EVA: Suomalaiset torjuvat ajatuksen EU-verosta

Vain harva suomalainen (11 %) pitää toivottavana, että EU saisi seuraavan kymmenen vuoden aikana oikeuden verottaa jäsenmaiden kansalaisia ja/tai yrityksiä. 61 prosenttia suomalaisista pitää tätä epätoivottavana.

EU-komissio esitti heinäkuussa EU-budjetin kasvattamista noin 2 000 miljardiin euroon vuosille 2028–2034. Samalla se ehdotti uutta suuryritysveroa unionin kasvavien menojen rahoittamiseksi. Jäsenvaltioiden reaktio on ollut nihkeä, eikä ehdotus ole herättänyt innostusta Suomessakaan. Vaikka vero koskisi vain yli 100 miljoonan euron liikevaihdon yrityksiä, veron kustannukset voisivat siirtyä kuluttajien, työntekijöiden ja omistajien maksettaviksi.

Suomalaisten suhtautuminen EU-veroon on vielä torjuvampaa kuin suhtautuminen hyvinvointialueiden mahdolliseen verotusoikeuteen eli maakuntaveroon. Nihkeys veronmaksuun unionille heijastanee kansalaisten epäluuloa unionin keräämien varojen käyttöä kohtaan.

”Kansalaisten kriittisyys EU:n rahoituskeinoja kohtaan asettaa rajat unionin budjetin kasvattamiselle. Kriisien ja epävarmuuden keskelläkään julkiset rahahanat eivät saa vuotaa, vaan päättäjien tulee vaalia veronmaksajien luottamusta verorahojen tehokkaaseen ja asianmukaiseen käyttöön”, toteaa EVAn johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 070 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 12.-24.3.2025. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy).

Aiheesta kertovan artikkelin saa julkaista saman aamun lehdessä.