Resistentit bakteerit leviävät sota-alueiden sairaaloissa ja kulkeutuvat myös muihin maihin

Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen jälkeen Ukrainasta on siirretty tuhansia potilaita hoitoon Euroopan eri maihin. Helsingin yliopiston ja HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan tutkimuksessa 8 % ukrainalaisista pakolaisista oli ollut sairaalahoidossa sodan aiheuttamien vammojen vuoksi. Heistä lähes 80 % kantoi monille antibiooteille resistenttejä bakteereja.

Korkein riski koskee sairaalahoidossa olleita sotavammapotilaita

Pakolaisilla, jotka eivät ole olleet sairaalahoidossa, ei tutkimuksessa todettu resistenttejä bakteereja enempää kuin Aasiassa, Afrikassa tai Etelä-Amerikassa matkailleilla suomalaisilla.

- Erityinen huoli mikrobilääkeresistenssin riskistä kohdistuu nimenomaan niihin potilaisiin, jotka ovat olleet sairaalahoidossa konfliktialueilla. Sotavammapotilailta löydettiin erittäin vastustuskykyisiä bakteereita ja niiden aiheuttamia, usein vakavia, infektioita, kertoo tutkimusta johtanut professori Anu Kantele Helsingin yliopistosta.

Resistentit bakteerit leviävät maailmalle

Sota-alueiden terveydenhuolto on erityisen altis resistenttien bakteerien leviämiselle.

- Konfliktialueiden sairaalat ovat ylikuormittuneita ja tehokas infektioiden torjunta on mahdotonta. Tällaisissa oloissa vaikeasti hoidettavat bakteerit pääsevät leviämään, Kantele kertoo.

Ukrainan pakolaisilla, joilla ei ollut sairaalahoitoa ulkomailla ennen Suomeen saapumista, resistenttien bakteerien kantajuus oli selvästi harvinaisempaa. Heiltä löytyi lähinnä ESBL-kolibakteereja ja yksittäisiltä potilailta MRSA-bakteereita.

- Tavallisen kansalaisen ei tarvitse olla huolissaan. Kyse on nimenomaan sairaalaympäristöön liittyvästä ongelmasta, korostaa infektiolääkäriksi erikoistuva väitöskirjatutkija Tuomas Aro.

Suomalaisessa terveydenhuollossa osataan varautua. Jos potilas on ollut ulkomailla sairaalahoidossa, hänet sijoitetaan sairaalassa yhden hengen huoneeseen, noudatetaan  kosketuseristystoimia ja otetaan bakteerinäytteet.

- On tärkeää ymmärtää, että tavallisilla pakolaisilla resistenssin esiintyvyys ei ole sen yleisempää kuin suomalaisilla esimerkiksi Aasian-matkan jälkeen, Kantele painottaa.

Tutkimus on julkaistu Clinical Microbiology and Infection-lehdessä. Tutkimus on osa Suomen akatemian rahoittamaa Finnish Multidisciplinary Center of Excellence in Antimicrobial Resistance Research (FIMAR) -huippuyksikön tutkimusta.