Tutkimus: Liikunta- ja musiikkiharrastukset vahvistavat nuorten hyvinvointia ja keskittymiskykyä

Musiikin ja liikunnan yhteyksistä hyvinvointiin on paljon tutkimusnäyttöä, mutta usein vaikkapa lasten ja nuorten harrastuksista puhuttaessa näiden välille luodaan vastakkainasettelua tai jopa kilpailuasetelmaa. Jyväskylän yliopiston Sosus-profilointialueen tutkijat halusivat kuroa tätä asenteellista railoa umpeen tarkastelemalla musiikki- ja liikuntaharrasteiden merkitystä nuorten arkipäivässä rinnakkain. Musiikkitieteen, musiikkikasvatuksen sekä liikuntatieteen ja liikuntakasvatuksen yhteistyönä toteutettu tutkimus tunnisti sekä musiikkiin että liikuntaan liittyvistä nuorten aktiviteeteista monia, keskenään samankaltaisia hyvinvointiulottuvuuksia.  

Kasvatus-lehdessä julkaistussa tutkimusartikkelissa analysoitiin nuorten omia kuvauksia liikunnasta ja musiikista omassa elämässään. 28 lukiolaisen kertomuksia analysoitiin aineistolähtöisesti. Osallistujissa oli nuoria, jotka olivat ainakin jossakin vaiheessa harrastaneet ohjatusti liikuntaa tai musiikkia, tai jopa molempia, mutta osa liikkui tai musisoi myös täysin omaehtoisesti.  

Aineiston perusteella sekä liikunta että musiikki näyttäytyivät pääasiassa positiivisina arjen voimavaratekijöinä. Kumpaankin liittyi hyvinvointia tukevia psykologisia ja sosiaalisia prosesseja, jotka mahdollistavat identiteetin rakentamista, tunteidensäätelyä, sosiaalisten suhteiden rakentamista ja ylläpitämistä, rutiinien luomista, sekä päämäärätietoista toimintaa, joka paitsi parhaimmillaan tuottaa onnistumisen kokemuksia myös opettaa sietämään pettymyksiä ja osaltaan kehittää motivaatiota ja keskittymiskykyä.  

Kiusaamiskokemukset ja suorituspaineet voivat vaikuttaa musiikin ja liikunnan iloon 

Toisaalta aineistossa ilmeni joitakin negatiivisia tekijöitä, jotka voivat estää hyvinvointistrategioiden toteutumista. Näitä olivat harrastuksiin liittyvät kiusaamiskokemukset, stressi ja suorituspaineet, sekä sosiaalisiin tilanteisiin liittyvä ahdistus. Myös yleisempi opiskeluun ja elämäntilanteeseen liittyvä stressi sekä nuorten paineet jaksaa elää yhteiskunnan luomien odotusten mukaisesti välittyivät aineistosta näkyvästi. Monet kertoivat, että aktiiviselle liikunta- tai musiikkiharrastukselle ei arjessa jää aikaa eikä jaksamista opiskelukiireiden keskellä. 

”Nuorten jaksamisesta on oltu pitkään huolissaan – ja syystä. On järkyttävää, että jo lukiolaiset voivat olla niin uupuneita, että ohjatut harrastukset tuntuvat liian kuormittavilta arjen kiireiden keskellä” toteaa tutkimuksen vastuullinen tutkija, musiikkitieteen apulaisprofessori Henna-Riikka Peltola Jyväskylän yliopistosta.  

”Onneksi sekä musiikin että liikunnan pariin voi hakeutua myös matalalla kynnyksellä, vaikkapa kaveriporukassa ’höntsäurheillen’ tai musiikkia omaksi iloksi soitellen ja kuunnellen, mikä myös tukee hyvinvointia ja arjessa jaksamista monipuolisesti. Myös koulupäivän aikana tapahtuva taito- ja taideaineiden opetus voi olla monille erittäin hyödyllinen hengähdyshetki, kunhan opetus on sellaista, että se mahdollistaa monen tasoisen osallistumisen eikä luo haitallisia suorituspaineita tai ympäristöä kiusaamiselle,” Peltola jatkaa.  

"Musiikin että liikunnan pariin voi hakeutua myös matalalla kynnyksellä, vaikkapa kaveriporukassa ’höntsäurheillen’ tai musiikkia omaksi iloksi soitellen ja kuunnellen."

Tutkimusperustainen ymmärrys taito- ja taideaineiden merkityksistä edistää lukiokoulutuksen kehittämistä sekä rakentaa siltaa koulutuspoliittisen kentän ja ennaltaehkäisevän mielenterveystyön välille. Jatkotutkimukset koskien muitakin taito- ja taideaineita liikunnan ja musiikin lisäksi kaivataan päätöksenteon ja kehittämistyön tueksi.  

”Tutkimuksemme tulokset ovat erittäin ajankohtaisia nyt, kun ylioppilastutkintolautakunta valmistelee taito- ja taideaineiden ylioppilaskokeita syksylle 2029. Olisi hienoa, jos lukion opetuksessa pystyttäisiin huomioimaan paremmin myös vapaa-ajalla tapahtuvan harrastamisen positiiviset merkitykset, jotta liikunnasta, musiikista tai muusta luovasta toiminnasta kehittyisi nuorelle luonteva, koko elämänmittainen voimavaratekijä arkea ilostuttamaan,” Peltola toteaa. 

Lisätietoja: 

Henna-Riikka Peltola, apulaisprofessori, henna-riikka.peltola@jyu.fi, +358503854857

Tutkimusartikkelin tiedot: 

Peltola, H.-R., Soini, A., Saarikallio, S., & Sääkslahti, A. (2025). Tekemistä, kuulumista ja itsenä olemista: Lukiolaisten kokemuksia liikunnan ja musiikin merkityksestä hyvinvoinnille. Kasvatus, 56(2), 168–186. https://doi.org/10.33348/kvt.144931