Finanssiala ry

Suomalaiset hoivakeskustelusta: Varallisuus ei saa vaikuttaa hoivamaksuihin – omaehtoisesta vanhuuteen varautumisesta tehtävä houkuttelevampaa

13.8.2025 09:59:10 EEST | Finanssiala ry | Tiedote

Jaa
  • Finanssiala ry:n Vakuutustutkimuksen vastaajista 77 prosenttia on sitä mieltä, että varallisuus ei saa vaikuttaa hoivamaksuihin.
  • Yhtä suuri osuus on sitä mieltä, että omaehtoisen varautumisen vanhuuden varalle on oltava helpompaa ja houkuttelevampaa.
  • Finanssiala ei kannata sitä, että varallisuus vaikuttaisi hoivamaksuihin.
  • Toimivassa järjestelmässä julkinen sektori turvaa perustason, jota voi halutessaan täydentää omin varoin.
  • Tätä helpottaisi palvelulupaus, joka määrittää, mistä kaikesta hoivassa vastaa yhteiskunta ja mikä on yksilön omalla vastuulla.
  • Tulokset käyvät ilmi Finanssiala ry:n Norstat Finland Oy:llä teettämästä kyselytutkimuksesta.

Omistusasumisen tai muun varallisuuden ei tule vaikuttaa hoivamaksuihin. Tätä mieltä on 77 prosenttia suomalaisista, ilmenee Finanssiala ry:n (FA) teettämästä Vakuutustutkimuksesta.

FA on vastaajien kanssa samaa mieltä: yksityisen varallisuuden sorkkimisen sijaan suomalaisia tulee kannustaa täydentämään lakisääteistä hoivaansa yksityisellä rahalla. Tällä hetkellä noin kolmannes suomalaisista olisi valmis täydentämään julkisia palveluja omalla kustannuksella. Lähes yhtä suuri osa on kannastaan epävarma.

77 prosenttia vastanneista on sitä mieltä, että omaehtoisen varautumisen vanhuuden varalle pitää ylipäätään olla nykyistä helpompaa ja houkuttelevampaa.

”Yksityistä varallisuutta tarvitaan nykyistä enemmän julkisen rahoituksen rinnalle turvaamaan hyvinvointia ja hoivaa. Tässä talkoisiin tarvitaan erityisesti keski- ja hyvätuloisia”, huomauttaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.

”Kansalaisten kaikkia tapoja varautua vanhuuteen ja eläkeaikaisen toimeentulon kasvattamiseen täytyy rohkaista. Tätä taustaa vasten hallituksen päätös lopettaa yksityisen eläkevakuutuksen verovähennysoikeus oli yksiselitteisen väärä”, Ahosniemi jatkaa.

Vastaajista 85 prosenttia myös uskoo, että kansalaiset joutuvat kustantamaan vanhuuden hoivaan liittyviä palveluja yhä enemmän itse.

Ahosniemi korostaa, että yksityisen varallisuuden käytön on perustuttava vapaaehtoisuuteen. Toimivassa järjestelmässä julkinen sektori turvaa perustason, jota voi halutessaan täydentää esimerkiksi vakuutuksin.

”Toinen yksinkertainen tapa purkaa omaa asuntovarallisuuttaan on käänteinen asuntolaina. Elämän ehtoossa kannattaa nauttia työnsä hedelmistä ja asuntoon sijoitetuista varoista.”

Vastuut selviksi palvelulupauksella

Finanssiala on kannattanut palvelulupauksen määrittelyä sosiaali- ja terveydenhuollossa jo toistakymmentä vuotta. Palvelulupaus määrittää, mistä kaikesta hoivassa vastaa yhteiskunta ja mikä on yksilön omalla vastuulla.

”Selkeällä vastuunjaolla kansalaiset voisivat helpommin pohtia, haluavatko täydentää julkisen puolen tarjontaa vakuutuksilla ja muilla yksityisillä ratkaisuilla”, Ahosniemi toteaa.

Tällä hetkellä noin kolmannes suomalaisista olisi valmis täydentämään julkisia palveluja omalla kustannuksella. Lähes yhtä suuri osa on kannastaan epävarma. Tähän tarvitaan kannustusta.

Ilman selkeää linjausta julkisen terveydenhuollon ja hoivan tarjoamista palveluista kansalaisen oikeudet jäävät epäselviksi ja järjestelmä muodostuu vaikeasti johdettavaksi.

”Ilman palvelulupausta kansalaisten oman varallisuuden käytölle ei ole kannusteita. Jos saman hoidon saa käyttämättä omia varoja tai omien varojen käytöllä, on selvää, miten ihmiset valitsevat. Oman rahan käytön on oltava houkuttelevaa. On älytöntä, että ihminen on usein rikkaimmillaan kuolinpäivänsä aamuna. Palvelulupaus helpottaisi jäsentämään, millaisiin lisäpalveluihin ikääntyneellä voisi olla varaa.”

