Sinilevähavainnot edelleen vähäisiä Pirkanmaalla

Kuluvalla viikolla sinilevähavaintoja on tehty kuudella valtakunnallisen sinileväseurannan havaintopaikalla. Havaintoja tehtiin enemmän kuin edellisillä viikoilla, mutta levätilanne on silti ajankohtaan nähden tavanomaista rauhallisempi. Elokuu on yleensä sinileville otollisinta aikaa, jolloin sitä voi esiintyä järvissä runsaastikin.

Vähän sinilevää havaittiin Lempäälässä Pyhäjärven Mäyriänrannassa sekä Kirkkojärvessä, Sastamalassa Rautavesi-Liekovedellä, Kangasalla Kirkkojärvessä, Kihniössä Sulkuejärvessä sekä Pirkkalassa Kranstolpassa.

Asiantuntijoiden ylläpitämien havaintopaikkojen lisäksi kansalaiset tekivät sinilevähavaintoja viimeisen seitsemän päivän aikana Pyhäjärveltä, Vanajavedeltä, Rutajärveltä, Lattojärveltä sekä Kankarinjärveltä.

Viime päivien hieman viileämmät säät, tuulisuus ja sateet ovat sekoittaneet vesistöjä, mikä hillitsee sinileväkukintoja. Myös pintavesien lämpötilat ovat laskeneet lähelle pitkän ajan keskiarvoa.

– Toisaalta sateet myös tuovat valuma-alueilta lisää ravinteita vesistöihin, mikä voi nopeasti edistää sinileväkukintojen syntyä, Pirkanmaan ELY-keskuksen vesienhoidon asiantuntija Oona Lehtinen kertoo.

Vaikka tilanne on tällä hetkellä rauhallinen, sinilevää voi esiintyä pitkälle syksyyn. 

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös levien esiintymiseen

Ilmastonmuutos aiheuttaa erilaisia sään ääri-ilmiöitä, kuten hellejaksoja. Tämän vuoden heinäkuu oli ennätyslämmin. Kuun alussa myös sinilevähavaintojen määrä oli runsaampi kuin keskimäärin heinäkuussa. Kuitenkin jo ennen elokuuta sinilevien määrä kääntyi laskuun, vaikka helle jatkui.

Sinilevät eivät aina pelkästään runsastu hellejakson pitkittyessä. Liukoinen fosfori käytettiin loppuun ennen kuin lämpö ehti rajoittaa esiintymistä tai sateet toivat valuma-alueelta lisää fosforia.

Vesistöt ovat kesäisin lämpötilakerrostuneita, jolloin pohjasta hapettomissa oloissa vapautuva fosfori ei pääse sekoittumaan ylempiin vesikerroksiin, josta levä voisi sitä hyödyntää. Matalillakin alueilla voi ilmetä lyhytaikaista kerrostuneisuutta. Pohjaveteen mahdollisesti liuennut fosfori sekoittuu syksyllä koko vesimassaan, kun tuulet ja lämpötilojen tasaantuminen vesikerrosten välillä lisääntyy.

Sään ääri-ilmiöt voivat aiheuttaa suurta vaihtelua sekä sinileväesiintymien määrässä että ajankohdassa. Levätilannetta kannattaakin seurata aktiivisesti koko leväkauden ajan.