Tampereen yliopisto

Suomi ei nykyisellään pysty varautumaan ympäristökriisien epävarmuuteen

Jaa

Tampereen yliopiston tutkimusryhmä on selvittänyt, miten julkiset organisaatiot Suomessa varautuvat ilmasto- ja ympäristökriiseihin. Vaikka niiden vaikea ennakoitavuus on tiedossa, väistämätöntä epävarmuutta ei kyetä omaksumaan osaksi valmiutta ja varautumista ylläpitävää suunnittelua ja käytännön toimintaa. Tutkijat korostavat, että resilienssin rakentaminen kroonistuvien kriisien varalle vaatii epävarmojen ja kauaskantoisten tulevaisuuden näkymien juurruttamista vakiintuneeseen poliittiseen ja hallinnolliseen suunnitteluun.

Rajapinta kahden eri tekstuurin välillä: harmaa graniitti ja karkeapintainen asfaltti, joiden välissä ohut sammalrivi.
Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto

Vaikka suomalaisen yhteiskunnan varautumisen tasoa tavataan pitää korkeana, monet julkiset organisaatiot eivät pysty vastaamaan sosioekologisten ongelmien yleistymiseen, voimistumiseen ja arkipäiväistymiseen.

Tuore sosiologian alan tutkimus tunnistaa kolme eri tapaa, joilla suomalaiset julkiset organisaatiot rakentavat resilienssiä: ensimmäiseksi käytännön toiminnassa ja valmiudessa, toiseksi ennaltaehkäisyssä ja suunnittelussa sekä kolmanneksi vaikeasti ennakoitavien ja toistaiseksi tuntemattomien uhkien hahmottamisessa. Resilienssi tarkoittaa tutkimuksen yhteydessä yhteiskunnan kapasiteettia selvitä tai palautua erilaisista yhteiskunnallisista ja ympäristöllisistä haasteista, kuten sään ääri-ilmiöistä.

Ilmasto- ja ympäristökriiseihin varautumisessa resilienssin tulisi tutkimuksen mukaan rakentua kolmen tavan sujuvalle yhteistyölle. Tutkituissa organisaatioissa tämä yhteistyö toimii vain harvoin.

Tutkimustulokset osoittavat useita ongelmia. Monimutkaisista, pitkälle tulevaisuuteen ulottuvista epävarmuuksista tehdään helposti suoraan käytännön operatiivisen ja arkisen toiminnan asia. “On varauduttava vähän kaikkeen kaikkialla”, usein ajatellaan.

Epävarmuuksien ja kaukaisten tulevaisuuksien ajattelua ei siten kyetä yhdistämään vakiintuneeseen suunnittelu- ja mallintamistyöhön, jota suurissa organisaatioissa tehdään.

Valmiuden ylläpitämisen ja suunnittelun käytännöt ovat usein myös niin pitkälle institutionalisoituneita ja rutinoituneita, ettei ilmasto- ja ympäristökriiseille ominaisia epävarmuuksia, pitkiä aikavälejä ja monimutkaisuuksia voida huomioida. Esimerkiksi valtion- ja kuntatalouden tulevaisuutta ennakoivista malleista ne suljetaan pitkälti ulos.

Vaikeasti ennakoitavien uhkien hahmottamisesta tulee aina vain tärkeämpää, kun ympäristölliset riskit muuttuvat ja kasvavat. Niiden omaksuminen osaksi olemassa olevia ennakoinnin käytäntöjä ei kuitenkaan nykyään toimi sujuvasti.

– Tulevaisuuden epävarmoihin mutta yhä paheneviin ja kroonisiksi muuttuviin ympäristöriskeihin varautuminen tulisi järjestelmällisesti yhdistää jo olemassa olevaan suunnitteluun ja valmiuteen, sanoo artikkelin vetäjä, tutkijatohtori Anna Salomaa

– Vaikka varautumisen suunnittelu ja valmius ovat vakaissa kantimissa, ympäristökriiseissä niiden rajat tulevat vastaan. Tutkimuksemme uutuusarvo on varautumisen institutionaalisten katkosten diagnoosissa, sanoo ryhmän johtaja, Tampereen yliopiston sosiologian professori Turo-Kimmo Lehtonen.

Tutkimus perustuu laajaan laadulliseen aineistoon. Sitä varten haastateltiin yhteensä 58 varautumisen asiantuntijaa eri julkisen hallinnon aloilta.

Strategisen politiikan harjoituksia päättäjille

Tutkimus on tehty osana laajaa konsortiota, jossa on suunniteltu kaupunkien päättäjille ja asiantuntijoille strategisen politiikanteon harjoituksia. Tutkimus tehtiin osana Suomen Akatemian rahoittamaa LONGRISK-tutkimuskonsortiota (”Päätöksenteon tuki ympäristölähtöisten monimutkaisten ja kauaskantoisten riskien hallintaan kaupunkialueille”). Hanke suunnitteli ja järjesti vuonna 2022 Helsingin, Tampereen ja Kotkan kaupunkien virkahenkilöille ja poliittiselle johdolle ”strategisia tilannehuoneharjoituksia”, joissa kokeiltiin uudenlaisia politiikanteon muotoja monimutkaisiin ympäristökriiseihin varautumiseksi. 

Harjoituksissa pyrittiin yhdistämään kaupunkien pitkän linjan poliittiset tavoitteet ja eri sektorien asiantuntemus niin, että ilmastokriisien tuomaan krooniseen epävarmuuteen voitaisiin vastata. 

Toisin sanoen harjoitusten tavoite oli sitoa kolmea resilienssin rakentamisen tapaa toisiinsa uusilla, kokeellisilla tavoilla. Tällaisia menetelmiä tarvitaan päätöksenteossa ja suunnittelussa yhä pahenevien sosioekologisten kriisien ajassa.

Tutkimusjulkaisu:

Salomaa, A., T. Reinekoski, H. Salminen, K. Krivochenitser, J. I. Hukkinen, and T.-K. Lehtonen. 2025. Disjointed modes of building resilience to socio-environmental crises. Ecology and Society 30(1):6. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoa:
Professori Turo-Kimmo Lehtonen, Tampereen yliopisto
050 318 7312,turo-kimmo.lehtonen@tuni.fi

Tutkijatohtori Anna Salomaa, LUT-yliopisto
050 433 6998, anna.salomaa@lut.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Jouston hyödyntäminen sähkönsiirtoverkossa mahdollistaa kantaverkon käyttöasteen nostamisen kustannustehokkaasti17.9.2025 08:15:00 EEST | Tiedote

Väitöstutkimuksessaan DI Antti Kuusela esittää tarpeeseen tilattavan jouston hyödyntämistä sähkönsiirtoverkossa ratkaisuksi uusien verkkoliityntöjen mahdollistamiseen, siirtokapasiteetin kasvattamiseen sekä siirtorajoitusten hallintaan. Menetelmä kasvattaa kustannustehokkaasti nykyisen sähköjärjestelmän käyttöastetta, nopeuttaa puhdasta energiasiirtymää ja pienentää sähkösiirtojärjestelmän ympäristövaikutuksia.

Väitös: Uudet biomusteet ja monimateriaalitulostus vievät 3D-biotulosteet kohti potilashoitoa10.9.2025 08:40:00 EEST | Tiedote

Ihmiskehon uusiutumiskyky on ihmeellinen – mutta myös rajallinen. 3D-biotulostus voi mullistaa lääketieteen tarjoamalla uusia keinoja kudosten ja elinten biovalmistukseen silloin, kun luovuttajilta saatuja kudoksia ei ole riittävästi saatavilla. Diplomi-insinööri Paula Puistola kehitti väitöstutkimuksessaan uudenlaisia biomusteita ja biotulostusstrategioita, jotka auttavat ratkaisemaan alan nykyisiä teknologisia haasteita ja viemään biotulostusta lähemmäs kliinistä käyttöönottoa.

Väitös: Uudet verkottuneet menetelmät mahdollistavat paikannuksen, jos satelliittisignaali puuttuu9.9.2025 09:17:00 EEST | Tiedote

Satelliittipaikannus ei ole enää itsestäänselvyys – miten pelastajat paikannetaan, kun signaalit katoavat? DI Maija Mäkelän väitöstyö esittelee uudenlaisia verkottuneita paikannusmenetelmiä, jotka yhdistävät sensoritiedon ja etäisyysmittaukset. Tuloksena on satelliittivapaa paikannusratkaisu, joka mahdollistaa jalankulkijaryhmien seurannan myös haastavissa olosuhteissa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye