Seutukaupunkien vetovoima on parantunut

Tunnettuus on parantunut eniten jo ennestään tunnetuilla vetovoimaisilla kaupungeilla. Heikommin pärjänneillä tilanne on heikentynyt edelleen.

Kovat vetovoimatekijät kuten opiskelupaikat, työmahdollisuudet ja liikenneyhteydet ohjaavat seutukaupungeissa asuinpaikan valintaa. Myös etätyömahdollisuuksien tarjoama työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen tukee monipaikkaista asumista, josta voivat hyötyä myös seutukaupungit.

Vastauksissa nousee asuinympäristön turvallisuuden tärkeys. Esimerkiksi luonnonläheisyyttä arvostetaan, mutta pelkästään sen perusteella ei tehdä muuttopäätöksiä.

Suurimpiin seutukaupunkeihin voitaisiin muuttaa 

Suurin muuttopotentiaali on edelleen korkea etenkin niihin seutukaupunkeihin, joilla on hyvä tunnettuus ja imago sekä seutukaupungiksi runsaasti asukkaita.

Muuttopotentiaalilla viitataan siihen, että vastaajat voisivat nähdä muuttamansa alueelle sopivan tilaisuuden tullen. Nuoret pariskunnat ja lapsiperheet etsivät seutukaupungeista väljyyttä tiiviiseen kaupunkiasumiseen ja pienempiä asuinkustannuksia. 

Seutukaupunkeihin muuttamista harkitsevat arvostavat asuinympäristön turvallisuutta, liikenneyhteyksiä ja palveluja. Heille tärkeitä ovat myös asuinpaikan ilmapiiri ja tunnelma sekä uudistuminen.

Maahanmuutto voi tuoda uusia asukkaita myös seutukaupunkeihin

Maahanmuuttajilla seutukaupunkien tunnettavuus ja imago muuttopäätösten taustalla korostuvat suhteessa muihin vastanneisiin. Seutukaupungit, joissa on teollisuutta ja kansainvälisen yritystoimintaa, tunnetaan parhaiten. Myös suuremmat opiskelukaupungit tunnetaan.

Työllistymis- ja opiskelumahdollisuudet sekä liikenneyhteydet ovat maahanmuuttajilla merkittävä tekijä asuinpaikkaa valitessa. Nämä ovat vastaanottavan ja kansainvälisen ilmapiirin kannalta keskeisimmät asiat, joihin seutukaupunkien kannattaa keskittyä houkutellessaan maahanmuuttajia.

Myös maahanmuuttajat kokevat yhteisöllisyyden ja luonnonläheisyyden tuovan lisäarvoa asuinpaikkakunnalleen.

Monipaikka-asuminen on seutukaupungeille mahdollisuus

Monipaikka-asuminen on vastaajien keskuudessa suosittua. Se tarjoaa seutukaupungeille mahdollisuuden houkutella uusia muuttajia esimerkiksi tarjoamalla väljyyttä sekä pienempiä asuinkustannuksia.

Sekä Lapin, rannikon ja Järvi-Suomen keskeiset seutukaupungit vetoavat monipaikka-asujiin, jotka toivovat etätyön ja vapaa-ajan harrastamisen yhdistämistä.

Pitovoima pitää kotiseudulla

Palvelut ja asuinympäristön turvallisuus pitävät asukkaita kotiseuduillaan. Termillä pitovoima viitataan niihin tekijöihin, jotka estävät muuttamasta muualle, toisin sanoen pitävät asukkaat kotiseudullaan.

Mahdollisesti heikkenevät palvelut voivat saada harkitsemaan muuttamista. Sen sijaan työn merkitys muuttoon johtavana tekijänä on pienentynyt. Tämä selittynee sekä etätyön yleistymisellä että väestön ikääntymisellä – eläkkeellä ollessa harvemmin muutetaan työn perässä.

Seutukaupunkiverkoston tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy, ja se tarkastelee 57 seutukaupungin vetovoimaa, imagoa ja tunnettuutta. Tutkimus toteutettiin sähköisesti huhti-toukokuussa 2025, ja siihen osallistui noin 10 400 vastaajaa. Tutkimus jatkaa aiempien vuosien 2022 ja 2019 selvityksiä.

Lisätietoja

Jarkko Malmberg, seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja, Sastamalan kaupunginjohtaja, p. 0406416735, jarkko.malmberg@sastamala.fi

Katja Helkala, asiakkuusjohtaja, Innolink, p. 0407717518, katja.helkala@innolink.fi

Laura Koskimies, asiakkuuspäällikkö, Innolink, p. 0505207030, laura.koskimies@innolink.fi 

Susanna Issakainen, verkostokoordinaattori, Kuntaliitto, p. +358 45 316 3103, susanna.issakainen@kuntaliitto.fi

TAUSTAA SEUTUKAUPUNGEISTA

Seutukaupunkeja ovat seutunsa ja talousalueensa keskukset tai keskusparit, jotka muodostavat ympärilleen työssäkäynti- ja asiointialueen. Seutukaupungeissa asuu lähes miljoona suomalaista. Maakuntakeskuksia ei lasketa seutukaupungeiksi. 

Seutukaupungit voidaan luokitella väkiluvun mukaan seuraavasti:

Yli 30 000 asukkaan kaupungit (4): Salo, Lohja, Rauma ja Savonlinna

20 000–29 999 asukkaan kaupungit (8): Riihimäki, Raasepori, Imatra, Raahe, Sastamala, Tornio, Valkeakoski ja Iisalmi.

10 000–19 999 asukkaan kaupungit (26): Varkaus, Pietarsaari, Kurikka, Kemi, Hamina, Jämsä, Heinola, Äänekoski, Pieksämäki, Forssa, Akaa, Ylivieska, Loimaa, Kauhava, Kuusamo, Parainen, Uusikaupunki, Loviisa, Lapua, Kauhajoki, Kankaanpää, Kalajoki, Paimio, Alavus, Nivala ja Lieksa.

Alle 10 000 asukkaan kaupungit (19): Kitee, Huittinen, Mänttä-Vilppula, Keuruu, Alajärvi, Nurmes, Saarijärvi, Laitila, Somero, Kemijärvi, Oulainen, Ikaalinen, Kokemäki, Suonenjoki, Kristiinankaupunki, Parkano, Viitasaari, Kannus ja Ähtäri.