Krakenin saari kertoo, miksi Teneriffa on yksi maapallon jännittävimmistä paikoista

Krakenin saari on itsenäinen jatko-osa Isomäen kahdelle aiemmalle romaanille: Con ritille (alun perin 2011, uusin painos 2025) ja Viimeiselle erämaalle (2023). Ne muodostavat yhdessä Kryptidien metsästäjät -trilogian.

"Olen pyrkinyt kirjoittamaan sarjan romaaneja, jotka käsittelevät luontokatoon liittyviä teemoja, mutta ovat siitä huolimatta aidosti jännittäviä. Joidenkin mielestä yritys on onnistunut. Esimerkiksi arvostettu kustannustoimittaja Rauno Enden sanoo, että sarjan avausosa, Con rit, on jännittävin kirja, jonka hän on koskaan lukenut", Isomäki toteaa.

Con rit ja suuren merikäärmeen arvoitus

Kryptidien metsästäjät -sarjan keskiössä on Cryptid Hunt -säätiö, joka etsii tieteelle tuntemattomia mutta mahdollisesti olemassa olevia eläinlajeja. Kansan keskuudessa eri puolilla maailmaa puhutaan edelleen tuhansista tuntemattomista eläinlajeista ikään kuin ne olisivat olemassa siinä missä muutkin, yleisesti tunnetut lajit.

"Suuri osa näistä arvoituksellisista lajeista eli kryptideistä on jo sukupuuttoon kuolleita eläimiä. Osa on aina ollut puhtaita taruolentoja. Joukossa on kuitenkin myös eläimiä, jotka ovat edelleen olemassa mutta hyvin harvinaisia ja elintavoiltaan piilottelevia", Isomäki sanoo.

"Suurin osa kaikista todella olemassa olevista kryptideistä on lähes varmasti erittäin uhanalaisia, sukupuuton partaalla sinnitteleviä lajeja. Niiden vakavaa suojelua ei kuitenkaan ole mahdollista käynnistää ennen kuin niiden olemassaolo on todistettu."

Con rit on vietnamia ja tarkoittaa satajalkaista tai tuhatjalkaista. Isomäen kirja kysyy, voisivatko tarut valtameressä asuvasta suuresta käärmemäisestä eläimestä perustua todella olemassa olevaan tai ainakin olemassa olleeseen merieläimeen. 

Con rit on saanut Vietnamissa hyvän vastaanoton. Se valittiin "Vietnamin Oscar-gaalassa" yhdeksi vuoden 2024 tärkeimmistä kirjoista, ensimmäisenä tämän kunniamaininnan koskaan saaneena ulkomaisena teoksena.

Isomäen mukaan meressä elävä suuri, käärmemäinen otus on kuvattu eri maanosien muinaisissa veistoksissa, kalliopiirroksissa ja maalauksissa anatomisesti kovin samanlaisella tavalla: töyhtö päässä, jollakin tavalla jaokkeinen käärmemäinen ruumis, eteenpäin katsovat silmät ja vartalon kummallakin puolella suuri joukko pitkiä, teräviä eviä. Meksikossa on ikivanhoja kivisiä patsaita, joissa on kaikki nämä yksityiskohdat, ja ne löytyvät myös vanhasta aasialaisesta taiteesta.  

"Koska Amerikat ja Euraasia eivät esinelöytöjen mukaan ole olleet merkittävässä määrin tekemisissä keskenään ennen Kolumbusta, yksinkertaisin tapa selittää tarkat anatomiset yhtäläisyydet olisi olettaa, että indonesialaisten ja intialaisten Naga, myanmarilaisten Nyan, kiinalaisten Kih-Thiau, atsteekkien Quetzalcoatl, mayojen Kulkulkan ja vietnamilaisten Con rit ovat kaikki perustuneet samaan, todella olemassa olleeseen merieläimeen", Isomäki perustelee. ”Miten jännityskirjailija voisi vastustaa tällaisen aiheen vetovoimaa?"

Lajien massakuolema uhkaa erityisesti valtameren pohjan eläinlajeja

Viimeinen erämaa ja nyt Krakenin saari laajentavat näkökulmaa yleisemmin valtamerien biodiversiteettiin.

”Tärkein pointti on, että suurin osa maapallon biologisesta monimuotoisuudesta näyttäisi olevan valtamerissä ja erityisesti valtamerien pohjalla”, Isomäki tiivistää. ”Tuoreiden pistokokeiden perusteella valtamerien pohjalla näyttäisi elävän noin 30 miljoonaa eri lajia. Jos merivuoriksi kutsutuilla vanhoilla merenalaisten tulivuorien tyngillä on omia endeemisiä lajejaan, jotka eivät elä missään muualla, määrä voi olla vielä paljon suurempi.”

”Uuden tutkimusaineiston valossa maapallon suuret sukupuuttoaallot eivät ole olleet mantereilla yhtään niin dramaattisia kuin olemme luulleet. Ne ovat kuitenkin tehneet meren pohjalla valtavaa vahinkoa ja tappaneet kerran toisensa jälkeen jopa yli 90 prosenttia kaikista lajeista sukupuuttoon”, Isomäki sanoo.

”Valtameren pohjan lajisto näyttää olevan ratkaisevasti mannerten ekosysteemejä haavoittuvampaa. Jo suhteellisen pieni ilmaston lämpeneminen vähentää merijään määrää napa-alueilla ja katkaisee syvän, runsashappisen veden muodostuksen ja merivirtojen kierrot ja se muuttaa merenpohjan tuntumassa olevan veden hapettomaksi. Tällöin tuho iskee yhtä aikaa kymmenien miljardien hehtaarien laajuiselle alueelle.”

Valtameret voivat auttaa ilmastonmuutoksen torjumisessa – tai sinetöidä sen

Isomäen Cryptid Hunt -romaanit muistuttavat myös siitä, että valtameret ja niiden eläimistö voisivat auttaa ihmisiä ilmastokatastrofin torjumisessa.

”Suurikokoiset merieläimet kierrättävät uusien tutkimuksien mukaan takaisin merien pintakerrokseen paljon enemmän ravinteita kuin erilaiset puhtaasti fysikaaliset prosessit, kuten aallot, hirmumyrskyt ja kumpuamisalueet. Toisin sanoen ennen kaikkea suuret merieläimet kuten valaat ylläpitävät planktonin tuotantoa ja tätä kautta valtamerien hiilinieluja ja merialueilla tapahtuvaa pilvien muodostusta. Yhden laskelman mukaan planktonin tuottamat rikkiyhdisteet ja niiden synnyttämät pilvet viilentävät planeettaa noin kymmenellä asteella.”

”Meillä ei ole varaa menettää näitä vaikutuksia. Suurten merieläinten suojelu on ratkaisevan tärkeää sekä pilvien tuotannon että valtamerien hiilinielujen ylläpitämisen ja kasvattamisen näkökulmasta.”

YK hyväksyi alkuvuodesta 2023 Valtamerisopimuksen, jonka tavoitteena on muuttaa 30 prosenttia ihmiskunnan yhteisistä merialueista suojelualueiksi ja järkevöittää myös muiden 70 prosentin käyttöä.

”Valtamerisopimus koskettaa puolta kotiplaneettamme pinta-alasta eli yhteensä vähän yli 25 miljardia hehtaaria. Silti se on saanut meillä osakseen vähemmän mediahuomiota kuin muutamia miljardeja kertoja pienempi Stansvikin metsä."

Valtamerisopimus astuu voimaan kun 60 maata on ratifioinut sen. Ratifiointeja kertyi ensimmäisten kahden vuoden aikana vain 15. Tänä vuonna tilanne kuitenkin parani ja sopimuksen ratifioineiden maiden määrä kasvoi 51:een.

”Se oli ilmeisesti osittain myös Suomen sekä ilmasto- ja ympäristöministerimme, kolminkertaisen purjehduksen maailmanmestari Sari Multalan ansiota. Suomi ratifioi keväällä YK:n valtamerisopimuksen neljäntenä länsimaana ja 20. maana maailmassa. Euroopassa vain Monaco, Espanja ja Ranska ehtivät saattaa sopimuksen voimaan selvästi meitä ennen”, Isomäki sanoo.

Isomäen mukaan suomalaiset kansalaisjärjestöt keräävät parhaillaan vetoomusta, jossa toivotaan, että Suomi ehdottaisi EU:lle valtamerisopimusta koskevien dialogien käynnistämistä keskeisten globaalin etelän maiden ja maaryhmien kanssa.

Uusi tapa tuottaa energiaa

Isomäki ei paljasta, millainen merihirviö Krakenin saaren tarinan keskiössä kummittelee. Hän kuitenkin vakuuttaa, että kirjan lukeminen saa ihmiset näkemään Kanariansaaret ja erityisesti Teneriffan uudessa valossa.

”Nykyään Teneriffa on hiukan ylenkatsottu massaturismin kohde, mutta se on yksi maapallon jännittävimmistä pisteistä. Minkä esimerkiksi Darwin ja Humboldt sanoivat ääneen. Olen kirjassani kuvannut tärkeimmät niistä syistä, joiden takia Teneriffa on poikkeuksellisen kiehtova paikka.”

Krakenin saari esittää myös uudenlaisen tavan tuottaa uusiutuvaa energiaa.

”Niin sanotut OTEC-voimalat pystyvät tuottamaan sähköä valtameren lämpimän pintakerroksen ja kylmän pohjakerroksen välisen lämpötilaeron avulla, mutta niistä ei voi koskaan tulla taloudellisesti kannattavia. Kahdenkymmenen asteen suuruinen lämpötilaero ei ole tarpeeksi suuri. Sen sijaan jos konsepti käännetään päälaelleen ja samantyyppinen laitteisto hyödyntää valtameren pohjan tulivuorien ja kuumien lähteiden ja niitä ympäröivän veden välistä lämpötilaeroa, saadaan eräänlainen ydinvoimala ilman ydinreaktoria.”

”Kukaan ei ole tietääkseni vielä käynnistänyt pilottilaitoksen rakentamista, mutta monet laivainsinöörit ja muut meriteknologian asiantuntijat ovat olleet konseptista aika innostuneitakin”, kertoo Isomäki. ”Joten ehkä jonakin päivänä…”

Krakenin saari on nyt saatavissa kirjakaupoista. Äänikirja julkaistaan myöhemmin.

Tilaa arvostelukappale

Risto Isomäen kirjoja on käännetty yli 20 kielelle. Isomäki tunnetaan parhaiten yhtenä "Climate Fictionin” eli ilmastonmuutosta käsittelevän kirjallisuuden kansainvälisisistä uranuurtajista, mutta hänen kaunokirjallisen tuotantonsa keskeisin teema on ollut ihmiskunnan muinaisten myyttien uudelleen kirjoittaminen. Isomäki on ollut Finlandia-ehdokkaana, voittanut muun muassa Sarjakuva-Finlandian ja European Science Fiction Associationin palkinnon, sekä saanut Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnon.