Taidokas dokumenttiromaani tieteen moniosaajasta Stalinin vainojen uhrina

Levašovon syrjäisellä joukkohaudalla, tuhansien teloitettujen ”viimeisessä osoitteessa”, Venäjän kulttuurin tutkija Elina Kahla törmäsi valokuvaan, josta katsoivat Pavel Florenskin kasvot. Siitä kohtaamisesta sai alkunsa Kahlan ensimmäinen fiktiivinen teos, autenttisia dokumentteja ja kaunokirjallista kerrontaa yhdistelevä Gulagin viisas.

Gulagin Leonardo da Vinci

Teologi-filosofi, matemaatikko, sähköinsinööri ja keksijä Pavel Florenski (1882–1937) eli elämäänsä ennakkoluulottomasti, kurottautui aina olosuhteiden yläpuolelle ja etsi perimmäistä totuutta tieteestä ja Jumalasta. Hänet opittiin tuntemaan Gulagin Leonardo da Vincina.

Pavel Florenskia syytettiin valtiovaltaa vastaan toimimisesta ja hänet tuomittiin pakkotyöhön. Samalla Florenskin luonnontieteellistä nerokkuutta hyödynnettiin vankileireillä muun muassa Neuvostoliiton sähköistämiseen.

Kirjan loppuosa koostuu kirjeistä, joita Florenski lähetti vankileiriltä perheelleen. Kirjeissä korostuu huoli siitä, mitä hän pystyisi toivottomaksi käyvässä tilanteessa jättämään henkiseksi perinnökseen ja miten perhe pääsisi elämässään eteenpäin. Lopulta kirjeet ehtyvät ja on viimeisen tuomion aika.

Florenskin kirjallinen jäämistö oli Neuvostoliitossa pitkään kielletty ja siitä liikkui villejä huhuja. Hänen kirjoituksillaan oli suuri merkitys 1990-luvun alussa käynnistyneeseen ilmapiirin avartumiseen ja uskonnonharjoituksen vapautumiseen. Sittemmin Venäjän johto on käyttänyt surutta hyväkseen Florenskin henkistä perintöä vääristellen hänen näkemyksiään muun muassa yksinvaltiudesta.

Gulagin viisas on saatavissa kirjakaupoista ensi viikolla. Äänikirja julkaistaan myöhemmin.

Tilaa arvostelukappale

Elina Kahla on Venäjän kulttuurin tutkija, joka on työskennellyt Moskovassa ja Pietarissa. Häneltä on aiemmin julkaistu muun muassa tietokirjat Tuli ja valo: kertomuksia pyhistä naisista (2010) sekä Petsamon marttyyri ja maailman pohjoisin luostari (2020).