Väitös: Vanhempien psyykkinen kuormitus on yhteydessä lapsen allergisten sairauksien kehittymiseen

Tuore lastentautiopin väitöstutkimus osoittaa, että äidin raskauden aikana kokema psyykkinen kuormitus, erityisesti raskauden loppuvaiheessa, on yhteydessä lapsen varhaislapsuudessa ilmeneviin allergisiin oireisiin.

Tuloksista käy ilmi, että äidin raskaudenaikainen psykologinen stressi on yhteydessä kohonneeseen riskiin lapsen ruoka-aineallergiaoireille imeväisiässä, hengityksen vinkumistaipumukselle taaperoiässä sekä astmalle ja ei-atooppiselle astmalle leikki-iässä.

Samassa tutkimuksessa havaittiin yllättäen, että sekä äidin että isän psyykkinen kuormitus ennen lapsen syntymää olikin yhteydessä lapsen alentuneeseen allergeeniherkistymistaipumukseen eli taipumukseen reagoida allergeeneihin tuottamalla vähemmän vasta-aineita allergiaa aiheuttavia aineita kohtaan.

Tutkimuksessa tarkasteltiin vanhempien psyykkistä kuormitusta ennen lapsen syntymää

Tutkimuksessa selvitettiin, miten vanhempien psyykkinen kuormitus ennen lapsen syntymää on yhteydessä lapsen varhaisiän allergisten sairauksien kehittymiseen.

Äidin raskaudenaikaista kuormitusta mitattiin masennus- ja ahdistuneisuusoireita kartoittavilla kyselyillä. Isien kohdalla tarkasteltiin heidän omassa lapsuudessaan kokemia haitallisia kokemuksia, kuten kaltoinkohtelua tai perheolosuhteisiin liittyviä vaikeuksia. Äitien oireita kysyttiin kolme kertaa raskauden aikana ja isien oireita kerran alkuraskaudessa.

Väitöstutkimuksessa tuli esiin myös aivan uudenlainen havainto, kun isän omassa lapsuudessaan kokemat haitalliset kokemukset näyttivät olevan yhteydessä lapsen pienempään todennäköisyyteen kehittää leikki-iässä allergisia nuhaoireita ja allergeeniherkistymistä.

– Tulokset viittaavat siihen, että vanhempien elämänkokemukset voivat muokata syntyvän lapsen immuunijärjestelmää, vaikka suorasta syy–seuraussuhteesta ei voida vielä puhua. Erityisesti isän varhaisten kokemusten yhteydet lapsen terveyteen ovat uusi ja vielä niukasti tutkittu alue, mutta teorian mukaan nämä isän kokemukset voisivat välittyä lapselle niin kutsuttujen epigeneettisten mekanismien kautta, sanoo väitöskirjatutkija Emma Puosi Turun yliopistosta.

Epigeneettiset mekanismit tarkoittavat soluissa tapahtuvia säätelyprosesseja, jotka vaikuttavat geenien toimintaan ilman, että itse DNA-sekvenssi muuttuu. Ne voivat esimerkiksi kytkeä geenin päälle tai pois päältä, ja vaikutukset voivat olla pitkäkestoisia – jopa periytyviä.

Allergiat ovat yleisiä, mutta riskitekijöitä tunnetaan yhä puutteellisesti

Allergiset sairaudet, kuten astma, atooppinen ihottuma ja ruoka-aineallergiat, ovat immuunijärjestelmän häiriöitä ja yleisiä lapsuudessa. Niiden syntyyn vaikuttavat monet tekijät, joista perinnöllinen alttius on tunnetuin.

Viime vuosina on alettu tutkia tarkemmin myös raskaudenaikaisten ja sitä edeltävien elinolosuhteiden vaikutuksia lapsen terveyteen.

– On mahdollista, että – ainakin osittain – havaittuja yhteyksiä selittää immuunijärjestelmään liittyvien geenien säätelyn muuttuminen sikiönkehityksen aikana. Tällöin sikiönkehityksen aikaiset olosuhteet vaikuttavat kehittyvän lapsen omaan immuunipuolustukseen ja lopulta sairauksien ilmenemiseen. Tutkimuksia taustalla vaikuttavien mekanismien selvittämiseen tarvitaan kuitenkin vielä lisää, Puosi selittää.

Väitöstutkimus tuo uutta näkökulmaa siihen, miten vanhempien psyykkinen hyvinvointi ja kuormitus saattavat liittyä lapsen riskiin sairastua allergisiin sairauksiin. Löydökset voivat luoda pohjan uusille tutkimusajatuksille ja -horisonteille sekä vaikuttaa lasten allergisten sairauksien ehkäisyyn.

– Tulokset tukevat ajatusta siitä, että perheiden kokonaisvaltaiseen hyvinvoinnin tukemiseen tulisi kuulua myös vanhempien psyykkisen kuormituksen huomioiminen jo ennen lapsen syntymää, Puosi painottaa.

Väitöstutkimus on osa Turun yliopistossa tehtävää, alun perin 4 000 lapsen monitieteistä FinnBrain-syntymäkohorttitutkimusta. Väitöstutkimuksen pitkittäisseuranta-aineistossa on seurattu kohortin noin tuhatta lasta viiden vuoden ikään asti. Allergia-aiheinen tutkimus jatkuu FinnBrain-kohortissa.

Väitöstilaisuus perjantaina 22. elokuuta

LL Emma Puosi esittää väitöskirjansa ”Parental stress and atopic diseases in offspring – Maternal prenatal psychological stress and paternal adverse childhood experiences in relation to offspring atopic diseases in the FinnBrain Birth Cohort Study” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 22.8.2025 klo 12.00 (Säätiö-sali, Medisiina D, Kiinamyllynkatu 10, 20520 Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Eero Kajantie (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Terho Heikkinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lastentautioppi.