Vesihuollossa katse vuoteen 2040 – suunnitelmaluonnos eteni lausunnoille

Kanta-Hämeen maakunnan vesihuoltosuunnitelman 2040 laadinta on edennyt lausuntopyyntövaiheeseen. Suunnittelualueen kunnilta, vesihuoltolaitoksilta ja sidosryhmiltä pyydetään palautetta suunnitelmaluonnoksesta ja siinä ehdotettavista vesihuollon teknisistä ja organisatorisista kehittämistoimista. Suunnitelma ehdottaa ison joukon erilaisia toimia, kuten esimerkiksi vesihuoltoyhteistyön vaiheittaista laajentamista seudullisten näkökulmien ja nykytilanteen pohjalta. Yhteistyön syventämistä ehdotetaan myös Pirkanmaan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakuntien alueille.    

Ehdotettavien toimien tarkoituksena on vahvistaa yhdyskunnan vedenhankinnan varmuutta, minimoida jätevesivaikutuksia sekä parantaa lietteiden kokoamista ja jatkokäsittelyä. Lisäksi ehdotetaan toimia vesihuolto-organisaatioiden toimintakyvyn lisäämiseen muun muassa tarkoituksenmukaisella laitosrakenteella. Toimenpiteille on esitetty alustavat toteutusaikataulut ja vastuutahot. Teknisille toimenpiteille on myös määritetty alustavat kustannusarviot.  

Suunnitelman tarkoituksena on palvella kuntia ja vesihuoltolaitoksia päätöksenteossa sekä toimia katalyyttinä yksityiskohtaisemmille suunnitelmille ja kuntien välisten keskustelujen käynnistämisille. Suunnitelma tukee myös maakunnan yleistä kehittämistä sekä kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelman toimeenpanoa, jonka tavoitteena on alan kyky sopeutua, uudistua ja ennakoida muutoksia sekä ylläpitää asema kestävän kehityksen kivijalkana ja kansallisen ylpeyden aiheena.  

–  Vuoden 2025 lopulla valmistuvan vesihuoltosuunnitelman tavoitteena on toimia koko maakunnan yhteisenä vesihuollon kehittämisasiakirjana vuosien 2026–2040 aikana. Vesihuollon toimintaympäristö on jatkuvassa muutostilassa ja samalla myös erilaiset vaatimukset lisääntyvät edelleen, ohjausryhmän puheenjohtaja Timo Virola Etelä-Savon ELY-keskuksesta toteaa.  

– Kuntien on välttämätöntä panostaa toimintavarmaan vesihuoltoon syventämällä keskinäistä keskustelua ja yhteistyötä toistensa kanssa sekä mahdollistamalla nykyistä vahvempien vesihuolto-organisaatioiden toteutumista. Nykyinen ylikunnallinen ja sopimuspohjainen yhteistyö tarjoaa siihen erinomaisen perustan, Virola jatkaa. 

Tekemistä riittää – toiminnan uudelleen ajattelu korostuu  

Talousveden saannin turvaamiseksi suunnitelmassa ehdotetaan eritasoisten yhdyskuntia palvelevien lisävedenhankintaselvitysten toteutusta jokaisen seutukunnan alueella. Forssan seudulle ehdotetaan uusien ylikunnallisten yhdysvesijohtojen ja vedenottamoiden toteutusta. Kaikille kunnille ehdotetaan lisäksi toimia, joilla lisätään ikääntyneiden vesijohtoverkostojen saneerauksia ja kehittämistä. 

Yhdyskunnan jätevesien johtamisen ja käsittelyn osalta ehdotetaan Forssan, Hämeenlinnan Paroisten ja Riihimäen jätevedenpuhdistamoille toimia yhdyskuntajätevesidirektiivin vaatimuksiin vastaamiseen. Kaikille kunnille ehdotetaan haja-asutuksessa muodostuvien sakokaivolietteiden vastaanoton ja käsittelyn kehittämistä ja kuivakäymälöiden käyttöönottoa jätevesiviemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Lietteiden käsittelyn tehostamiseksi esitetään uusia keskitettyjä seutukunnittaisia yhteisratkaisuja, joilla minimoidaan nykyisiä kuljetus- ja käsittelykustannuksia ja lisätään ravinteiden paikallista talteenottoa ja hyötykäyttöä.  

Ehdotettujen organisatoristen toimien päätavoitteena on turvata vesihuoltolaitosten kykyä panostaa osaamisensa lisäämiseen ja palvelujensa kehittämiseen. Ensi vaiheen toimina ehdotetaan kuntien sisäisiä ja ylikunnallisia laitosorganisoitumisia ja nykyisen sopimusperusteisen operointiyhteistyön monipuolisempaa käyttöönottoa. Osalle kunnista ehdotetaan myös operointipalveluiden tarjoamista alueensa vesiosuuskunnille ja kunnallisiin vesihuoltolaitoksiin sulautumisiin johtavan yhteistyön lisäämistä.  

– Kanta-Hämeessä vesihuoltopalveluja tarjoaa yli 40 vesihuoltolaitosta. Näiden laitosten palvelujen piirissä on noin 80–90 prosenttia maakunnan 169 000 asukkaasta. Jotta laitoksilla on kyky tarjota palvelujaan myös jatkossa, on nykyistä pirstaloitunutta laitosrakennetta ja -määrää tarpeen arvioida kriittisesti, syventää yhteistyötä ja kehittää uusia organisointitapoja. Vahvat laitostoimijat tukevat osaltaan myös alueiden kestävää elinvoimaa ja yritysten houkuttelevuutta sekä asukkaiden hyvinvointia ja yleistä kriisinsietokykyä, Virola muistuttaa.    

Rakennemuutoksella kohti vahvempia yksiköitä  

Suunnitelmassa ehdotetaan myös kolmen seutukunnallisen ja kuntien yhdessä omistamien vesihuollon operointiyhtiöiden perustamista vuoteen 2040 mennessä. Yhtiöiden perustamista koskeviin tunnusteluihin ja esiselvityksiin ehdotetaan myös Loimaan ja Hyvinkään kaupunkien sekä Someron ja Punkalaitumen kuntien mukaan kutsumista. Näiden kuntien kanssa on tehty jo pitkään ylimaakunnallista vesihuoltoyhteistyötä.  

Taustalla on Vesilaitosyhdistyksen vuonna 2023 laatima selvitys, jonka mukaan noin 50 000 asukkaan asukaspohjaa voidaan pitää suositeltavana minimitasona, jotta varmistetaan vesihuoltolaitoksien riittävät resurssit, toiminnan kehittäminen ja riittävä varallaolo. Yli 100 000 asukkaan asukaspohja mahdollistaa selvityksen mukaan myös laitoksen tehokkuuden optimoinnin ja toimintamallien standardoimisen.   

Virola pitää tärkeänä, että vesihuollon kehittämisessä toimintaa arvioidaan myös uudenlaisista näkökulmista, eikä pelkästään omaan sijaintiin tai hallintorajoihin perustuen. Myös muilla alueilla ja maakunnissa ollaan tilanteessa, jossa aidosti joudutaan pohtimaan vesihuollon nykytilaa ja huomista. Nyt on hyvä hetki katsoa asioita laajemmin yhdessä.    

Työpajat – yhdessä ideoiden vesihuollon parhaaksi 

Kevään aikana on järjestetty kaksi työpajaa, joissa on tarkasteltu maakunnan vesihuollon nykytilaa ja ennusteita. Työpajoissa ideoitiin yhdessä teknisiä ja organisatorisia ehdotuksia toimiksi, joilla kuntien vesihuollon toimintavarmuutta lisätään. Työpajoihin on osallistunut Kanta-Hämeen kuntien ja vesihuoltolaitosten edustajien lisäksi maakunnan ulkopuolisia kunta- ja laitosedustajia ja muita sidosryhmätoimijoita.  

Työpajat tarjosivat erinomaisen alustan toimijoiden väliselle vuoropuhelulle, ja mahdollisuudelle vaikuttaa eri vaihtoehtojen suunnitteluun ja arvioimiseen. Työpajoissa todettiin, että ehdotettavat toimet edellyttävät kuntien päätöksentekijöiden vahvaa tahtotilaa ja pitkäjänteistä sitoutumista asioiden kuntoon saattamiseksi. Yhtenä käytännön toimena suunnitelmassa ehdotetaan maakunnallisen yhteisen vesihuollon toimielimen perustamista, joka vastaisi erityisesti organisatoristen toimien käytännön valmisteluista ja etenemisestä.  

Suunnitelman laatimisesta vastaavat alueen kuntien ja kunnallisten vesihuoltolaitosten, Hämeen liiton ja Etelä-Savon ELY-keskuksen edustajista nimetyt työ- ja ohjausryhmät. Suunnitelman toteutuksesta vastaa Ramboll Finland Oy. Suunnitelma korvaa nykyiset ja pääosin toteutuneet seutukunnittaiset vesihuollon yleissuunnitelmat, jotka on laadittu vuosien 2000–2008 aikana.