Finanssiala ry:n Norstat Finland Oy:llä teettämään Vakuutustutkimukseen vastasi keväällä 2025 noin tuhat 18–79-vuotiasta mannersuomalaista. Tutkimus julkaistaan kokonaisuudessaan alkusyksystä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry

Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240
http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Suomalaisilta yritettiin alkuvuonna huijata 60 miljoonaa euroa – huijausyritysten lukumäärät hurjassa kasvussa17.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote

Suomalaisilta yritettiin huijata 60 miljoonan edestä rahaa vuoden 2026 ensimmäisellä puolikkaalla. Pankit onnistuivat estämään tai palauttamaan 31,7 miljoonaa euroa huijattuja maksuja. Rikollisille päätyi siten 28,3 miljoonaa euroa huijattuja varoja. Koko vuonna 2025 suomalaisilta yritettiin huijata rahaa 148 miljoonan euron edestä. Huijausyritysten lukumäärät kasvoivat alkuvuonna lähes kolmanneksella verrattuna vuoden 2025 vastaavan aikaan.

Rajoittamaton määrä yritystilejä lisää rahanpesun ja veronkierron uhkaa – pankkien velvollisuus tilien avaamiseen on rajattava yhteen per asiakas12.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote

Asiakkaiden palveleminen myös tiliasioissa on pankkien keskeistä liiketoimintaa. Vapaaehtoisesti tilejä avataan jatkossakin tarpeen mukaan. Pankkien lakiin perustuva velvollisuus avata yritysasiakkaille perusmaksutilejä tulee kuitenkin rajata yhteen tiliin. Ehdoton velvoite avata asiakkaille useampia tilejä edesauttaa pankkijärjestelmän käyttöä rikollisiin tarkoituksiin. Valtiovarainministeriön työryhmä ehdotti alkuvuodesta, että oikeus peruspankkipalveluihin laajenisi koskemaan yksityishenkilöiden ohella yrityksiä ja muita yhteisöjä. Työryhmän mietintö on menossa eduskunnan käsittelyyn lähiviikkoina.

Pankinjohtajien odotukset ylittyivät – sekä kotitalouksien että yritysten luotonkysyntä piristyi kesällä selvästi11.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote

Kotitalouksien luotonkysyntä piristyi kesän aikana selvästi, ilmenee Finanssiala ry:n tuoreesta Pankkibarometrista. Kotitalouksien kysyntä ylitti pankinjohtajien odotukset ja sen odotetaan kasvavan edelleen. Myös yritykset ovat loppukesän aikana kysyneet luottoja selvästi enemmän kuin viime vuonna. Kysynnän kasvun odotetaan jatkuvan. Vastaajien mukaan asuntokaupan vauhdittamisessa keskeisessä roolissa olisivat kotitalouksien luottamuksen parantaminen, työllisyyden kasvu ja korkotason aleneminen. FA kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Vastaajina on muun muassa pankin- ja konttorinjohtajia, konttorien esihenkilöitä ja luottopäälliköitä. Barometrikysely lähetetään seuraaville pankeille: Nordea, OP Pohjola, Danske Bank, Aktia Pankki, Säästöpankkiryhmä, POP Pankki -ryhmä, Ålandsbanken, Oma Säästöpankki, Hypo, SEB ja S-Pankki.

Todellisia säästöjä eläkejärjestelmästä olisi saatavissa yrittäjäeläkkeistä työeläkeyhtiöiden yhdistämisen sijaan10.9.2026 13:04:55 EEST | Tiedote

Suomen yksityisiin työeläkeyhtiöihin perustuva eläkejärjestelmä on varteenotettavien tutkimusten perusteella kansainvälisen vertailun kestävä ja tehokkaasti hallinnoitu. Eläkemaksussa ei Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmien perusteella ole tulevaisuudessa korotuspainetta – päinvastoin. Koko eläkejärjestelmän tasolla valtion kustannussäästöjä olisi saatavilla helpoiten yrittäjien eläkejärjestelmästä. Tuleva YEL-uudistus lisää yrittäjäeläkejärjestelmän kustannuksia valtiolle. Suomen Yrittäjät on ehdottanut työeläkeyhtiöiden yhdistämistä tuoreen selvityksensä nojalla.

Maailma-rahastot keräsivät kesällä uusia omistajia – sijoittajat hakivat hajautusta9.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote

Maailma-osakerahastot saivat lähes 34 000 uutta omistajaa kesän aikana. Osakerahastojen omistajamäärä kasvoi kesällä lähes kaikissa rahastoluokissa. Elokuun tuottokärjessä porskuttaneiden Suomi-rahastojen nettomerkinnät kääntyivät miinusmerkkisiksi, kun sijoittajat kotiuttivat voittoja. Rahastopääomat nousivat elokuussa yli 226 miljardiin euroon. Uuteen ennätystasoon pääomat siivitti markkinoiden hyvä kehitys sekä nettomerkinnät.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye