Markkinoiden hermoilu hellitti tullisopimusten myötä – Rahastopääoman arvo kohosi yli 190 miljardin euron
- Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin heinäkuussa yhteensä 807 miljoonaa euroa uusia pääomia.
- Rahastopääoma kasvoi myös markkinakehityksen ansiosta.
- Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa lähes 191 miljardia euroa.
Uusia pääomia sijoitettiin kaikkiin päärahastoluokkiin lukuun ottamatta vaihtoehtoisia rahastoja, joista lunastettiin yhteensä 33 miljoonaa euroa. Pääomia sijoitettiin osakerahastoihin yhteensä 134 miljoonaa euroa, yhdistelmärahastoihin 63 miljoonaa euroa, pitkän koron rahastoihin 340 miljoonaa euroa ja lyhyen koron rahastoihin 303 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2025 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.07.2025 |
|
Osakerahastot |
134 |
-1 010 |
81 776 |
|
Yhdistelmärahastot |
63 |
302 |
38 573 |
|
Pitkän koron rahastot |
340 |
1 462 |
39 845 |
|
Lyhyen koron rahastot |
303 |
1 757 |
20 691 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
-33 |
-60 |
9 777 |
|
YHTEENSÄ |
807 |
2 451 |
190 661 |
Heinäkuussa globaalit pääosakeindeksit hakivat ensin suuntaa mutta päätyivät lopulta nousuun. Kuun alussa sijoittajien luottamusta vahvisti presidentti Donald Trumpin ajaman veronalennuspaketin läpimeno Yhdysvaltain kongressissa. Nousu jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, koska Trumpin uudet tulliuhkaukset EU:lle hermostuttivat osakesijoittajat maailmanlaajuisesti. Kuun lopussa Yhdysvaltojen ja EU:n välinen uusi kauppasopimus vähensi kuukausia kestänyttä epävarmuutta ja selkeytti kauppasuhteiden tulevaisuuden näkymiä. Euroopan osakemarkkinoille kauppasopimus oli lievä pettymys: markkinat odottivat EU:lle vastaavia kauppasopimusehtoja kuin Isolle-Britannialle, mutta EU joutui tyytymään niitä heikompiin ehtoihin. Valuuttakurssien muutokset vaikuttivat osaltaan osakerahastojen tuottoihin.
Suomessa ja muissa Pohjoismaissa osakemarkkinat kehittyivät myönteisesti: Helsingissä ja Tukholmassa pääosakeindeksit nousivat. Kööpenhaminan pääosakeindeksiin vaikuttivat lääkeyhtiö Novo Nordiskin merkittävät osakekurssimuutokset.
Heinäkuu oli korkosijoittajille vaihteleva kuukausi tuottojen osalta. Yhdysvalloissa ja Euroopassa markkinakoroissa nähtiin tulliuutisten takia voimakkaita liikkeitä. Euroopan ja Yhdysvaltain keskuspankit päättivät pitää ohjauskorot ennallaan. Euroalueella pitkien valtionlainojen korot hieman nousivat parantuneiden talousnäkymien myötä. Yhdysvalloissa uudet kauppasopimukset herättivät inflaatiohuolia, sillä tullien kustannusten pelätään lopulta siirtyvän kuluttajahintoihin.
”USA:n uudet kauppasopimukset vähensivät pitkään jatkunutta epävarmuutta ja toivat selkeyttä tulevaisuuden näkymiin. Vaikka EU:n osalta sopimus oli lievä pettymys, se oli kuitenkin selvästi pahimpia uhkakuvia parempi. IMF:n tuoreessa ennusteessa maailmantalouden näkymät hieman kohentuivat, mikä oli positiivinen yllätys. Kaikkien uusien kauppasopimusten yhteisvaikutusta emme vielä tiedä, koska muun muassa Kiinan ja Yhdysvaltojen väliset kauppaneuvottelut ovat kesken”, toteaa johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin pääasiassa Pohjoismaihin, Eurooppaan, globaalisti ja Suomeen sijoittaviin rahastoihin yhteensä 174 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin kehittyville markkinoille ja Pohjois-Amerikkaan sijoittavista rahastoista yhteensä 46 miljoonaa euroa. Sharpen mittarilla mitattuna Tyynenmeren alueelle sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 0,35). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2025 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.07.2025 |
Tuotto |
|
Suomi |
12 |
-195 |
6 193 |
8 % |
|
Pohjoismaat |
89 |
-7 |
10 198 |
1 % |
|
Eurooppa |
29 |
498 |
6 726 |
7 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-39 |
-731 |
10 981 |
6 % |
|
Japani |
0 |
34 |
356 |
5 % |
|
Tyynenmeren alue |
5 |
-56 |
1 074 |
11 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-7 |
102 |
5 319 |
9 % |
|
Maailma |
44 |
-556 |
39 696 |
5 % |
|
Toimialarahastot |
0 |
-99 |
1 235 |
7 % |
|
YHTEENSÄ |
134 |
-1 010 |
81 776 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin euroalueen valtioriskiin, luokiteltuihin ja korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 315 miljoonaa euroa. Lisäksi varoja sijoitettiin globaalisti luokiteltuihin ja korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 52 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin globaalisti valtioriskiin ja kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista yhteensä 27 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 6,9 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi myös parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,62).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2025 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.07.2025 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
110 |
491 |
9 769 |
2,0 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
151 |
621 |
13 911 |
4,5 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
54 |
75 |
5 179 |
6,9 % |
|
Valtioriski maailma |
-2 |
-1 |
360 |
0,0 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
34 |
184 |
6 740 |
2,1 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
18 |
117 |
1 351 |
3,5 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-25 |
-25 |
2 535 |
4,0 % |
|
YHTEENSÄ |
340 |
1 462 |
39 845 |
|
Rahastoraportti, heinäkuu 2025
Markkinakatsaus, heinäkuu 2025
Heinäkuu tiesi myötätuulta rahastomyynnissä
Nordea Fundsin toimitusjohtaja Josefin Degerholm kertoo, että heinäkuu oli yhtiön näkökulmasta myönteinen kuukausi.
”Kaikkien omaisuuslajien nettomerkinnät olivat plussalla. Eniten varoja virtasi lyhyen koron rahastoihin. Pitkän koron rahastojen osalta huomionarvoista on, että varsinkin euroalueen valtionlainat olivat sijoittajien suosiossa. Osakepuolella suosituimpia olivat sen sijaan pohjoismaisiin osakkeisiin sijoittavat rahastot. Elokuun puolella markkinoilla on nähty jälleen heiluntaa tullien ja muiden kauppapoliittisten riskien vuoksi.”
Vuoden 2025 alusta lähtien FA:n rahasto- ja omaisuudenhoitojohtokunnan jäsenet kommentoivat FA:n rahastotiedotteessa markkinaa kuukausittain.
Lisätiedot:
Johtava asiantuntija Mariia Somerla, puh. 020 793 4292
Vaikuttajaviestinnän asiantuntija Antti Virolainen, puh. 020 793 4296
Tilastokeskuksen vuoden 2023 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,57 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 507 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0–10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiAntti VirolainenVaikuttajaviestinnän asiantuntija
Puh:+358 20 793 4296antti.virolainen@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja kasvua – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 14.1.2026 kello 1519.12.2025 14:41:15 EET | Tiedote
Vuoden alussa julkaistava rahastoraportti niputtaa kotimaisen rahastovuoden 2025. Mihin rahastoihin suomalaiset sijoittivat kuluneen vuoden aikana? Millainen tekijä rahastot ovat kotimaisten yritysten rahoituksessa? Millaisia hyötyjä piensijoittajalle on rahastojen kautta sijoittamisesta? Näihin kysymyksiin vastataan Finanssiala ry:n vuoden ensimmäisessä Talouden pyöreässä pöydässä 14.1.2026 kello 15.
Fiva pitää asuntolainakaton ja pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ennallaan – FA: Talouden elpymistä tärkeää tukea18.12.2025 13:05:23 EET | Tiedote
Finanssivalvonta (Fiva) on päättänyt pitää asuntolainojen lainakaton perustasollaan. Ensiasunnon hankintaan otettujen lainojen katto on siis edelleen 95 prosenttia ja muiden asuntolainojen 90 prosenttia. Lisäksi Fivan johtokunta päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen 0 prosentissa. Finanssiala ry (FA) pitää Fivan päätöksiä hyvinä. Näissä oloissa makrovakauspolitiikan tulee osaltaan tukea talouden elpymistä.
Vaikka raportointisääntely kevenee, ei finanssiyhtiöiden tarve kestävyystiedolle ole katoamassa mihinkään17.12.2025 11:28:13 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää pääosin tervetulleena virtaviivaistusta kestävyysraportointiin ja siihen liittyvään sääntelyyn. EU-parlamentti pääsi 16.12.2025 sopuun Omnibus I:ksi nimetystä paketista, joka väljentää kestävyysraportoinnin vaatimuksia. Kevennyksestä huolimatta yritysten kannattaa edelleen raportoida kestävyystiedoistaan. Finanssialan yhtiöt tarvitsevat edelleen kestävyystietoa vihreiden rahoitustuotteiden tarjoamiseksi sekä oman kestävyysraportointinsa ja riskienhallintansa tueksi. Pk-yritykset ovat keskeisessä roolissa EU:n ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteiden saavuttamisessa.
Joustot asuntorahoituksen sääntelyyn tervetulleita – ensiasunnon ostoon tarvittaisiin lisää liekaa13.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää joustoja asuntorahoituksen sääntelyyn. Finanssiala ry kannattaa sääntelyn joustoja ja keventämistä. FA:n näkemyksen mukaan maltilliset joustot tukevat asuntomarkkinoiden toimivuutta ja helpottavat asunnon hankintaa ilman, että luotonannon riskit kasvavat hallitsemattomasti. Hallituksen esitykset perustuvat puoliväliriihessä tehtyihin linjauksiin. Nyt ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan huhtikuun alussa 2026.
FA:n Ahosniemi: EKP:n suosituksissa suunta on oikea, mutta sääntelyn järkevöittäminen ei saa jäädä näennäiseksi11.12.2025 18:29:13 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi pitää myönteisenä, että sääntelyn yksinkertaistamisen tarve on tunnistettu Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston perustaman korkean tason työryhmän suosituksissa, mutta huomauttaa, että ehdotukset jäävät vielä yleiselle tasolle ja moni asia kaipaa täsmennystä. Ahosniemen mukaan pääomavaatimusten päällekkäisyys vaikeuttaa pankkien mahdollisuuksia myöntää lainoja ja rahoittaa talouskasvua, ja että korjausten tulee aidosti vähentää vaatimusten tasoa, ei vain muuttaa niiden muotoa. Ahosniemi pitää viranomaisraportoinnin järkiperäistämistä ja sääntelyn yksinkertaistamista tärkeinä, mutta muistuttaa, että esitetyt ehdotukset eivät vielä ratkaise EU:n pankkisääntelyn haasteita. EKP julkaisi 11.12.2025 EKP:n neuvoston perustaman korkean tason työryhmän suositukset, joiden tavoitteena on yksinkertaistaa eurooppalaisten pankkien sääntelyä ja valvontaa. Suosituksilla luodaan pohjaa komission lainsäädäntöaloitteille, joilla voidaan karsia hallin
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme