Väitös: Ympäristökriisin aiheuttamaa nuorten ahdistusta voi kohdata kirjallisuuspedagogiikan keinoin
FM Päivi Koposen väitöstutkimus pohtii keinoja edistää kestävän kehityksen kasvatusta äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa. Tunteita herättävät tekstit voivat vahvistaa lukuhalua.

Jos nuorten lisääntyvää ympäristöahdistusta ei kohdata, kestävien elämäntapojen rakentaminen on vaikeaa, toteaa kirjallisuudentutkimuksen väitöskirjatutkija FM Päivi Koponen.
Hän pohtii väitöksessään keinoja edistää kestävän kehityksen kasvatusta äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen opetuksessa. Koposen väitöstutkimus osoittaa, että nykykirjallisuutta lukemalla voi jäsentää ympäristökysymyksiin liittyviä tunteita.
Dystooppista tulevaisuutta kuvaavan kirjallisuuden lukeminen voi saada traumaattisiakin piirteitä.
– Mitään tekstiä ei voi pitää itsessään traumatisoivana, sillä nuorilla on erilaiset lukemisen valmiudet. Jostakin nuoresta ekodystopiat voivat tuntua aivan liian ahdistavilta, kun taas toisen mielestä voi olla paljon ahdistavampaa yrittää keskittyä tylsältä tuntuvaan runoon.
Tunteita herättävät tekstit voivat vahvistaa nuorten lukuhalua, tutkija painottaa.
Koponen pitää opettajana tärkeänä sitä, ettei lukemisen yhteydessä toistuvastikaan heräävään lukuinhon tunteeseen suhtauduta pysyvänä kokemuksena.
– Vaikka nuori olisi kokenut lukemisen epämiellyttäväksi kaikkina aikaisempina lukukertoina, voi tunne muuttua jo seuraavalla lukukerralla. Varsinkin jos sitä säädellään tietoisesti aikuisen avulla.
Tunteiden säätelyä tulee harjoitella nuorten kanssa
Tunteiden säätelystä vastaava etuotsalohko kehittyy nuorilla voimakkaasti. Siksi aikuisen on tärkeää vahvistaa turvaa esimerkiksi rahoittavalla katseella, kosketuksella ja äänellä.
Säätelyjärjestelmä kehittyy varhaisessa kiintymyssuhteessa, jossa lapsi alkaa sisäistää saamansa hoivan oman sisäisen säätelynsä perustaksi. Toistuvat tyynnyttävät kokemukset lujittavat hermosolukytkentöjä, jotka vahvistavat lapsen luottamusta mielihyvän palautumiseen.
Puutteellinen hoiva varhaisessa vuorovaikutuksessa voi vaikuttaa säätelykyvyn ikätasoiseen kehittymiseen. Kaikilla nuorilla ole samankaltaisia valmiuksia tunteiden säätelemiseen.
Kouluyhteisön sisällä on tärkeää vahvistaa kanssasäätelevää kasvatuskulttuuria. Sillä tarkoitetaan yhteistä pyrkimystä lieventää tarvetta reagoida ulkopuolelle jäämisen uhkaan. Tämä on erityisen tärkeää, koska säätelyhaasteet kertaantuvat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.
Yhteisön turvaa voi kasvattaa merkittävästi sitoutumalla yhdessä lieventämään puolustautumisjärjestelmän aktivaatiota. Vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen on opetussuunnitelmien mukainen osa äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta.
– Turvallisen keskustelukulttuurin vahvistamisen voi aloittaa vaikkapa siitä, että harjoitellaan kuuntelemaan toisia myötätuntoisesti erityisesti sellaisissa kohdissa, joiden voi arvella herättävän hylkäyksen pelon.
Kanssasäätelevän kasvatuskulttuurin vahvistaminen on merkittävä voimavara
Nykyiset opetussuunnitelmat huomioivat kestävän elämäntavan, mutta aihetta lähestytään tutkitusti liian yksipuolisesti. Olennaista on tiedon lisäksi myös sen herättämien tunteiden huomioiminen.
– Jos nuorten lisääntyvää ympäristöahdistusta ei kohdata, kestävien elämäntapojen rakentaminen on vaikeaa.
Koposen tutkimuksen keskeisenä tuloksena on kestävän kehityksen kasvatuksen, kirjallisuuspedagogiikan ja traumatietoisuuden välisen yhteyden osoittaminen. Tunteiden säätelykyvyn vahvistaminen on merkittävä voimavara koulusysteemissä.
Kanssasäätelevän kasvatuskulttuurin merkitys jää yhä kouluyhteisöissä riittämättömälle huomiolle, vaikka se tulisi nähdä kaiken oppimisen edellytyksenä, Koponen sanoo.
Jos säätelykykyä ei vahvisteta, oppimisen sisällöt ovat vaarassa hukkua nuorten reaktiivisen käyttäytymisen kanssa selviytymiseen.
– Aineenopettajat tarvitsevat apua kanssasäätelevän kasvatuskulttuurin vahvistamiseen, sillä opettajankoulutus ei anna tähän riittävää perustaa. Aineenopettajille on vaarassa kasautua nykyään paljon sellaista kasvatustyötä, jonka tulisi jakautua tasaisemmin kodin ja koulun välillä. Kanssasäätelyvastuun tasaamista ei voi tehdä polarisaatiosta käsin.
FM, Päivi Koponen esittää väitöskirjansa ”Planetaarisen kriisin kohtaaminen traumatietoisen kirjallisuuspedagogiikan keinoin” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 22.8.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Calonia, Cal1-luentosali, Caloniankuja 3, Turku). Vastaväittäjänä toimii dosentti Panu Pihkala (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Hanna Meretoja (Turun yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on yleinen kirjallisuustiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossaVäitöstilaisuuteen on mahdollista osallistua etäyhteydellä
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Päivi KoponenVäitöskirjatutkija
Puh:050 4951116pjkopo@utu.fiwww.utu.fi/fi/ihmiset/paivi-koponenTurun yliopiston viestintä
viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleKuvat

Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Väitös: Vanhempien psyykkinen kuormitus on yhteydessä lapsen allergisten sairauksien kehittymiseen18.8.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Turkulainen väitöskirja osoittaa, että äidin raskaudenaikainen psyykkinen kuormitus ja isän lapsuusajan vaikeat kokemukset voivat liittyä lapsen allergisten sairauksien kehittymiseen. Toisaalta vanhempien psyykkinen kuormitus ennen lapsen syntymää voi myös olla yhteydessä lapsen alentuneeseen allergeeniherkistymistaipumukseen.
Tutkijoiden keksintö mullistaa tekoälyn käytön turvallisuusteknologiassa – Business Finlandilta projektille 5 miljoonan euron rahoitus15.8.2025 12:54:30 EEST | Tiedote
Tutkijat kehittävät turvallisuusteknologian käyttöön siruja, jotka mahdollistavat tekoälyn hyödyntämisen haastavissa ympäristöissä, kuten vedenalaisessa valvonnassa, robotiikassa ja avaruustutkimuksessa.
Maailman parhaat asiantuntijat kokoontuvat Turkuun – patentit ja muut aineettomat oikeudet vaikuttavat keskeisesti globaaliin eriarvoisuuteen13.8.2025 12:15:31 EEST | Tiedote
Hiljattain solmittu pandemiasopimus tekee konferenssista erityisen ajankohtaisen. Pääluennoitsija on YK-järjestö WIPO:n apulaisjohtaja Edward Kwakwa.
Koko ei ole kaikki kaikessa – tuore tutkimus osoittaa, että naarasgorillatkin voivat haastaa urosten valta-aseman13.8.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Turun yliopiston ja Max Planck Institute for Evolutionary Anthropology -tutkimusinstituutin uusi tutkimus haastaa perinteiset oletukset urosnisäkkäiden universaalista valta-asemasta. Tutkimuksessa analysoitiin kolmen vuosikymmenen ajalta kerättyjä tietoja villeistä vuorigorilloista ja osoitettiin, että useimmat naaraat pystyvät voittamaan vähintään yhden aikuisen uroksen konflikteissa ja taistelussa resursseista.
Kansainvälisessä nuoriin kohdistuvassa mielenterveystutkimuksessa merkittäviä aukkoja12.8.2025 11:20:00 EEST | Tiedote
Uudessa katsausartikkelissa tarkasteltiin nuorten mielenterveyteen liittyvää tutkimusta eri tulotasojen maissa. Yli 12 miljoonan nuoren tiedot 166 maasta kattava katsaus osoittaa, että vaikka nuorten mielenterveystutkimusta tehdään enenevissä määrin myös matalan ja keskitulotason maissa, tutkimuksessa on yhä merkittäviä aukkoja. Katsauksessa selvisi, että 52 maan nuoria ei ole ollut mukana missään 172 tarkastellussa tutkimuksessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme