Kannanotto Suomen YK-liitolta: Kehitysyhteistyön leikkaukset vievät pohjaa vakaalta, turvalliselta ja reilulta maailmalta

Valtiovarainministeri Riikka Purran 6. elokuuta 2025 jättämä budjettiesitys sisältää kehitysyhteistyömäärärahojen neljännen perättäisen leikkauksen tälle vaalikaudelle. Esitetty 105 miljoonan leikkaus vuodelle 2025 ja 140 miljoonan leikkaus vuodelle 2026 laskisi varsinaiseen kehitysyhteistyöhön käytettyjä määrärahoja jälleen 20 prosentilla.  

Suomi on edelleen sitoutunut YK:n tavoitteiden mukaisesti investoimaan 0,7 % bruttokansantuotteesta globaaliin kehitykseen. Uusi leikkaus laskisi osuutemme Latvian ja Slovenian kanssa 0,25 % tasolle hallituskauden päättyessä, kun se kauden alkaessa oli 0,46 %.  

Lisäksi kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää halutaan rapauttaa lopettamalla YK:n sopimusten mukaisten kiintiöpakolaisten vastaanotto. 

Molemmat ehdotukset kohdentuvat kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin naisiin ja lapsiin ja voivat johtaa niiden ihmisten kuolemiin, jotka ovat syyttömiä sotiin ja konflikteihin.  

Maailmanlaajuiset leikkaukset lisäävät lasten kuolleisuutta nälkään

Tähän mennessä maailmanlaajuisesti tehdyt leikkaukset ovat jo kumonneet vuosikymmenten edistyksen aliravitsemuksen torjunnassa ja vaarantaneet satojen tuhansien nälkäisten lasten hengen. Arvioiden mukaan vuosittain kuolee 369 000 lasta lisää.  

”Nyt tarvittaisiin pikemminkin kiireellisiä toimia rahoituksen palauttamiseksi ja hengenpelastavien ravitsemustoimien priorisoimiseksi, jotta vältyttäisiin katastrofaaliselta lapsikuolleisuuden kasvulta ja pitkäaikaisilta yhteiskunnallisilta vahingoilta” , toteaa Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko.  

Leikkaukset heikentävät YK:n toimintakykyä ja rapauttavat kansainvälistä sääntöperustaista järjestelmää  

YK:n kautta tehtävä monenkeskinen yhteistyö on keskeinen väline globaalien kriisien ratkaisemisessa ilmastokriisistä pandemioihin ja konflikteihin. Suomen tuki YK-järjestelmälle on vuosikymmenten ajan ollut keskeinen osa ulkopolitiikkaamme ja osoitus sitoutumisestamme vakaaseen, sääntöihin perustuvaan maailmaan. Rahoituksen heikentäminen vie pohjaa tältä sitoumukselta.  

• Ilman pitkäjänteistä kehityspolitiikkaa Suomi ei ole enää uskottava kumppani niille maille, joiden kanssa haluamme rakentaa luottamusta ja kumppanuuksia.
• On lyhytnäköistä puhua kansainvälisestä yhteistyöstä ja kestävästä kehityksestä, jos rahoitus katoaa.  
• Kumppanuudet, jotka on rakennettu vuosien tai vuosikymmenten aikana, eivät kestä jatkuvia leikkauksia.
• Suhteiden katkaiseminen on lyhytnäköistä politiikkaa, jonka seuraukset ulottuvat Suomenkin turvallisuuteen ja asemaan maailmalla.   

Suomen YK-liitto katsoo, että valtiovarainministeri Purran esittämät leikkaukset on peruttava. Hallituksen on arvioitava uudelleen budjettinsa arvovalinnat ja aidosti sitouduttava pitkäjänteiseen kansainväliseen yhteistyöhön YK:n kanssa. 

Globaalia vastuuta ei voi ulkoistaa eikä siihen voi sitoutua puolittain – varsinkaan nyt, kun maailma tarvitsee vakautta, rauhaa ja yhteistyötä enemmän kuin vuosikymmeniin.