Markkinoiden hermoilu hellitti tullisopimusten myötä – Rahastopääoman arvo kohosi yli 190 miljardin euron
- Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin heinäkuussa yhteensä 807 miljoonaa euroa uusia pääomia.
- Rahastopääoma kasvoi myös markkinakehityksen ansiosta.
- Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa lähes 191 miljardia euroa.
Uusia pääomia sijoitettiin kaikkiin päärahastoluokkiin lukuun ottamatta vaihtoehtoisia rahastoja, joista lunastettiin yhteensä 33 miljoonaa euroa. Pääomia sijoitettiin osakerahastoihin yhteensä 134 miljoonaa euroa, yhdistelmärahastoihin 63 miljoonaa euroa, pitkän koron rahastoihin 340 miljoonaa euroa ja lyhyen koron rahastoihin 303 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2025 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.07.2025 |
|
Osakerahastot |
134 |
-1 010 |
81 776 |
|
Yhdistelmärahastot |
63 |
302 |
38 573 |
|
Pitkän koron rahastot |
340 |
1 462 |
39 845 |
|
Lyhyen koron rahastot |
303 |
1 757 |
20 691 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
-33 |
-60 |
9 777 |
|
YHTEENSÄ |
807 |
2 451 |
190 661 |
Heinäkuussa globaalit pääosakeindeksit hakivat ensin suuntaa mutta päätyivät lopulta nousuun. Kuun alussa sijoittajien luottamusta vahvisti presidentti Donald Trumpin ajaman veronalennuspaketin läpimeno Yhdysvaltain kongressissa. Nousu jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, koska Trumpin uudet tulliuhkaukset EU:lle hermostuttivat osakesijoittajat maailmanlaajuisesti. Kuun lopussa Yhdysvaltojen ja EU:n välinen uusi kauppasopimus vähensi kuukausia kestänyttä epävarmuutta ja selkeytti kauppasuhteiden tulevaisuuden näkymiä. Euroopan osakemarkkinoille kauppasopimus oli lievä pettymys: markkinat odottivat EU:lle vastaavia kauppasopimusehtoja kuin Isolle-Britannialle, mutta EU joutui tyytymään niitä heikompiin ehtoihin. Valuuttakurssien muutokset vaikuttivat osaltaan osakerahastojen tuottoihin.
Suomessa ja muissa Pohjoismaissa osakemarkkinat kehittyivät myönteisesti: Helsingissä ja Tukholmassa pääosakeindeksit nousivat. Kööpenhaminan pääosakeindeksiin vaikuttivat lääkeyhtiö Novo Nordiskin merkittävät osakekurssimuutokset.
Heinäkuu oli korkosijoittajille vaihteleva kuukausi tuottojen osalta. Yhdysvalloissa ja Euroopassa markkinakoroissa nähtiin tulliuutisten takia voimakkaita liikkeitä. Euroopan ja Yhdysvaltain keskuspankit päättivät pitää ohjauskorot ennallaan. Euroalueella pitkien valtionlainojen korot hieman nousivat parantuneiden talousnäkymien myötä. Yhdysvalloissa uudet kauppasopimukset herättivät inflaatiohuolia, sillä tullien kustannusten pelätään lopulta siirtyvän kuluttajahintoihin.
”USA:n uudet kauppasopimukset vähensivät pitkään jatkunutta epävarmuutta ja toivat selkeyttä tulevaisuuden näkymiin. Vaikka EU:n osalta sopimus oli lievä pettymys, se oli kuitenkin selvästi pahimpia uhkakuvia parempi. IMF:n tuoreessa ennusteessa maailmantalouden näkymät hieman kohentuivat, mikä oli positiivinen yllätys. Kaikkien uusien kauppasopimusten yhteisvaikutusta emme vielä tiedä, koska muun muassa Kiinan ja Yhdysvaltojen väliset kauppaneuvottelut ovat kesken”, toteaa johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin pääasiassa Pohjoismaihin, Eurooppaan, globaalisti ja Suomeen sijoittaviin rahastoihin yhteensä 174 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin kehittyville markkinoille ja Pohjois-Amerikkaan sijoittavista rahastoista yhteensä 46 miljoonaa euroa. Sharpen mittarilla mitattuna Tyynenmeren alueelle sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 0,35). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2025 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.07.2025 |
Tuotto |
|
Suomi |
12 |
-195 |
6 193 |
8 % |
|
Pohjoismaat |
89 |
-7 |
10 198 |
1 % |
|
Eurooppa |
29 |
498 |
6 726 |
7 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-39 |
-731 |
10 981 |
6 % |
|
Japani |
0 |
34 |
356 |
5 % |
|
Tyynenmeren alue |
5 |
-56 |
1 074 |
11 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-7 |
102 |
5 319 |
9 % |
|
Maailma |
44 |
-556 |
39 696 |
5 % |
|
Toimialarahastot |
0 |
-99 |
1 235 |
7 % |
|
YHTEENSÄ |
134 |
-1 010 |
81 776 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin euroalueen valtioriskiin, luokiteltuihin ja korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 315 miljoonaa euroa. Lisäksi varoja sijoitettiin globaalisti luokiteltuihin ja korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 52 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin globaalisti valtioriskiin ja kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista yhteensä 27 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 6,9 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi myös parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,62).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2025 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.07.2025 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
110 |
491 |
9 769 |
2,0 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
151 |
621 |
13 911 |
4,5 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
54 |
75 |
5 179 |
6,9 % |
|
Valtioriski maailma |
-2 |
-1 |
360 |
0,0 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
34 |
184 |
6 740 |
2,1 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
18 |
117 |
1 351 |
3,5 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-25 |
-25 |
2 535 |
4,0 % |
|
YHTEENSÄ |
340 |
1 462 |
39 845 |
|
Rahastoraportti, heinäkuu 2025
Markkinakatsaus, heinäkuu 2025
Heinäkuu tiesi myötätuulta rahastomyynnissä
Nordea Fundsin toimitusjohtaja Josefin Degerholm kertoo, että heinäkuu oli yhtiön näkökulmasta myönteinen kuukausi.
”Kaikkien omaisuuslajien nettomerkinnät olivat plussalla. Eniten varoja virtasi lyhyen koron rahastoihin. Pitkän koron rahastojen osalta huomionarvoista on, että varsinkin euroalueen valtionlainat olivat sijoittajien suosiossa. Osakepuolella suosituimpia olivat sen sijaan pohjoismaisiin osakkeisiin sijoittavat rahastot. Elokuun puolella markkinoilla on nähty jälleen heiluntaa tullien ja muiden kauppapoliittisten riskien vuoksi.”
Vuoden 2025 alusta lähtien FA:n rahasto- ja omaisuudenhoitojohtokunnan jäsenet kommentoivat FA:n rahastotiedotteessa markkinaa kuukausittain.
Lisätiedot:
Johtava asiantuntija Mariia Somerla, puh. 020 793 4292
Vaikuttajaviestinnän asiantuntija Antti Virolainen, puh. 020 793 4296
Tilastokeskuksen vuoden 2023 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,57 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 507 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0–10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiAntti VirolainenVaikuttajaviestinnän asiantuntija
Puh:+358 20 793 4296antti.virolainen@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Stressitestien mukaan suomalaispankit selviäisivät rankoissakin oloissa – vakavaraisuusvaatimusten lisäkiristykset heikentäisivät pankkien kykyä rahoittaa talouskasvua4.8.2025 14:57:51 EEST | Tiedote
Finanssiviranomaisten suorittamien stressitestien perusteella suomalaispankit pystyvät selviytymään merkittävästäkin toimintaympäristön heikentymisestä – niiden toimintakyky säilyy edelleen vahvana. Hyvät tulokset osoittavat FA:n mielestä, ettei pankkien vakavaraisuusvaatimuksia ole syytä enää kiristää. Vaatimusten tiukentaminen heikentäisi pankkien kykyä rahoittaa talouskasvua. Euroopan pankkiviranomainen (EBA), Euroopan keskuspankki (EKP) ja Finanssivalvonta toteuttivat suomalaisten pankkien stressitestit. Testien tarkastelujakso kattaa vuodet 2025–2027 ja ne pohjautuvat perusskenaarion lisäksi heikomman kehityksen skenaarioon. Vakavaraisuusvaatimukset edellyttävät, että pankeilla on oltava tietty määrä omia varoja suhteessa riskeihin, joita pankkien saamisiin ja muuhun toimintaan liittyy.
Pankin turvatili on sitkeä valhe – Pankki ei tarvitse asiakkaan tunnuksia rahojen turvaamiseen31.7.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Pankkien nimissä soitettavat huijauspuhelut ovat yleistyneet kesällä. Huijarit saattavat kohdistaa yrityksiään henkilöille, joilla on käyttöoikeudet yritysten tileille. Pankki ei koskaan pyydä verkkopankkitunnuksia tai salasanaa puhelimessa tai viestillä. Minkäänlaista ”pankin turvatiliä”, jonne varat siirretään turvaan, ei ole olemassa. Jos yhteydenottaja pyytää tunnuksia tai tarjoutuu siirtämään rahat turvatilille, kyseessä on huijari. Yli 7 prosenttia suomalaisista on menettänyt rahaa digihuijareille. Huijausten torjuntaa helpottaisi, jos myös somealustojen kaltaiset palveluntarjoajat velvoitettaisiin torjuntaan.
Suomalaiset tyytyväisiä vakuutuksiinsa – hakemusten hylkäykset harvinaisia, 86 prosenttia koki korvauksen vastanneen sattunutta vahinkoa24.7.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Kyselyn vastaajista 27 prosenttia on hakenut viimeisen vuoden aikana korvausta vakuutusyhtiöiltä. Eniten vahinkoja on tapahtunut lapsiperheille, joista jopa 44 prosenttia on hakenut korvausta. Vain viisi prosenttia hakemuksista hylättiin. Vastaajista 86 prosenttia koki korvauksen vastanneen sattunutta vahinkoa. Useimmiten korvausta on haettu kotivakuutuksesta (30 prosenttia) ja autovakuutuksesta (22 prosenttia). Tiedot käyvät ilmi Finanssiala ry:n Norstat Finland Oy:llä teettämästä kyselystä. Keväällä 2025 tehtyyn kyselyyn vastasi noin tuhat 18–79-vuotiasta mannersuomalaista.
Ambulanssilento Suomeen vai yksiö Töölöstä? - Lähes puolet uskoo virheellisesti, että valtio kustantaa sairaalle kotiinkuljetuksen ilman matkavakuutusta14.7.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Jopa 48 prosenttia suomalaisista uskoo valtion hoitavan kuljetuksen kotimaahan vakavan sairauden tai onnettomuuden sattuessa. Alle 40-vuotiaat uskovat muita ikäryhmiä useammin valtion kustantavan kotiinkuljetuksen. Tiedot ilmenevät Finanssiala ry:n (FA) Norstat Finland Oy:llä teettämästä kyselystä. Todellisuudessa paluukuljetuksen kustannukset saattavat kuitenkin nousta pahimmillaan jopa 200 000 euroon ilman voimassa olevaa matkavakuutusta. Ulkomaille lähdettäessä oman matkavakuutuksen sisältö tulee aina tarkistaa huolellisesti hyvissä ajoin etukäteen. Norstat Finland Oy:n vuonna 2025 tekemän kyselyn kohderyhmään kuuluivat mannersuomalaiset 18-79-vuotiaat henkilöt (n=1000).
Turvallinen arki ja vauraampi tulevaisuus – Huijausten torjunta ja kansankapitalismin edistäminen FA:n lobbauksen kärkiaiheita12.7.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Avoimuusrekisterin viimeisin ilmoituskausi päättyi 30.6.2025. Finanssiala ry (FA) ilmoitti avoimuusrekisteriin 56 eri aihetta, joista se lobbasi päättäjiä 1.1.–30.6.2025 välisenä aikana. FA:n edustajat olivat yhteydessä 96 eri päättäjään ja virkamieheen. Huijausten, petosten ja rahanpesun torjuntaan tarvittavat lainsäädäntötoimet, vastasyntyneiden osakesäästötili, ASP-lainsäädännön kehittäminen, vapaaehtoisen eläkesäästämisen verovähennysoikeuden poiston peruminen sekä kansankapitalismin edistäminen olivat useimmin käsiteltyjä aiheita FA:n lobbauksessa. Viimeisin toimintailmoitus kattaa tähän mennessä kirjatut tiedot, ja sitä voi lain mukaan tarvittaessa vielä täydentää määräaikaan 30.8.2025 mennessä. FA on julkaissut vapaaehtoisesti jo vuodesta 2020 lähtien tiedot tapaamistaan vaikuttajista ja käsitellyistä aiheista omilla verkkosivuillaan. Vuoden 2024 alussa voimaan tullut avoimuusrekisterilaki velvoittaa kaikki lobbausta harjoittavat organisaatiot ilmoittamaan kaksi kertaa vuodessa
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme