Etla: Tiukka tietosuojasääntely leikkaa rajusti lääke- ja biotekniikkayritysten tutkimus- ja kehitysinvestointeja
Henkilötietojen suojaa koskeva tiukka sääntely, kuten EU:n yleinen tietosuoja-asetus GDPR, on vähentänyt merkittävästi lääke- ja bioteknologiayritysten tutkimus- ja kehitysinvestointeja. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan erityisen tuntuvasti t&k-investoinnit ovat vähentyneet pienissä ja keskisuurissa, kotimarkkinoille keskittyneissä yrityksissä. Riskinä onkin, että tiukka sääntely ohjaa lääke- ja bioteknologiayritysten t&k-toimintoja kevyemmin säänneltyihin maihin.

Potilaskohtaisten terveystietojen saatavuus on keskeinen edellytys lääke- ja bioteknologia-alan innovaatiotoiminnalle, erityisesti kliinisten tutkimusten toteuttamiseksi.
Tänään julkaistu Etla-tutkimus Privacy Regulation and R&D Investments: Causal Evidence from Global Pharmaceutical and Biotechnology Firms (Yksityisyydensuojan sääntely ja sen vaikutus t&k-investointeihin lääke- ja bioteknologiayrityksissä, Etla Working Paper 130) tarkastelee tiukan tietosuojasääntelyn, kuten EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR), vaikutuksia tutkimus- ja kehityspanostuksiin lääke- ja bioteknologiasektorilla. Tutkimuksessa on hyödynnetty laajaa yritystason aineistoa, joka kattaa maailman suurimmat t&k-investoijat vuosilta 2013–2023.
Tulokset osoittavat, että tiukempi tietosuojasääntely vähentää merkittävästi yritysten tutkimus- ja kehitysinvestointeja.
– Tulokset ovat selkeitä: tiukka terveysdatan tietosuojasääntely leikkaa rajusti alan yritysten t&k-investointeja. Keskimäärin laskua oli 39 prosenttia neljän vuoden kuluessa sääntelyn voimaantulosta, sanoo tutkimuksesta vastannut Etlan tutkimusjohtaja KTT Heli Koski.
Sääntelyn vaikutukset eivät jakaudu tasaisesti
Henkilötietojen suojaa koskevan sääntelyn vaikutukset eivät kuitenkaan jakaudu yrityksissä tasaisesti, sillä voimakkaimmin investointejaan vähensivät pk-yritykset ja vain kotimarkkinoilla toimivat lääke- ja bioteknologiayritykset. Kotimarkkinoihin rajoittuneilla yrityksillä t&k-menot laskivat jopa 63 prosenttia, kun taas monikansallisilla suuryrityksillä investoinnit laskivat noin 27 prosenttia.
Pk-yritysten investointien lasku oli keskimäärin 50 prosenttia. Etlan Heli Koski toteaakin, että nyt julkaistu tutkimus tuo uutta näyttöä siitä, että henkilötietojen suojaa koskeva sääntely voi rajoittaa dataan perustuvan innovaatiotoiminnan edellytyksiä, erityisesti aloilla, joilla henkilötiedoilla on keskeinen rooli.
– Sääntely ei ainoastaan lisää hallinnollista ja teknistä taakkaa, vaan vaikuttaa myös siihen, missä maissa tutkimus- ja kehitystoimintaa ylipäätään kannattaa harjoittaa. Isoilla monikansallisilla yrityksillä on pieniin kotimaisiin yrityksiin verrattuna tyypillisesti paremmat mahdollisuudet uudelleenorganisointiin eli ne voivat siirtää tutkimus- ja kehitystoimintojaan maihin, joissa terveysdatan sääntely on joustavampaa, Koski huomauttaa.
Tiukka tietosuojasääntely voi pitkällä aikavälillä ohjata t&k-toimintaa maantieteellisesti pois korkean sääntelyn maista, mikä saattaa heikentää korkean sääntelyn maiden asemaa terveysteknologian ja lääketieteen innovaatioiden toimintaympäristöinä. Pitkällä aikavälillä jopa koko globaali innovaatiokenttä voi muuttua, varoittaa Etlan Koski.
Privacy Regulation and R&D Investments: Causal Evidence from Global Pharmaceutical and Biotechnology Firms (Etla Working Paper 130)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heli KoskiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-466 3214heli.koski@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: EU:n puolustusteollisuuden keskittäminen ja yhteishankinnat voivat olla haitallisia alan pienemmille toimijoille, kuten suomalaisyrityksille4.8.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Euroopan unioni pyrkii vahvistamaan yhteistä puolustusta uuden SAFE-rahoitusvälineen avulla, mutta sen taloudelliset hyödyt jakautuvat epätasaisesti eri jäsenmaiden kesken. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan EU:n puolustusteollisuuden tuotannon keskittämisen riskinä on, että pienempien puolustusalan yritysten tuotanto voi jopa supistua. Alan suuret toimijat pystyvät nopeasti kasvattamaan tuotantoaan, mikä vahvistaa niiden asemaa yhteishankinnoissa. Suomessa valtaosa puolustusalan yrityksistä on kuitenkin pieniä tai keskisuuria.
Etla: Kun vientitakuiden kokonaisriskiä kasvatetaan, tarvitaan vastapainoksi nykyistä suurempaa arvonlisää tai työllisyyttä30.7.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Hallituksen esityksessä vientitakuiden erityisriskinoton enimmäisvastuumäärää nostetaan 8 miljardista eurosta 12 miljardiin euroon. Esityksen myötä valtion vientitakuutoiminnan kokonaisriski tulee kasvamaan. Etla muistuttaa lausunnossaan, että riskin ja tuoton tulisi kulkea aina käsi kädessä. Vientitakuiden riskin kasvamisen vastapainoksi tulee tavoitella suurempaa odotettua hyötyä, kuten korkeampaa arvonlisää tai työllisyyttä Suomen kansantaloudelle. Etla myös korostaa, että liian riskipitoiset tai liian vähän Suomeen tuovia hyötyjä synnyttävät hankkeet tulee jättää ilman vientitakuita.
Etla: Lamanaikaisen työttömyyden vaikutukset näkyvät edelleen – kuolleisuusriski kasvoi laman myötä21.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Työpaikan menetys Suomen 1990-luvun laman aikana on lisännyt henkilöiden kuolleisuusriskiä. Vaikutus on ollut merkittävästi korkeampi, mikäli henkilö menetti työpaikkansa aivan laman ensimmäisinä vuosina verrattuna myöhemmin irtisanottuihin. Kuolleisuutta voi siis ainakin osin selittää pitkittynyt työttömyysjakso. Merkittävimmät kuolinsyyt lama-aikana työttömiksi jääneillä ovat olleet muun muassa itsemurhat, alkoholiperäiset syyt ja tapaturmat. Tiedot ilmenevät huhtikuussa julkaistusta akateemisesta tutkimuksesta.
Palveluiden globalisaatio tuomassa jopa vihreää siirtymää suuremmat muutokset Suomen tuotantorakenteeseen14.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Tavaroiden ja pääoman globalisaatio on jo pitkällä, mutta palveluiden ja ihmisten maailmanlaajuinen keskinäinen riippuvuus on ollut vähäisempää, arvioi Aki Kangasharju tuoreessa kirjassa. Hänen mukaansa teknologian kehitys mahdollistaa nyt palveluiden globalisaation ilman ihmisten muuttoa ja se voi mullistaa Suomen tuotantorakenteen. Vaikutus voi olla jopa suurempi kuin arvoketjujen pilkkoutumisen vaikutus kehittyneissä maissa, koska palvelujen osuus euroalueen työllisyydestä ja bkt:stä on suurempi.
Etla kävi läpi nelipäiväistä työviikkoa koskevaa tutkimuskirjallisuutta - Antti Kauhasen kolumni nyt julki11.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Mitä odottaisi näkevänsä, kun avaa tutkimuksen, jonka tarkoituksena on selvittää nelipäiväisen työviikon vaikutuksia tuottavuuteen ja työhyvinvointiin? Edes alkeellisimpia vaikuttavuustutkimuksen perusvaatimuksia. Suomessakin laajaa julkisuutta saaneet tutkimusraportit ovat kuitenkin menetelmällisesti erittäin heikkoja, eikä aihetta koskevia tutkimuksia ole juuri julkaistu vertaisarvioiduissa sarjoissa. Yhteistä näille raporteille on, että ne ovat peräisin nelipäiväistä työviikkoa ajavista organisaatioista, kirjoittaa Etla-kolumnissaan Antti Kauhanen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme