Tilastot ja tutkimukset -kuukausitiedote

Espoon väkiluku oli kesäkuun 2025 lopussa ennakkotietojen mukaan 323 910

Tammi-kesäkuun 2025 aikana Espoon väestö kasvoi 2 980 asukkaalla tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan, mikä on noin 540 asukasta vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2024. Kuntien välisen muuton osuus väestönkasvusta kasvoi hieman, vaikka se kokonaisuudessaan oli noin 310 asukasta pienempi kuin vuosi sitten vastavana aikana. Espoon väestöä lisäsi tammi-kesäkuussa 2025 eniten nettosiirtolaisuus (39 prosenttia). Toiseksi eniten väestöä lisäsi kuntien välinen muutto (32 prosenttia). Luonnollinen väestönkasvu isäsi väestöä 29 prosenttia.

Espooseen syntyneiden lasten määrä (1 730 lasta) oli lähes sama kuin vuotta aiemmin, ja kuolleiden määrä (noin 943 henkeä) oli noin 40 henkeä suurempi kuin vuotta aiemmin. Luonnollinen väestönmuutos, eli syntyneiden enemmyys, oli edelleen positiivinen, mutta se lisäsi kuitenkin väestöä noin 40 henkeä vuotta aiempaa vähemmän.

Tammi-kesäkuussa koko Suomen väestö kasvoi yhteensä 8 800 hengellä. Helsinki kasvoi Suomen kaupungeista määrällisesti eniten (noin 5 740 asukkaalla), mikä oli 70,8 prosenttia koko maan kasvusta, mutta vain 0,83 prosenttia Helsingin väestöstä. Espoo kasvoi seuraavaksi eniten 2 980 asukkaalla. Espoon kasvu oli kaupungin väestöstä 0,92 prosenttia eli suhteellisesti enemmän kuin Helsinki. Koko maan kasvusta Espoon kasvun osuus oli 38,5 prosenttia. Kolmanneksi eniten väestöä sai lisää Vantaa (noin 1 500 asukasta), mikä oli 18,1 prosenttia koko maan kasvusta. Neljänneksi eniten väestö kasvoi suurista, yli 50 000 asukkaan kaupungeista Turussa (noin 580 asukkaalla) ja sitten Tampereella, jossa väestö kasvoi noin 470 hengellä.

Luonnollinen väestönkasvu oli suurinta Espoossa (790 henkeä), seuraavaksi Helsingissä (noin 630 henkeä), sitten Vantaalla (noin 340 henkeä) ja Oulussa (220 henkeä). Kaikkiaan Suomen kunnista vain 36 kunnan luonnollinen väestönkasvu oli positiivista. Suurista yli 100 000 asukkaan kaupungeista luonnollinen väestönmuutos oli negatiivista Lahdessa, Turussa, Kuopiossa ja Tampereella. Maahanmuuton ansiosta väestö kasvoi kaikissa suurissa yli sadantuhannen asukkaan kaupungeissa. Alle 100 000 mutta yli 50 000 asukkaan kaupungeista vain kolmessa väkiluku kasvoi, Seinäjoella (noin 240 asukkaalla), Porvoossa (noin 120 asukkaalla) ja Hämeenlinnassa (40 asukkaalla). Väestö kasvoi Suomen 308 kunnasta vain kolmasosassa.

Väestönmuutosten ennakkotiedot PowerBI-esityksenä

Laajempi neljännesvuosittainen katsaus väestönmuutoksista Eetvartti-julkaisussa

Yritystyöpaikkojen määrä väheni, mutta yritysten kokonaisliikevaihto kasvoi vuodentakaisesta tammi-toukokuussa

Henkilötyövuosien mukaan estimoituna Espoossa oli vuoden 2025 tammi-toukokuussa keskimäärin 116 000 yritystyöpaikkaa. Muutaman vuoden jatkunut kasvusuuntaus taittui vuonna 2024 ja estimaatin mukaan yritystyöpaikkoja oli vuoden kuluvan vuoden tammi-toukokuussa 1,8 prosenttia verran (noin 2100 työpaikkaa) vähemmän kuin edeltävänä vuonna.

Yritysten henkilöstömäärä supistui vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä 1,3 prosenttia, huhtikuussa 1,0 prosenttia ja toukokuussa 1,3 prosenttia vuodentakaisesta. Sen sijaan yritysten kokonaisliikevaihto kasvoi vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä 2,6 prosenttia ja huhtikuussa 1,7 prosenttia vuodentakaisesta.

Tilastokeskuksen Suhdannepalvelu tuottaa estimaatit yritysten yhteenlasketusta henkilöstömäärästä ja liikevaihdosta kahdesti vuodessa tammikuun ja heinäkuun lopulla, ja niiden ajallinen viive on 2–4 kuukautta. Estimoidut luvut eivät ole eksaktia tilastotietoa, mutta ne antavat kohtuullisen hyvän ja ajantasaisen kuvan yritystoiminnan kehityksestä Espoossa. Aineisto kuvaa yritysten liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitystä Espoossa, Länsimetron ja Kaupunkiradan kehityskäytävällä sekä Kehä III:n vyöhykkeellä. Edellä mainittujen kehityskäytävien lisäksi tarkastelussa on mukana Länsimetron asemanseudut sekä Kaupunkiradan varrelta Leppävaaran, Kilon-Keran ja Espoon keskuksen asemanseudut. Suurimmilta aluekokonnaisuuksilta tuotetaan estimaatit myös toimialaryhmiltä 1) teollisuus ja rakentaminen, 2) kauppa, matkailu- ja ravitsemusala ja kuljetus, 3) palvelualat sekä uutena toimialaryhmänä 4) korkean osaamisen toimialat.

Yritysten työpaikkamääristä Espoossa, Länsimetron ja Kaupunkiradan kehityskäytävällä sekä Kehä III:n vyöhykkeellä on PowerBI -raportti.

Työttömyyden kasvu jatkui, avoimia työpaikkoja enemmän kuin vuotta aiemmin

Kesäkuun 2025 lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä 18 981 ja työttömien osuus työvoimasta oli 11,5 %. Koko maassa työttömien osuus työvoimasta oli 12,2 %. Alle 25-vuotiaita oli Espoossa työttömänä 1823 ja 50 vuotta täyttäneitä 5755. Naisia oli 49 % työttömistä. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli 7490 eli 39,5 % työttömistä. Espoon työllisyyspalveluissa oli 1214 avointa työpaikkaa.

Työttömyys on kasvanut yhtäjaksoisesti vuoden 2023 maaliskuusta lähtien. Verrattuna kuuden vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin koronapandemia ei vaikuttanut työttömyyslukuihin, oli kesäkuussa 2025 työttömien osuus työvoimasta 3,1 prosenttiyksikköä korkeampi ja työttömiä oli 6992 enemmän.

Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna Espoossa oli kesäkuun 2025 lopulla työttömiä 14,3 % (2368 henkeä) enemmän ja työttömien osuus työvoimasta oli 1,1 prosenttiyksikköä suurempi. Koko maassa työttömiä oli 12,8 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli Espoossa 17,0 % (265 henkeä) enemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömiä oli 41,6 % (2202 henkeä) vuodentakaista enemmän. Sen sijaan avoimia työpaikkojen määrässä tapahtui myönteinen käänne; kesäkuussa avoimia työpaikkoja oli 57,7 % (444 työpaikkaa) enemmän kuin vuotta aiemmin. Avointen työpaikkojen määrä väheni vuodentakaiseen verrattuna vuoden 2022 marraskuusta kuluvan vuoden toukokuuhun asti.

Tuoreimmat työttömyysluvut PowerBI-esityksenä
Kuukausikatsaus Espoon työttömyydestä: Työttömyys kuukausittain
Laajempi katsaus työllisyydestä ja työttömyydestä neljännesvuosittain Eetvartti-julkaisussa
Ajankohtaista tietoa Helsingin seudun kehityksestä https://www.helsinginseudunsuunnat.fi/