Vapriikki

Amurin museokortteliin palautetaan talojen alkuperäiset värit

Jaa

Amurin museokorttelissa on aloitettu vuosia kestävä maalausurakka. Urakan edetessä rakennusten julkisivut palautetaan alkuperäiseen asuunsa. Tulevat sävyt eroavat paikoin melkoisesti nykyisestä, 1980-luvulla valitusta, vaalean harmonisesta linjasta.

Ajalta ennen museokorttelia. Nykyisen Kahvila Amurin Helmen sisäpihasta ei aina ole voinut puhua varsinaisena väriläiskänä, kuten tämä Aarne Männistön ottama kuva vuodelta 1975 osoittaa.
Ajalta ennen museokorttelia. Nykyisen Kahvila Amurin Helmen sisäpihasta ei aina ole voinut puhua varsinaisena väriläiskänä, kuten tämä Aarne Männistön ottama kuva vuodelta 1975 osoittaa. Aarne Männistö, Vapriikin kuva-arkisto.

Puurakennusten maalipinnat vaativat säännöllistä huoltoa. Ensimmäisenä Amurin museokorttelissa huoltomaalausvuorossa on Simolan talo Satakunnankadun ja Saarikujan kulmassa. Talon maalausurakka aloitetaan elokuussa, ja valmiiksi se saadaan vuonna 2026. Rakennuksessa toimii yksi Tampereen suosituimmista kahviloista, Amurin Helmi, joka juhlii tänä kesänä kolmekymppisiään.

Huollon yhteydessä julkisivun väritys palautetaan rakennuksen alkuperäiseen, valmistumisajankohdan 1880-luvun tyyliin. Rakennukseen on tehty paljon muutoksia, joista suurin oli 1990-peruskorjaus kahvilakäyttöön.  

-Alkaneessa uudistuksessa on tarkoitus hyödyntää tuoretta tutkimustietoa ja saada museokorttelin rakennukset tukemaan sitä tarinaa, jota museon interiööritkin kertovat tamperelaisen työväestön asumisesta 1880-luvulta 1970-luvulle, kertoo Amurin museokorttelin intendentti Mari Lind.

-Olemme tottuneet Amurin maltilliseen värimaailmaan, mutta perinnerakentamisen asiantuntijat ovat kutsuneet sitä jopa fantasiamaailmaksi. Nykyisenkaltaista väritystä museokorttelin rakennuksissa ei ole ennen sen museokautta nähty, toteaa Lind.

Tuleva väritys perustuu Tampereen kaupungin tilapalveluiden ja Amurin museokorttelin syksyllä 2024 Simolan talosta teettämään väritutkimukseen, jonka suoritti Rakennusentisöintiliike Ukri Oy. Värikerroksia tutkittiin mm. ulkoverhouksen laudoituksista, listoista ja niiden koristedetaljeista sekä nurkkalaudoista. Rakennuksen katujulkisivusta löytyi peräti yhdeksän maalikerrosta.

Nykyasussaan rakennuksen seinäpinnat ja ikkunat on maalattu vaaleanroosalla ja vuorilaudat ja listat ovat murretun valkoiset.

-Alkuperäiset seinäpinnat ovat olleet uusrenessanssiajalle tyypilliseen tapaan huomattavasti tummemmat, harmahtavan ruskeat ja listoitukset punertavan harmaat, kertoo Lind.

Näiden perusteella etsittiin seinille, listoille ja ikkunanpuitteille sekä oville ja ränneille uudet väritykset.

Väritutkimukset korttelin muiden rakennusten osalta jatkuvat 18.8. alkavalla viikolla. Tulosten valmistumisen jälkeen niillekin tehdään värityssuunnitelmat. Uudet väritykset toteutetaan, kun kunkin rakennuksen huoltomaalaamisen aika koittaa. Viimeiset rakennukset maalattaneen 2030-luvun lopulla.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mikko Alliniemi, suunnittelupäällikkö, Tampereen Tilapalvelut Oy (040 866 9030), mikko.allinniemi@tilapa.fi)

Mari Lind, intendentti, Amurin museokortteli (040 801 6547, mari.lind@tampere.fi)

Kuvat

Ajalta ennen museokorttelia. Nykyisen Kahvila Amurin Helmen sisäpihasta ei aina ole voinut puhua varsinaisena väriläiskänä, kuten tämä Aarne Männistön ottama kuva vuodelta 1975 osoittaa.
Ajalta ennen museokorttelia. Nykyisen Kahvila Amurin Helmen sisäpihasta ei aina ole voinut puhua varsinaisena väriläiskänä, kuten tämä Aarne Männistön ottama kuva vuodelta 1975 osoittaa.
Aarne Männistö, Vapriikin kuva-arkisto.
Lataa
Vanha valokuva puutalosta 1970-luvulta, jossa kaksi ihmistä katsoo ulos ikkunasta. Talo on väriltään
Värimaailmaltaan nykyisen Amurin Helmen rakennus on ollut aikanaan hyvin hillittykin, kuten kuva 1970-luvun tietämiltä Saarikadun (nyk. Saarikujan) ja Satakunnankadun risteyksestä paljastaa. Nyt on kuitenkin tullut aika palauttaa värit kortteliin historiallisten lähteiden valossa.
Jarmo Erkkilä, Vapriikin kuva-arkisto.
Lataa
Nainen seisoo portailla vanhan puurakennuksen edessä.
1980-luvun lähestyessä Satakunnankadun puoleinen kulmaus on ollut maalipinnaltaan melko karua katsottavaa. Väriä kulmaukseen on tuonut Hille Erkkilä, joka piti nykyisen Amurin Helmen tilassa parturi-kampaamoaan.
Jarmo Erkkilä, Vapriikin kuva-arkisto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Vapriikissa viihtyvät kaikenikäiset museovieraat. Voit tutustua kerralla yli kymmeneen näyttelyyn. Historiaa, luonnontieteitä ja tekniikkaa. Vapriikki kuuluu Tampereen historiallisiin museoihin, joita ovat myös Museo Milavida ja Amurin museokortteli.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Vapriikki

Uusi julkaisu avaa muinais-DNA-tutkimuksen uusimpia tuloksia5.8.2025 14:42:10 EEST | Tiedote

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Tampereen historiallisten museoiden julkaisema Muinais-DNA: Avain menneisyyteen (toim. FT Ulla Nordfors ja FT Maj Meriluoto) on ensimmäinen suomeksi kirjoitettu yleistajuinen tietokirja, joka esittelee laaja-alaisesti muinais-DNA-tutkimuksen nykytilaa ja mahdollisuuksia. Vertaisarvioitu kirja on Vapriikin samannimiseen näyttelyyn liittyvä julkaisu, mutta se toimii myös itsenäisenä johdatuksena arkeogenetiikan nopeasti kehittyvään alaan ja sen tuoreimpiin tuloksiin. Teoksen kirjoittajakunta koostuu tunnetuista suomalaisista arkeologeista, geneetikoista ja kielitieteilijöistä.

Yli 800 vuoden takainen perheside paljastui muinais-DNA-tutkimuksella4.8.2025 13:42:34 EEST | Tiedote

Vapriikin sekä Turun ja Helsingin yliopistojen yhteistyössä toteuttamassa muinais-DNA-tutkimuksessa analysoitiin 25 vainajaa Tampereen Vilusenharjulta, Pälkäneen Ristiänmäeltä (n. 1100–1200 jaa.) sekä Pälkäneen Rauniokirkolta (1200–1800 jaa.). Tutkimus on osa Vapriikin monitieteistä tutkimushanketta, jossa hyödynnetään kansainvälisesti korkeatasoisia ja moderneja luonnontieteellisiä menetelmiä Pirkanmaan menneisyyden tutkimiseen. Tulokset tarjoavat uutta tietoa keskiajan ja uuden ajan alun väestörakenteesta, sukulaisuussuhteista ja tartuntataudeista Suomessa. Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä vertaisarvioidussa tiedejulkaisussa iScience.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye