”Itäistä Suomea ei ole varaa laiminlyödä” – Keskustalta tukku ratkaisuja itäisen Suomen ahdinkoon

Puolueen puheenjohtajan Antti Kaikkosen mukaan hallitus on yli kaksi vuotta laiminlyönyt itäistä Suomea, vaikka sen tilanne ja tulevaisuuden näkymät ovat Venäjän rajan sulkeutumisen myötä perustavanlaatuisesti muuttuneet.

- Näin ei voi jatkua. Itäisen Suomen elinvoimaisuus on tärkeää isänmaan turvallisuuden kannalta. Asuttu raja on turvallinen raja. Lopulta kyse on arvoista. Keskustan linja on, että koko maata ja kaikkia maakuntia pitää kehittää ja turvata työpaikat, lähi- ja peruspalvelut, koulutusmahdollisuudet ja liikenneyhteydet tasa-arvoisesti myös itäisessä Suomessa. Suomi ei saa jakaantua kahtia, Kaikkonen sanoi torstaina Kuhmossa julkistaessaan Keskustan ratkaisut.

Keskustan ratkaisuja valmistelleen työryhmän puheenjohtajan, pohjoiskarjalaisen kansanedustajan Hanna Räsäsen mukaan itäinen Suomi tarvitsee tekoja tässä nyt.

- Itäistä Suomea ei saa jättää oman onnensa nojaan, niin kuin Kokoomus, Perussuomalaiset, Kristillisdemokraatit ja RKP ovat tehneet. On viimeiset hetket muuttaa suuntaa ja alkaa parantaa itäisen Suomen elinvoimaisuutta ja elämisen edellytyksiä sekä palauttaa alueen ihmisten ja yritysten tulevaisuudenusko.

Kasvua ja työtä itäiseen Suomeen

Keskusta tekisi itäiseen Suomeen erityistalousalueen, mikä mahdollistaisi esimerkiksi kohdennetut investointi- ja verotuet itärajan maakuntiin.

Itäiseen Suomeen tarvitaan lisää työllistäviä investointeja. Niiden esteenä etenkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä ja maatiloilla on rahoituksen saatavuus ja vakuuksien puute.

Keskusta esittää yhtenä ratkaisuna valtion ja itäisen Suomen kuntien yhteisesti omistamaa rahoitusyhtiötä.

Keskusta myös verottaisi yrityksen sisään jätettäviä voittoja vähemmän kuin ulos jaettavia. Näin yrityksille luotaisiin kasvu-, investointi- ja työllistämisvaraa.

Keskusta esittää myös kokeiluina työnantajamaksujen määräaikaista poistamista aloittavilta yrityksiltä, verohuojennusta palkasta työn perässä itäiseen Suomeen muuttavalle sekä opintolainahyvitystä. Maaseudulle muuttava korkeakoulutettu voisi saada osan opintolainastaan anteeksi. Keskusta on valmis tekemään opintolainahyvityksestä pysyvän.

Keskusta helpottaisi itäisen Suomen työttömyyttä vapauttamalla alueen kuntia vähintään vuodeksi hallituksen käyttöön ottamista, työttömistä aiheutuvista sakkomaksuista Esimerkiksi Pohjois-Karjalan kuntien sakkomaksut ovat tänä vuonna noin 20 miljoonaa euroa. Rahat osoitettaisiin itäisen Suomen työllisyysalueille työllisyyden parantamiseen niiden parhaaksi katsomalla tavalla.

Lähi- ja peruspalvelut pitää pelastaa

Hallituksen politiikka on johtanut vanhustenhoivan, terveydenhoidon ja muiden lähi- ja peruspalvelujen alasajoon myös itäisessä Suomessa. Keskusta ei leikkaisi sosiaali- ja terveyspalveluista eikä koulutuksesta. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen leikkaukset ovat olleet kohtuuttomia ja lyhytnäköisiä.
Keskustan tavoite on turvata tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet myös itäisessä Suomessa ikäluokkien pienentyessäkin.

Keskusta esittää lähikoululisää ja kahden tai useamman kunnan lähikouluyhteistyöhön kannustavaa tukea. 

Alakouluissa voidaan myös tulevaisuudessa toteuttaa yhdysluokkaopetusta ja saada ne näin säilymään. Vaihtoehto pienten ylä- ja yhtenäiskoulujen sulkemisille on esimerkiksi alueellinen malli, jossa opetusta voidaan toteuttaa monipaikkaisesti etäyhteyksiä hyödyntäen. Opettajan ei tarvitsisi olla linjan molemmissa päissä, vaan esimerkiksi koulunkäynnin ohjaaja nuoren seurassa tiettyjen oppiaineiden, kuten kielten ja uskonnon opetuksessa riittää.

Keskusta myös esittää itäiseen Suomeen peruskoulun pilottia, jossa kavennetaan koulutus- ja oppimiseroja.

Lisäksi Keskusta esittää, että valtio myöntäisi itäiseen Suomeen määräaikaisen oikeuden tehdä alaskirjauksen kunnan taseeseen käytöstä poistetuista kiinteistöistä ilman, että tämä vaikuttaa kunnan ajautumiseen kriisikunnaksi. Tällaisia kiinteistöjä voivat olla esimerkiksi tarpeettomiksi muuttuneet sosiaali- ja terveyspalvelujen tilat tai tyhjilleen jääneet koulut.

Keskusta palauttaisi syrjäseutulisän valtion ja kuntien virkamiehille. Näin voitaisiin turvata ihmisten arjen palveluja myös harvaan asutuilla alueilla ja saada täytettyä esimerkiksi poliisien virkoja itäisessä Suomessa.

Olemassa olevat väylät kuntoon

Hallitus on kohdistanut liikennehankkeet pääosin eteläiseen ja läntiseen Suomeen. Järjetön ja kallis tunnin juna on tästä kouriintuntuvimpia osoituksia. Keskusta käyttäisi nämä rahat olemassa olevien teiden, ratojen ja muiden väylien kunnostamiseen.

Paukkuja tulee laittaa perusväylänpitoon, jotta ihmiset pääsevät liikkumaan ja itäisen Suomen metsien ja muiden luonnonvarojen raaka-aineet saadaan liikkeelle ja jalostukseen.

Saimaan kanavan sulkeutuminen on vienyt etenkin puutavarakuljetukset maanteille ja raiteille itäisessä Suomessa. Siksi Karjalan radan perusparannus Imatran ja Joensuun välillä pitää saada viipymättä liikkeelle. Myös Savon rataa pitää edelleen parantaa. Olemassa olevaa rataverkkoa pitää hyödyntää entistä paremmin sekä henkilö- että tavaraliikenteessä.

Keskusta katsoo, että näissä oloissa itäisen Suomen yhteyksiä lännen ja pohjoisen suuntiin pitää vahvistaa. Nyt poikittaisyhteydet ovat luvattoman heikot. Itämeren kuljetusreittien sulkeutumisen varalta pitää olla yhteydet Ruotsin ja Norjan kautta Atlantille. Tämä edellyttää ratojen sähköistämistä Joensuusta Kontiomäelle ja yhteyksien parantamista edelleen Ruotsin suuntaan.

Keskustan mielestä Saimaan kanavan korvaavan uuden kanavan rakentamisen Suomen puolelle pitää olla pidemmän aikavälin yhteinen tavoite.

EU:sta tukea itäiseen Suomeen

Itäinen Suomi on laiminlyöty myös EU-politiikassa. Hallituksen edunvalvonta on ollut löperöä. On elintärkeää, että Itä- ja Pohjois-Suomi säilyttävät EU- ja muissa tuissa harvaan asutun alueen asemansa myös tulevaisuudessa.

Keskusta katsoo, että EU:sta pitää saada erillisrahoitusta Suomen itärajan maakuntien tukemiseen. Tukialueena ei voi olla koko maa. Rahoituksessa tulee huomioida myös Kaakkois-Suomi, Kymenlaakso ja Karjala, jotka ovat kärsineet Venäjän rajan sulkeutumisesta.

Itä- ja Pohjois-Suomen kehityserojen tasaamiseen tarkoitettua EU:n koheesiorahoitusta ei saa leikata muiden alueiden tukemiseksi. Koheesiopolitiikan rahoitus on kehittämisrahoitusta, eikä sitä ei tule käyttää sotilaallisen liikkuvuuden parantamiseen ilman kompensaatiota itäiselle Suomelle.

Keskustan ratkaisuja itäiselle Suomelle on luettavissa kokonaisuudessaan Keskustan nettisivuilla.