Menetyksiä pohjoisessa, tulokkaita etelässä – ilmastonmuutos muokkaa yöperhosten yhteisöjä eri puolilla Suomea

Helsingin yliopiston johtamassa uudessa tutkimuksessa selvitettiin miten ilmastonmuutos muuttaa yöperhosyhteisöjä eri puolilla Suomea. Tutkijat halusivat selvittää, onko yhteisöissä käynnissä termofilisaatio eli siirtymä kohti lämpimämpiä olosuhteita suosivia lajeja ilmaston lämmetessä. 

Tutkimustulokset osoittavat, että lämpimään sopeutuneet lajit hallitsevat kasvavassa määrin suomalaisia yöperhosyhteisöjä. Lämpimään sopeutuneiden lajien osuus yöperhosyhteisöissä kasvoi koko maassa, mutta muutokseen johtaneet mekanismit olivat huomattavan erilaisia eri puolilla Suomea.

Termofilisaatio oli nopeinta Pohjois-Suomessa ja se johtui ennen kaikkea kylmään sopeutuneiden lajien häviämisestä. Etelä-Suomessa puolestaan termofilisaatio oli seurausta uusien lämpimään sopeutuneiden lajien saapumisesta alueelle samalla kun suurin osa alueen alkuperäisestä lajistosta säilyi. 

Löydökset viittaavat siihen, että Pohjois-Suomen kylmään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat erityisen herkkiä ilmastonmuutokselle, sillä pohjoisista yöperhosyhteisöistä katoaa enemmän vanhoja lajeja kuin uusia tulee tilalle. Ilmiö viittaa siihen, että lajien esiintymisalueiden pohjoisreunamilla olevat yhteisöt ovat suuremmassa vaarassa hävitä.

– Yöperhosyhteisöjen koostumus muuttuu kaksi kertaa nopeammin pohjoisessa kuin etelässä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja, tutkijatohtori Emilie Ellis Helsingin yliopiston ekologisen muutoksen tutkimuskeskuksesta. 

– Muutoksen nopeus altistaa erityisesti pohjoisen luonnon monimuotoisuuden ilmaston lämpenemisen haitallisille vaikutuksille.

Kylmään ilmastoon sopeutuneisiin lajeihin kohdistuvan uhan tiedostaminen auttaa Suomen luonnon monimuotoisuutta tukevien suojelustrategioiden suunnittelussa. Jatkuva seuranta ja tutkimus ovatkin ratkaisevan tärkeitä, kun seurataan näiden lajien muutosta ajan kuluessa. 

Tutkimusryhmä hyödynsi pitkän aikavälin aineistoa, jota on kartutettu vuosikymmenien ajan vapaaehtoisten tekemällä seurannalla. Se koostuu yli 224 000 yöperhoshavainnosta, joita on kerätty 30 vuoden ajanjakson aikana Suomen koko 1 200 kilometrin pituudelta. Tämän poikkeuksellisen kattavan työn ansiosta on voitu selvittää, miten ilmastonmuutos muokkaa yöperhosyhteisöjen koostumusta ympäri maata.

Tutkimus tehtiin yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa.

Alkuperäinen julkaisu

• Recent community warming of moths in Finland is driven by extinction in the north and colonisation in the south 

Tärkeät ekosysteemitoiminnot vaarassa?

Muutokset yöperhosyhteisöissä voivat olla merkki laajemmista ilmaston lämpenemisen aiheuttamista muutoksista Suomen ekosysteemeissä. Ilmaston muuttuessa suojelubiologian kasvava haaste on ymmärtää kykenevätkö muuttuvat lajiyhteisöt yhä ylläpitämään niiden tarjoamia olennaisia ekosysteemitoimintoja. Yöperhosten tuottamia tärkeitä ekosysteemitoimintoja ovat pölytys ja kasvinsyönti. Ne ovat myös tärkeä ravinnonlähde muille eläimille, kuten linnuille ja lepakoille.