Lasten ja nuorten urheiluseuraharrastaminen yleistynyt etenkin tytöillä – eriarvoisuus tulotason ja asuinpaikan mukaan kasvussa
Lasten ja nuorten urheiluseuraharrastaminen on lisääntynyt merkittävästi 1980-luvulta lähtien, Jyväskylän yliopiston uusi tutkimus kertoo. Tytöt harrastavat nyt urheiluseuroissa liikuntaa yhtä usein kuin pojat. Maaseudulla urheiluseuraharrastaminen on vähäisempää ja kustannusten nousu rajoittaa pienituloisten harrastusmahdollisuuksia. Tutkija ehdottaa ratkaisuiksi matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia, kuten koulupäivän yhteydessä järjestettäviä liikuntamahdollisuuksia.

Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että 8–19-vuotiaiden suomalaisnuorten osallistuminen urheiluseuratoimintaan on lisääntynyt merkittävästi 1980-luvulta 2020-luvulle, erityisesti nuorimmissa ikäryhmissä.
– Perheet panostavat lasten liikuntaharrastuksiin entistä enemmän, ja tämä panostus alkaa nykyään jo lapsen varhaisemmassa iässä. Se voi olla lapsen kehityksen ja liikkumisen kannalta myönteistä, mutta samalla liian varhainen erikoistuminen yhteen lajiin voi lisätä loukkaantumisriskiä ja johtaa harrastuksen varhaiseen lopettamiseen, kertoo tutkija Irinja Lounassalo Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Mahdollisimman monipuolinen liikkuminen tukee lasten motoristen perustaitojen kehittymistä ja ennustaa liikunnallista elämäntapaa aikuisuudessa. Lounassalo muistuttaa, että urheiluseurojen lisäksi arjen ympäristöt, kuten kotipihat, lähiliikuntapaikat ja metsät, tarjoavat oivallisia ja vieläpä maksuttomia mahdollisuuksia liikkumiseen.
Tyttöjen urheiluseuraharrastaminen nousussa
Tutkimus osoitti myös, että sukupuolten välinen ero urheiluseuraharrastamisessa on kaventunut: 1980-luvulla pojat harrastivat selvästi enemmän liikuntaa urheiluseuroissa kuin tytöt, mutta 2020-luvulla tätä eroa ei enää havaittu.
– Tämä on hieno kehitys sukupuolten tasa-arvon kannalta, Lounassalo toteaa.
Sen sijaan sosioekonomiset ja alueelliset erot ovat edelleen merkittäviä. Perheen tulotaso ja asuinpaikka ovat selvästi yhteydessä siihen, miten varhain ja kuinka usein harrastetaan. Perheen tulotason merkitys näkyy 2020-luvulla jo alakouluikäisissä, kun 1980-luvulla se korostui vasta yläkouluikäisissä ja vanhemmissa ikäryhmissä.
– Urheiluseurojen ammattimaistuminen ja kustannusten nousu ovat kaventaneet vähävaraisten perheiden osallistumismahdollisuuksia, Lounassalo kertoo.
Myös alueellinen eriarvoisuus on vahvistunut. Maaseudulla asuvat nuoret harrastavat urheiluseuroissa vähemmän kuin kaupunkilaiset. Esimerkiksi harvaan asutuilla alueilla pitkät välimatkat ja vähäiset harrastusmahdollisuudet rajoittavat urheiluseuraharrastamista.
Tarvitaan joustavia ja saavutettavia liikuntavaihtoehtoja
Tutkijat korostavat tarvetta kohdennetuille toimenpiteille, jotka tukevat erityisesti pienituloisten ja maaseudun lasten harrastusmahdollisuuksia. Esimerkiksi koulupäivän aikaisten ja koulupäivän yhteyteen liitettyjen liikuntamahdollisuuksien lisääminen, koulukuljetusten kehittäminen, kuntien ja seurojen entistä tiiviimpi yhteistyö, maksuttomat ja monipuoliset lähiliikuntapaikat ja matalan kynnyksen harrastusmahdollisuudet, kuten monilajikerhot, voisivat lisätä liikunnan saavutettavuutta.
– Aiempien tutkimusten mukaan moni nuori kertoo liikunnan esteeksi ajan, kiinnostuksen, ohjauksen ja liikuntapaikkojen puutteen sekä harrastuksen kalleuden. Joustavammat ja vähemmän sitoutumista vaativat liikkumis- ja harrastusvaihtoehdot voisivat mahdollistaa nykyistä useamman lapsen ja nuoren liikunnan, Lounassalo suosittelee.
Tutkimus julkaistiin Journal of Public Health -lehdessä. Siinä tutkittiin lasten ja nuorten urheiluseuraharrastamista kahden sukupolven välillä: 1980-luvun Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät -tutkimuksen 9–18-vuotiaita (N=3439) verrattiin heidän 8–19-vuotiaisiin jälkeläisiin vuosina 2018–2020 (N=1156). Tutkimuksessa selvitettiin urheiluseuraharrastamisen yleisyyttä Suomessa ja siihen yhteydessä olevia sosiodemografisia tekijöitä, kuten ikää, sukupuolta, perheen tulotasoa, vanhempien koulutustasoa sekä asuinaluetta.
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän, Turun ja Tampereen yliopistojen sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesin kanssa.
Tutkimusartikkeli:
Lounassalo, I., Kukko, T., Suominen, T., et al. (2025). Sociodemographic determinants of youth sports club participation across two generations: the Young Finns Study. Journal of Public Health. https://doi.org/10.1007/s10389-025-02500-6
Lisätietoja:
Irinja Lounassalo
Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta
0505468744, irinja.lounassalo@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Arvostettu Väisälän palkinto apulaisprofessori Sylvester Eriksson-Biquelle Jyväskylän yliopistoon8.12.2025 18:30:00 EET | Tiedote
Fyysikko Matilda Backholm ja matemaatikko Sylvester Eriksson-Bique saivat Suomalaisen Tiedeakatemian Väisälän palkinnot. Vuosittain nuorille, jo ansioituneille matemaattis-luonnontieteellisten alojen tutkijoille myönnettävät palkinnot ovat arvoltaan 15 000 euroa.
Muistin ja ajattelun heikkeneminen viidenkympin jälkeen voi kertoa myöhemmästä hauraudesta8.12.2025 09:33:28 EET | Tiedote
Gerastenia on oireyhtymä, joka johtuu ikääntymisen aiheuttamasta elinjärjestelmien heikentymisestä. Tuoreen tutkimuksen mukaan hitaampi reagointiaika sekä tarkkuus kognitiivisissa tehtävissä on yhteydessä korkeampaan gerastenian tasoon. Tutkimus nostaa esiin, että tämä yhteys on nähtävissä jo myöhäiskeski-iässä 57–70-vuotiailla.
Tervetuloa juhlaluennoille 10.12.2025!8.12.2025 09:26:48 EET | Kutsu
Jyväskylän yliopiston uudet professorit esittäytyivät keskiviikkona 10.12.2025 klo 12 kahdessa rinnakkaisessa tilaisuudessa. Tervetuloa seuraamaan juhlaluentoja!
Tutkijat tunnistivat reseptin atomien paksuisen metallin vakauttamiseen - askel kohti nanoelektronisia ja energiateknisiä ratkaisuja8.12.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Metalleenit ovat atomien paksuisia metalleja, joiden ainutlaatuiset ominaisuudet tekevät niistä erittäin lupaavia nanomittakaavan sovelluksissa. Niiden äärimmäinen ohuus tekee niistä kuitenkin hauraita. Nyt Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen tutkijat ovat onnistuneet tunnistamaan periaatteet, joilla niiden vakautta voi maksimoida. Ratkaisu voi avata mahdollisuuksia materiaalien suunnittelussa, nanoelektroniikassa, energian tuotannossa ja biolääketieteessä.
Yhteistyöllä lisää liikettä - Keski-Suomen kunnat ja tutkijat kehittivät liikkumisohjelmia yhteistyössä4.12.2025 14:59:46 EET | Tiedote
Keski-Suomen kunnat ja liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijat ovat yhdessä kehittäneet liikkumisohjelmia ja kokeiluja, joilla edistetään kuntalaisten liikkumista. LIIKE-hankkeen loppuseminaarissa 2.12. koottiin yhteen tuloksia ja julkaistiin työkirja, joka tukee kuntia liikkumisohjelmien kehittämistyössä jatkossa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme