Karhuvalitukset tekevät tilanteesta kestämättömän

Suurpetojen kannanhallinta ei edelleenkään toimi Suomessa, katsoo Suomen Metsästäjäliitto. Karhuja on maassamme liki 2500. Jotta karhukanta lakkaisi kasvamasta, pitäisi karhuja pyytää Luonnonvarakeskuksen mukaan yli 300. Poikkeuslupa myönnettiin paljon vähäisemmälle karhumäärälle, mutta nyt niidenkin pyyntiluvista on valitettu. Tilanne on Metsästäjäliiton mielestä kestämätön.

– Valittajat ja oikeuslaitos ovat jo vuosien ajan pitäneet Suomen suurpetojen kantojen hallintaa hyppysissään vastoin eduskunnan suuren enemmistön, maan hallituksen ja kansalaisten enemmistön tahtotilaa. Ja sama meno jatkuu, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Vahinkoja ennaltaehkäisevää kannanhoidollista metsästystä tarvitaan

Keväällä suurpetolakia päivitettäessä poliisi totesi lausunnossaan, että Suomen karhukanta tulee säilyttää ihmisarkana, jotta ennalta ehkäistäisiin karhujen aiheuttamia vaaratilanteita ja sitä kautta tarvetta poliisin toimenpiteille.

Metsästäjäliitto katsoo poliisin lausuntoon yhtyen, että kannanhoidollisen metsästyksen tavoite on ennaltaehkäistä ongelmia ilman, että niitä esiintyisi.

Romaniassa suurpetojen metsästys lopetettiin vuonna 2016, minkä jälkeen karhut ovat lisääntyneet nopeasti. Esimerkiksi vuonna 2019 karhut tappoivat maassa kahdeksan ja raatelivat 76 ihmistä. 

Suurpetojen kannanhoidollista metsästystä koskevaa lakia päivitettiin keväällä ja sen pohjalta annettiin uusi asetus. Metsästäjäliitto pyrki vaikuttamaan monin tavoin lain muutokseen mm. käymällä asiaa koskevia neuvotteluja niin maa- ja metsätalousministeriön toimijoiden kuin kansanedustajien kanssa. Liitto järjesti eduskunnassa infotilaisuuksia siitä, miten Ruotsissa lainsäädäntö ja petokantojen hallinnointi on järjestetty niin, että se täyttää direktiivin vaatimukset ja oikeuskäsittelyt. Liitto valmisteli yhdessä MTK:n kanssa selkeät esitykset siitä, mitä kaikkea uuden lain tulisi sisältää. Näissä esityksissä käytettiin hyväksi niin EU-tason kuin muiden Pohjoismaiden lainopillista asiantuntemusta.  Näitä esityksiä ei kuitenkaan haluttu ottaa huomioon lain- ja asetuksen valmistelussa ja uusi laki jäi vaillinaiseksi.

Myös yksittäisten metsästäjien kannalta tilanne on mahdoton. Karhun 20. elokuuta alkavaa metsästystä varten on jahtiin varauduttu lomat ja majoitukset varaamalla. Metsästyskoirat eivät tänäkään vuonna saa harjoitusta jahtiin. Metsästämättömyys rapauttaa niin metsästäjien kuin koirien osaamista, mikä pian heikentää myös kykyä ongelmakarhujen poistamiseen.

Suurpetojen metsästyksellä on suuren enemmistön tuki

Kaksi kolmasosaa suomalaisista kannattaa suurpetojen kannanhoidollista metsästystä. Vain 14 prosenttia vastustaa suurpetojen metsästämistä. Tämä kävi ilmi Suomen Metsästäjäliiton lokakuussa 2024 toteuttamasta suurpetokyselystä, johon vastasi tuhat täysi-ikäistä suomalaista.

Myönnetyt 13 poikkeuslupaa mahdollistaisivat 129 karhun pyynnin. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella mahdollistama kokonaiskiintiö oli 180 karhua. Keskiselle karhun kannanhoitoalueelle ei myönnetty ainuttakaan lupaa, vaikka alueelle oli 20 karhun kiintiö.