Väitös: Tekoälyn vastuullinen käyttöönotto julkisissa palveluissa edellyttää vastavuoroisuutta ja uusia hallintamalleja
Tekoälystä on tullut keskeinen teknologinen voimavara julkisella sektorilla. HM, Emmi Heinisuo tarkastelee väitöskirjassaan tekoälyn vastuullista käyttöönottoa julkisissa palveluissa ja esittää vastavuoroisuuteen perustuvan lähestymistavan hallinnan uudistamiseen. Tutkimus pyrkii vastaamaan siihen, miten tekoälyä saadaan hyödynnettyä julkisissa palveluissa vastuullisesti eri toimijoiden yhteistyöllä.

Tekoäly tarjoaa mahdollisuuksia kehittää palveluita älykkäämmiksi ja ennakoivammiksi, mutta sen käyttöönoton myötä nousee esiin monimutkaisia hallinnollisia ja eettisiä kysymyksiä.
Emmi Heinisuo osoittaa tutkimuksessaan, että tekoälyn käyttöönotto julkisissa palveluissa ei ole pelkästään teknologinen uudistus, vaan laajempi sosiaalinen ja organisatorinen muutos, joka haastaa vakiintuneita julkisen hallinnan käytäntöjä. Tutkimuksen perusteella tekoälyn käyttöönotto julkisissa palveluissa ei etene suoraviivaisesti, vaan se muotoutuu toimintaympäristön muutosten, organisatoristen rakenteiden ja teknologian nopean kehityksen ristipaineessa.
Julkiset toimijat joutuvat samanaikaisesti omaksumaan teknologiaa ja ohjaamaan sen soveltamista. Esiin nousivat kysymykset muun muassa läpinäkyvyydestä, vastuunjaosta ja kansalaisten oikeusturvasta.
– Toimijat tasapainottelivat erilaisten dilemmojen välillä, joissa eri arvot, tavoitteet tai seuraukset eivät aina sopineet yhteen. Esimerkiksi tehokkuus ja osallisuus voitiin nähdä kilpailevina periaatteina, ja yksittäisiltä tekoälysovellutuksilta saatettiin odottaa lukuisia eri asioita. Lisäksi tekoälyn rooli tai tavoite saattoivat olla epäselviä, Heinisuo kuvaa.
Tekoäly koettiin vaikeasti ymmärrettävänä sen itseoppivuuden ja läpinäkymättömyyden vuoksi, jotka puolestaan lisäsivät eettisiä riskejä kuten syrjintää ja vastuun häivyttämistä.
Tutkimus korostaa, että käyttöönoton haasteiden ratkominen edellyttää toimijoilta jatkuvaa vuorovaikutusta ja yhteistä ongelmanmäärittelyä. Vastavuoroisuus tarjoaa välineen ymmärtää, miten luottamus, vallan jakautuminen ja yhteistyön laatu rakentuvat käyttöönoton ekosysteemeissä. Keskeistä on tunnistaa se, miten ja millä ehdoilla käyttöönotto tapahtuu monitoimijaisessa yhteistyössä.
Vastavuoroisuus tukee ihmiskeskeistä teknologiakehitystä
Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö on välttämätöntä, mutta se voi tutkimuksen mukaan luoda riippuvuuksia ja valtasuhteiden epätasapainoa toimijoiden välille. Siksi on tärkeää, että julkisen puolen ammattilaiset säilyvät aktiivisina toimijoina ja asiakkaiden tarpeet ovat käyttöönoton keskiössä.
– Vastavuoroinen hallinta korostaa toimijoiden luottamusta toisiinsa ja tasavertaisuutta. Se vaatii julkisten palveluiden ammattilaisilta aikaa ja resursseja. He eivät ole vain teknologian käyttäjiä, vaan aktiivisia kehittäjiä, jotka muotoilevat yhteistyöprosesseja, määrittävät strategisia tavoitteita ja teknologian käytön tarkoituksenmukaisuutta yhdessä asiakkaiden kanssa, Heinisuo painottaa.
Heinisuo peräänkuuluttaa siirtymistä teknologialähtöisistä malleista kohti osallistavia ja iteratiivisia lähestymistapoja, jotka mahdollistavat jatkuvan oppimisen ja mukautumisen teknologian nopeaan kehitykseen. Tämä kuitenkin edellyttää pitkäjänteistä strategista ohjausta, uusia toimintamalleja sekä tekoälyosaamisen vahvistamista julkisessa hallinnossa.
Väitöstilaisuus perjantaina 15. elokuuta
Hallintotieteen maisteri Emmi Heinisuon hallintotieteen alaan kuuluva väitöskirja Artificial Intelligence in Public Services: Mutuality in the organisational governance of AI implementation tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 15.8.2025 kello 12.00. Paikkana on Päätalon auditorio D11 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Harri Jalonen Vaasan yliopistosta. Kustoksena toimii professori Jari Stenvall Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Emmi Heinisuo
050 301 6187
emmi.heinisuo@vtt.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Yli 90-vuotias asuu kotonaan läheisen tuella, mutta sairaudet kysyvät palveluja27.8.2025 10:49:17 EEST | Tiedote
Läheiset ovat suurin avun ja hoivan lähde yli 90-vuotiaille tamperelaisille. Kotona asuminen on yleistynyt, mutta sairaudet pakottavat aika ajoin päivystykseen. Tervaskannot 90+ tutkimushanke kertoo 90 vuotta täyttäneiden tamperelaisten elämäntilanteesta, terveydestä ja toimintakyvystä. Tutkimus viettää tänä vuonna 30-vuotisjuhlavuottaan kaikille avoimessa juhlaseminaarissa.
Suomalaistutkijat löysivät uuden selityksen sydäninfarktin syntymiselle27.8.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Tutkimus osoitti ensimmäistä kertaa, että sydäninfarkti saattaa olla infektiosairaus. Löydös haastaa perinteisen käsityksen sydäninfarktin synnystä ja avaa uusia mahdollisuuksia hoitoon, diagnostiikkaan ja jopa rokotteen kehittämiseen.
Suomi ei nykyisellään pysty varautumaan ympäristökriisien epävarmuuteen13.8.2025 12:27:01 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkimusryhmä on selvittänyt, miten julkiset organisaatiot Suomessa varautuvat ilmasto- ja ympäristökriiseihin. Vaikka niiden vaikea ennakoitavuus on tiedossa, väistämätöntä epävarmuutta ei kyetä omaksumaan osaksi valmiutta ja varautumista ylläpitävää suunnittelua ja käytännön toimintaa. Tutkijat korostavat, että resilienssin rakentaminen kroonistuvien kriisien varalle vaatii epävarmojen ja kauaskantoisten tulevaisuuden näkymien juurruttamista vakiintuneeseen poliittiseen ja hallinnolliseen suunnitteluun.
Väitös: Uudelleensynnyttäjien synnytyspelon hoito on sattumanvaraista – tutkimusperustainen tuki puuttuu12.8.2025 08:27:17 EEST | Tiedote
Synnytyspelko on yleistynyt Suomessa huolestuttavasti, mutta erityisesti uudelleensynnyttäjien pelko jää usein vaille asianmukaista hoitoa. Kätilö ja TtM Laura Sandströmin väitöstutkimus osoittaa, että tarjolla oleva hoito on vaihtelevaa eikä vastaa uudelleensynnyttäjien tarpeisiin. Sandström kehitti tutkimuksessaan uudelleensynnyttäjien ryhmämuotoisen synnytyspelkointervention, jossa synnytysvalmennus sekä vertaistuki olivat keskeisiä menetelmiä.
Väitös: Milanon järjestelmä tehostaa sylkirauhaskasvainten diagnostiikkaa ja hoitoa7.8.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Sylkirauhaskasvainten diagnosointi on yksi patologian haastavimmista osa-alueista. Lääketieteen kandidaatti Henri Lagerstam selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka hyvin Milano-luokittelujärjestelmä eli The Milan System for Reporting Salivary Gland Cytopathology toimii sylkirauhasista otettujen ohutneulanäytteiden diagnostiikassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme