Työeläkevaroista ei voi tehdä toiveikkuuteen perustuvaa kotimaista riskirahaa

Kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin, yksityisten työeläkevakuuttajien osalta sovittiin erityinen asema, jolla työeläkevakuuttajien vakavaraisuuden sääntely säilyi kansallisesti lainsäädännössä päätettävänä asiana. Nyt lainvalmistelussa olevan eläkeuudistuksen keskeisenä osana on työeläkevakuuttajien sijoitustoiminnan sääntelyn uudistaminen ja eläkejärjestelmän pitkäaikainen kehittäminen. Myös työeläkkeiden rahastointia tullaan vahvistamaan.

– Juuri erityisasema mahdollistaa sen, että eläkeuudistuksessa oli kansallisesti mahdollista sopia tällaisista uudistuksista, Työeläkevakuuttajat Telan lakiasiainpäällikkö Tiina Satti muistuttaa.

Erityinen asema edellyttää, että työeläkevakuuttajat hoitavat vain sosiaaliturvaan liittyvää lakisääteistä työeläkevakuutusta. 

Työeläkeyhtiö voi siis harjoittaa ainoastaan työeläkevakuuttamista eikä se voi siirtyä muille toimialoille. Lainsäädäntö rajoittaa myös sen omistusoikeutta muilla toimialoilla kymmeneen prosenttiin. Lakeja voi toki muuttaa, mutta se voisi vaarantaa mahdollisuuden säädellä alaa kansallisesti. 

– Jälleen on nostettu esiin ajatuksia siitä, että työeläkevaroja pitäisi ohjata enemmän tukemaan kotimaista kasvua. Eläkevarojen sijoittamista ohjaa ensisijaisesti tavoite säilyttää eläkejärjestelmän kestävyys. Lain mukaan varoja ei voi lähteä sijoittamaan muista lähtökohdista käsin, toteaa Tiina Satti.

Pääoma hakeutuu tuotto-odotusten luokse

Yhtenä perusteluna eläkevarojen käyttöön johonkin tiettyyn, määrättyyn tarkoitukseen – kuten kotimaisen kasvun edistämiseen - on käytetty väitettä, ettei Suomessa olisi tarjolla pääomia kasvavalle tai uudelle yritystoiminnalle. Sekä Risto Murron johtaman kasvutyöryhmän selvitys että valtiovarainministeriön Finanssialan kasvustrategia -raportti päätyivät keväällä samaan tulokseen: pääoman saatavuudessa on toki kapeikkoja, mutta ei merkittäviä ongelmia.  

– Kysymys ei Suomessa ole pääasiassa pääomien saatavuudesta vaan siitä, että yritystoiminta ei riittävästi houkuttele kotimaisia tai ulkomaisia sijoittajia. Työeläkevakuuttajat sijoittavat mielellään kotimaisiin kohteisiin, jos tuottoja on odotettavissa, sanoo Telan analyysitoimintojen johtaja Jari Sokka.  

Eläkeuudistuksen sijoitusuudistuksella haetaan entistä parempia tuottoja. Kun sijoitukset tuottavat paremmin, niiden avulla pystytään kattamaan suurempi osuus maksussa olevista eläkkeistä. Sijoitustuotot siis vahvistavat eläkejärjestelmän kestävyyttä. Lisäksi varojen maantieteellisessä hajauttamisessa on kyse riskien hallinnasta. 

 – Työeläkevakuuttajien pääoma ei valu ulkomaille – se hakeutuu sinne tuottojen perässä. Ulkomaille sijoittamalla saamme muiden maiden kasvun hyödyttämään suomalaisten eläkkeiden rahoitusta, Sokka toteaa.

Työeläkkeistä pian neljännes maksetaan vuosittain eläkerahastojen sijoitustuotoista. Jos sijoituksia olisi tehty pääosin vain Suomeen, viime vuodet olisivat tuottaneet merkittävästi toteutunutta heikomman tuloksen ja vaarantaneet työeläkkeiden kestävän rahoituksen. 

Tämän vuoden maaliskuun lopussa rahastoituja työeläkevaroja oli yhteensä 270 miljardia euroa, joista Suomeen oli sijoitettuna 51 miljardia euroa eli 19 prosenttia varoista. Helsingin pörssin markkina-arvosta työeläkevakuuttajat omistivat viime vuoden lopussa 7,2 prosenttia.