Nyt kunnostetaan Etelä-Suomen ainoaa jokea, jossa raakut vielä lisääntyvät

Erittäin uhanalaista ja rauhoitettua jokihelmisimpukkaa eli raakkua löytyy Hämeenkyrön kunnan ja Ylöjärven kaupungin rajalla sijaitsevasta Ruonanjoesta. Joki on Etelä-Suomen ainoa, jossa raakut kykenevät vielä lisääntymään. Tästä huolimatta sen raakkukanta on taantunut. Ruonanjoen raakkupopulaatio kuuluu elinvoimaisuudeltaan luokkaan ei-elinvoimainen tai osittain elinvoimainen. 

Nyt joen kuntoa parennetaan puumateriaalilla, kutualueita ennallistamalla, kiveämällä, suojaamalla jokipenkkoja eroosiolta sekä perustamalla ns. raakkujen lastentarhoja. Kunnostustoimenpiteet tukevat toinen toisiaan.

Ruonanjoen raakkukantaa tutkittu 1970-luvulta alkaen

Ruonanjoki laskee Viljakkalan Karhejärvestä Lavajärveen. Joki on noin seitsemän kilometriä pitkä ja järvien välinen korkeusero on noin 36 metriä, mikä näkyy joen useina koskiosuuksina. Ruonanjoki on suojeltu Natura-alueena, jossa yhtenä suojeluperusteena on raakku. 

Viimeisin kartoitus Ruonanjoen raakkukannan tilasta tehtiin vuonna 2019. Tällöin laskennalliseksi raakkujen määräksi joessa saatiin noin 45  000 raakkua.  

Joen raakkukantaa on tutkittu jo 1970-luvun lopulta lähtien, mutta maanomistajien mukaan raakku on ollut tiedossa pitkään, vaikkei siitä ole saanut hiiskua.

Tänä keväänä ympäristöministeriö tiedotti rauhoitettujen lajien päivitetyistä arvoista. Useiden eläinlajien arvo nousi merkittävästi kesäkuun alusta alkaen. Raakun suojeluarvo nousi lähes kolminkertaiseksi 589 eurosta 1495 euroon. Arvoon vaikuttavat muun muassa lajin kannan koko, uhanalaisuus ja lisääntymiskyky. Mitä uhanalaisempi, harvinaisempi ja mitä hitaammin lisääntyvä laji on, sitä suurempi on sen arvo. 

Työ on edennyt yhteistyössä

Kunnostuksen tavoitteena on lisätä raakulle ja sen isäntäkalalle, taimenelle, soveltuvia elinympäristöjä, monimuotoistaa jokea ja ylipäätään saada raakku ja taimen lisääntymään.

– Ruonanjoki on aivan upea joki, joka on edelleen melko luonnontilainen ja virtaa monin paikoin lähes luonnontilaisten metsäalueiden läpi. Kosken kohina on rakkautta korvilleni. Yleisin huudahdukseni maastossa on ollut: “katsokaa nyt tätä soraa", mikä kertoo paljon joen hyvästä tilanteesta, sanoo LIFE Revives -hankkeen projektipäällikkö Katja Vainionpää.

Kunnostuksista vastaa jämsäläinen yritys Hyötyvuokraus Oy, joka tekee uomakunnostukset Pirkanmaan kaikilla raakkujoilla.

–Työskentelemme nyt toista kesää Pirkanmaan raakkujoilla. Viime vuonna teimme kunnostuksia Turkimusojalla Hämeenkyrössä. Olemme edenneet hyvässä yhteisymmärryksessä raakkujen ja jokirannan ihmisten kanssa kaikkien tarpeet huomioon ottaen, kertoo Pekka Kaukonen Hyötyvuokraus Oy:lta.

– Kunnostukset ovat edenneet mallikkaasti. Kesäkuun sateet ja kylmyys ottivat koville ja  lämpötilan noustessa paarmat ja ampiaiset ikävä kyllä löysivät meidät. Porukalla jännitetään, kuinka monta kertaa puhelimeni kestää vielä jokeen uppoamista, Katja Vainionpää jatkaa.

LIFE Revives -hanke parantaa raakun elinympäristöjä 

Euroopan komission rahoittama LIFE Revives -hanke parantaa jokihelmisimpukan eli raakun ja sen isäntäkalojen, lohen ja taimenen, elinympäristöjä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Jyväskylän yliopiston koordinoima LIFE Revives -hanke on kuusivuotinen vuosien 2021–2027 välisenä aikana. Hankkeen kokonaisbudjetti on lähes 16 miljoonaa euroa. 

Pirkanmaan ELY-keskus vastaa raakun hyväksi tehtävästä työstä Pinsiön-Matalusjoen, Ruonanjoen ja Turkimusojan vesistöalueella, ja alueelle rahoitusta on varattu yhteensä 1,8 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriön Helmi-ohjelma vastaa suurelta osin hankkeen kansallisesta rahoituksesta Länsi-Suomessa. Hämeenkyrön kunta, Ylöjärven ja Nokian kaupungit toimivat hankkeessa yhteistyötahoina.