Ilmastonmuutos teki pohjoisen heinäkuisesta helleaallosta vähintään kymmenen kertaa todennäköisemmän
Heinäkuun 12.–25. päivänä koettu kahden viikon hellejakso Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa oli ilmastonmuutoksen vuoksi noin kaksi astetta kuumempi ja vähintään kymmenen kertaa todennäköisempi kuin ilman ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä, kertoo uusi kansainvälinen tutkimus.
Tutkimuksen toteutti World Weather Attribution -tutkijaryhmä, johon osallistui 24 tutkijaa eri puolilta maailmaa, mukana myös Ilmatieteen laitos sekä Norjan ja Ruotsin ilmatieteen laitokset.
Keskeiset tulokset:
-
Ilmastonmuutos teki helleaallosta noin 2 °C kuumemman ja vähintään kymmenen kertaa todennäköisemmän.
-
Jos lämpeneminen jatkuu 2,6 asteeseen, mikä on odotettavissa tämän vuosisadan aikana, vastaavat helleaallot ovat viisi kertaa todennäköisempiä ja vielä 1,4 °C kuumempia kuin nykyisin.
-
Vuonna 2018 alueella koettiin samankaltainen helleaalto. Vuodesta 2018 maailmanlaajuinen keskilämpötila on noussut 0,2 °C, mikä on tehnyt vastaavista kahden viikon helleaalloista lähes kaksi kertaa todennäköisempiä. Pienetkin lämpötilan nousut lisäävät selvästi vaarallisen kuumuuden riskiä.
-
Ilmastonmuutoksen voimistama kuumuus kuormittaa terveydenhuoltoa ja ekosysteemejä sekä hankaloittaa poronhoitoa.
Pitkä helleputki rikkoi ennätyksiä
Poikkeuksellisen helteen aikana lämpötilat nousivat monin paikoin yli 30 asteeseen. Suomessa mitattiin 22 peräkkäistä päivää, jolloin koko maan ylin lämpötila ylitti 30 astetta, mikä oli mittaushistorian pisin yhtäjaksoinen yli 30 asteen jakso.
Suomessa Ylitorniolla lämpötila ylitti 25 astetta peräti 26 päivänä putkeen, ja Norjan puolella Namsskoganissa ja Gartlandissa elohopea kohosi 30 asteeseen jopa 13 päivän ajan peräkkäin.
Ilman ilmastonmuutosta heinäkuun 12.–25. päivänä koettu kahden viikon hellejakso olisi ollut äärimmäisen harvinainen, lähes mahdoton tapahtuma. Nykyilmastossa se on huomattavasti todennäköisempi eli noin kerran 50 vuodessa esiintyvä tapahtuma ja kaksi astetta kuumempi kuin esiteollisessa ilmastossa. Jos maapallon keskilämpötila nousee 2,6 asteeseen vuoteen 2100 mennessä, mikä on odotettavaa nykyisellä päästökehityksellä, vastaavia hellejaksoja esiintyy viisi kertaa nykyistä useammin ja ne ovat keskimäärin vielä 1,4 °C kuumempia.
“Arvion mukaan hellejakso oli vähintään kymmenen kertaa todennäköisempi ilmastonmuutoksen seurauksena. Todellinen luku on todennäköisesti tätä suurempi, sillä esiteollisessa ilmastossa näin korkeat lämpötilat olisivat olleet käytännössä mahdottomia”, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen.
Kesän lämpöennätykset ylittävät luonnollisen vaihtelun rajat
”Pohjois-Fennoskandian kesäiset lämpöennätykset ovat siirtymässä luonnollisen vaihtelun ulkopuolelle. Kesä 2024 oli lämpimin kahteen tuhanteen vuoteen, ja tänä vuonna koimme Lapin mittaushistorian pisimmän helleaallon”, sanoo Mika Rantanen.
Vuoden 2025 helleaalto muistuttaa kesän 2018 tapahtumia, jolloin alueella esiintyi samankaltainen pitkittynyt helleaalto. Seitsemässä vuodessa vastaavat jaksot ovat kuitenkin lähes kaksinkertaistuneet todennäköisyydeltään, kun ilmasto on lämmennyt 1,1 asteesta 1,3 asteeseen.
Varautuminen on pohjoisessa yhä tärkeämpiä
Heinäkuun hellejakso kuormitti terveydenhuoltoa ja lisäsi hukkumisia. Kuumuus myös synnytti sinileväkukintoja ja lisäsi maastopalojen riskiä. Lapissa helle sai porot hakeutumaan kaupunkialueille varjoon.
Tutkijat korostavat, että Pohjoismaissa tarvitaan lisää varautumista voimakkaisiin helteisiin. Vaikka kansallisia hellevaroitus- ja toimintasuunnitelmia on jo käytössä, yhteistyötä viranomaisten ja haavoittuvien sektoreiden, kuten vanhustenhoidon ja koulujen, välillä on vahvistettava.
Kuumuus uhkaa myös ekosysteemejä: se voi aiheuttaa leväkukintoja, muuttaa lajien levinneisyysalueita, kiihdyttää metsäpalojen riskiä ja sulattaa ikiroutaa, jolloin vapautuu metaania.
Kesän 2025 hellenostoja Suomesta (tilanne 13.8.2025)
-
Heinäkuun 12. päivästä eteenpäin elokuun toiseen päivään jokaisena päivänä koko maan ylin lämpötila oli yli 30 astetta. Yli 30 asteen lämpötilan päiviä kertyi näin 22 putkeen. Tämä on vuodesta 1961 eteenpäin pisin yli 30 asteen putki Suomessa; mittaushistorian edellinen yli 30 asteen helle-ennätys oli 13 päivän putki vuodelta 1972.
-
Koko maan ylin lämpötila oli yli hellerajan eli yli 25 astetta kuluvan kesän aikana 26 peräkkäisenä päivänä 11.7.–5.8. Se on vuodesta 1961 eteenpäin 6. pisin 25 asteen ylitysten jakso Suomessa; pisimmät putket ovat vuosilta 1973 ja 2014.
-
Ylitornio Meltosjärven havaintoasemalla mitattiin hellettä 26 päivänä peräkkäin. Helleputki alkoi 11. heinäkuuta ja päättyi 5. elokuuta. Kyseessä on pisin yksittäisellä havaintoasemalla Lapissa mitattu helleputki vuodesta 1961 alkavissa tilastoissa. Pisin helleputki yksittäisellä havaintoasemalla Suomessa on kesä-heinäkuulta 2021, kun Kouvola Anjalan havaintoasemalla mitattiin hellettä 31 päivänä putkeen.
-
Trooppisia öitä on ollut jossakin päin Suomea kuluvana kesänä 20, mikä on tavanomaista enemmän. Suomessa yötä voidaan kutsua trooppiseksi, kun lämpötila ei laske alle 20 asteen.
-
Kuluvan kesän toistaiseksi korkein lämpötila, 32,6 astetta, mitattiin Oulun lentoasemalla heinäkuun viimeisenä päivänä. Korkein Suomessa koskaan mitattu lämpötila on 37,2 °C; se mitattiin Liperi Joensuun lentoasemalla 29.7.2010.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija Mika Rantanen, Ilmatieteen laitos, p. 050 475 0756
Sähköposti on muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Ilmatieteen laitos havainnoi ja tutkii ilmakehää, lähiavaruutta ja meriä. Lisäksi se tuottaa palveluita säästä, merestä, ilmastosta, ilmanlaadusta ja lähiavaruudesta yleisen turvallisuuden, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Osoitteessa ilmatieteenlaitos.fi voit tutustua meihin paremmin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmatieteen laitos
Matalapaine voimistaa tuulia lähipäivinä vaarallisen voimakkaaksi – säässä tapahtuu selvä käänne kohti syksyä14.8.2025 14:15:22 EEST | Tiedote
Pohjois-Atlantilta saapuva syvenevä matalapaine liikkuu perjantain ja lauantain aikana Suomen yli kohti kaakkoa. Matalapaine voimistaa tuulia ja vie mennessään helteiset ilmat Suomen yltä.
UV-säteilyn kertymät lähellä ennätystä heinäkuussa12.8.2025 14:17:01 EEST | Tiedote
Aurinkoinen heinäkuu näkyi UV-säteilykertymissä: auringon UV-säteilyn heinäkuun kokonaiskertymä oli mittaushistorian toiseksi suurin sekä Etelä- että Pohjois-Suomessa. Etelä-Suomessa auringolta on syytä suojautua vielä syyskuuhun saakka.
Lämpö jatkuu – loppuviikolla mahdollisuus helteeseen11.8.2025 15:33:05 EEST | Tiedote
Sää jatkuu kesäisen lämpimänä, ja helteet ovat mahdollisia torstaina ja perjantaina. Tiistaina maan länsiosaan syntyy sade- ja ukkoskuuroja, joiden yhteydessä voi sataa paikoin rankasti vettä ja rakeita.
Kiinan pienhiukkaspäästöjen väheneminen on kiihdyttänyt ilmaston lämpenemistä11.8.2025 11:15:01 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkimus osoittaa, että Kiinan pienhiukkaspäästöjen raju väheneminen on tärkein syy ilmaston lämpenemisen kiihtymiselle vuoden 2010 jälkeen. Pienhiukkaspäästöt ovat aiemmin viilentäneet ilmastoa – nyt niiden väheneminen on tuonut kasvihuonekaasujen lämmittävää vaikutusta aiempaa selvemmin näkyviin.
Decline in China’s aerosol emissions has accelerated global warming11.8.2025 11:15:01 EEST | Press release
An international study shows that the sharp decline in China’s aerosol emissions is the main reason for the acceleration of global warming since 2010. Aerosol emissions have previously cooled the climate – now their reduction has made the warming effect of greenhouse gases more apparent.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme