipeästi tarvitsee. Kasvuyritykset, startupit ja tutkimusyhteistyötä tekevät yritykset ovat avainasemassa tulevaisuuden hyvinvoinnin rakentamisessa,” päättää Pakarinen.

Yhteystiedot:

Riikka Pakarinen
Toimitusjohtaja
Suomen startup-yhteisö ry

Youssef Zad
Pääekonomisti
Suomen startup-yhteisö ry

Amir Hassan
Ekonomisti
Suomen startup-yhteisö ry