Kuurojen itsemääräämisoikeutta on rajoitettu eugeniikan varjolla yli sadan vuoden ajan

– Yhteiskunta on pyrkinyt kontrolloimaan kuurojen kehoja, oikeuksia ja kulttuurista olemassaoloa erityisesti lainsäädännön ja lääketieteellisten käytäntöjen kautta, kertoo Maija Koivisto.

– Keskeistä tutkimuksessani on viittomakielisen yhteisön oma näkökulma: miten se on vastustanut historiallisia ja rakenteellisia sorron muotoja sekä rakentanut omaehtoisesti kollektiivista jatkuvuuttaan.

Tutkimuksessa on tarkasteltu eugeniikan vaikutuksia kuuroihin ihmisiin ja viittomakieliseen yhteisöön kolmena aikakautena 1890-luvulta nykyhetkeen.

Itsemääräämisoikeus ei välttämättä toteutunut

Kuurojen välisiä avioliittoja alettiin Koiviston mukaan pitää viittomakielisen yhteisön sisällä luonnollisina ja toivottavina jo yhteisön synnystä eli 1800-luvun puolivälistä alkaen. Siksi vuoden 1929 valmisteilla ollutta avioliittolakia vastustettiin kiivaasti: se olisi kieltänyt kuurojen väliset liitot. Yhteisö puolusti oikeutta rakkauteen ja perheeseen.

Siitä huolimatta laki tuli voimaan 1929 ja kielsi syntymäkuurojen väliset avioliitot. Laki oli voimassa vuoteen 1969 saakka.

Eugeniikkaan perustuvat sterilisaatio- ja aborttilait vaikuttivat merkittävästi kuurojen yhteisöön Suomessa, erityisesti kuuroihin naisiin vuosina 1955–1970.

Koiviston mukaan periytyvä kuurous oli yleinen peruste lääkintöhallituksen tekemille sterilisaatiopäätöksille. Keskustelu sterilisaatiosta lääkärin ja kuuron naisen välillä oli usein lähes olematonta: viittomakieltä käytettiin harvoin, ja kommunikaatio tapahtui pääasiassa puhumalla tai kirjoittamalla.

– Herää epäilys, pystyivätkö naiset todella antamaan tietoon perustuvan suostumuksen. Tämä osoittaa, miten kielellinen vallankäyttö ja eugeniikkaan perustuvat asenteet rajoittivat kuurojen naisten oikeutta päättää omasta kehostaan.

Totuus- ja sovintoprosessi edistää oikeudenmukaisuutta

– Suomessa on käynnistetty maailman ensimmäinen totuus- ja sovintoprosessi, jonka tavoitteena on käsitellä kuurojen ja viittomakielisen yhteisön kokemia ihmisoikeusloukkauksia.

– Tutkimus osoittaa kuitenkin, että prosessi on monille yhteisön jäsenille vielä epäselvä. Monille on vaikeaa siirtyä menneistä vääryyksistä kohti nykyhetken tavoitteita. Taustalla vaikuttavat pitkään jatkuneet eugenistiset rakenteet ja niiden seurauksena syntynyt sisäistetty sorto. Tämä heikentää yhteisön ihmisten mahdollisuuksia osallistua täysipainoisesti prosessiin.

Samalla tutkimus korostaa, että prosessilla on merkittävä potentiaali oikeudenmukaisuuden ja tunnustuksen edistämisessä – edellyttäen, että sekä viittomakielinen yhteisö että valtio sitoutuvat siihen laajasti ja avoimesti.

Eugenististen asenteiden purkaminen on välttämätöntä

– Jos menneisyyden rakenteita ei tunnisteta, marginalisoituja yhteisöjä voidaan vaientaa ja hallita huomaamatta, Koivisto muistuttaa.

– Oikeudenmukainen yhteiskunta edellyttää historiallisten vääryyksien tunnustamista ja korjaamista. Tämä koskee kaikkia, ei vain kuuroja. On myös tunnustettava, että eugenistiset asenteet elävät edelleen monissa rakenteissa ja asenteissa. Niiden näkyväksi tekeminen ja purkaminen on välttämätöntä aidon yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi.

Maija Koivistolle tutkimus on akateemisen työn lisäksi myös poliittinen teko.

– Olen kuuro viittomakielinen tutkija ja osa viittomakielistä yhteisöä. Kiinnostukseni yhteisöni historiaan ja yhteiskunnalliseen asemaan syntyi opettajankoulutuksen aikana ja syveni työssäni, jossa opetin myös kuurojen historiaa.

Koiviston tutkimusaihe sai alkunsa, kun hän alkoi kuurona äitinä pohtia, miten kuurojen naisten kehoja ja lisääntymistä on historiallisesti hallittu.

– Tutkimukseni tuo näkyväksi marginalisoituja ja vaiettuja kokemuksia sekä avaa tilaa keskustelulle oikeudenmukaisuudesta ja tunnustuksesta.

Koiviston väitöstilaisuuden pääkieli on kansainvälinen viittominen. Tilaisuus tulkataan suomalaiselle viittomakielelle ja puhutulle suomelle.

Väitöksen tiedot

KM Maija Koivisto väittelee 22.8.2025 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The Legacy of Eugenics - The Struggle for Self-Determination and Its Impact on the Lives of Deaf People and the Sign Language Community in Finland". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, Porthania I, Yliopistonkatu 3. Vastaväittäjänä on professori Joseph Murray, Gallaudet University, ja kustoksena on Hisayo Katsui.

Tilaisuuden kieli on kansainvälinen viittominen (International Sign), joka tulkataan suomalaiselle viittomakielelle ja puhutulle suomelle. Tilaisuudessa on kirjoitustulkkaus. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Sali Porthania I on esteetön, ja salissa on induktiosilmukka. Linkki salin esteettömyystietoihin ja -karttaan.