Rehtori Sari Lindblom: “Satojen miljoonien yliopistoleikkauksilla Suomi uppoaisi vain syvemmälle suohon”

Valtionvarainministeriön julkaisema ehdotus vuoden 2026 budjetiksi sisältää satojen miljoonien leikkaukset yliopistojen, tutkimuksen ja innovaatioiden rahoitukseen. Ehdotuksen mukaan yliopistoindeksi jäädytettäisiin, ja T&K-rahoituksesta solmittu parlamentaarinen sopu rikottaisiin. 

– Esitys on täysin käsittämätön ajassa, jossa talouskasvu sakkaa jo valmiiksi. Hallituksen oma kasvutyöryhmä totesi keväällä, että talouskasvun ja työmarkkinoiden kilpailukyvyn varmistamiseksi koulutustasoa tulisi nostaa ja yliopistojen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitusta vahvistaa, sillä olemme jääneet kauas taakse verrokkimaistamme. Nyt kuitenkin haluttaisiin toimia täysin päinvastaisesti leikkaamalla yliopistoilta, Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom ihmettelee. 

– Helsingin yliopiston perusrahoitus on edelleen 2000-luvun alun tasolla. Valtionvarainministeriön esitys kääntäisi suuntamme tulevaisuuden kasvun sijaan kohti viime vuosituhatta. Aiemmat leikkaukset ja usean vuoden indeksijäädytykset tuntuvat yhä nahoissamme. Kun indeksi jäädytetään, perusrahoitusta käytännössä leikataan sillä kustannukset jatkavat kasvuaan. Uusilla indeksijäädytyksillä olisi katastrofaaliset seuraukset pitkälle tulevaisuuteen. Tämä kuulostaa erikoiselta toimelta hallitukselta, joka viisaasti vielä alkukaudesta lupasi koulutuksen olevan erityissuojeluksessa, Lindblom jatkaa. 

Leikkaukset koulutukseen ja tutkimukseen vain haittaavat talouden kasvua, jota hallitus kertoo tavoittelevansa. Lindblomin mukaan nyt tarvitaan maltillista asennetta ja pitkäjänteisiä panostuksia tulevaisuuteen. TKI-lakia ei hänen mukaansa missään nimessä pidä avata. 

– On sekä periaatteellisesti että käytännön kannalta valtava asia, jos valtiovarainministeriön ehdotus toteutuu ja hallitus romuttaa kaikkien puolueiden yhdessä sopiman historiallisen tavoitteen nostaa TKI-panostukset 4 % bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Ilman uusia ja parempia ideoita ei synny tuottavuutta. Siksi tutkimukseen, kehitykseen, innovaatioihin ja osaamiseen panostaminen on kohtalonkysymys Suomelle, Lindblom sanoo. 

– On helppoa tuhota asioita liian lyhyen tähtäimen ajattelulla, mutta niiden rakentamien ja palauttaminen vie vuosikymmeniä. 385-vuotiaalle yliopistolle 4 vuoden hallituskausi on lyhyt ajanjakso, mutta sen seuraukset voivat kantaa valitettavan pitkälle. Toivomme hallitukselta kykyä toimia pitkäjänteisesti ja tehdä päätöksiä katsoen pidemmälle kuin seuraaviin eduskuntavaaleihin. Se on koko maan etu, Lindblom päättää.