RKP:n eduskuntaryhmän toimet työllisyyden, kasvun ja investointien edistämiseksi

– Me RKP:ssä katsomme, että budjettiriihen painopisteen tulee olla kasvun ja tulevaisuudenuskon edistämisessä, uusien työpaikkojen luomisessa ja investointien houkuttelemisessa Suomeen. Nyt on jatkettava vahvaa kasvulinjaa, jota hallitus osoitti kevään kehysriihessä. Suomea ei nosteta pelkillä leikkauksilla ja veronkorotuksilla. Tarvitsemme pitkäjänteistä talouspolitiikkaa. Siksi esitämme konkreettisia toimenpiteitä, jotta ihmisillä olisi töitä, hyvinvointi säilyisi ja kilpailukyky paranisi, sanoo RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson.

– Haluamme haastaa elinkeinoelämän sekä vuoropuheluun että tekoihin. Hallitus on jo tehnyt paljon toimintamahdollisuuksien edistämiseksi – toimenpiteitä, joita elinkeinoelämä on pitkään toivonut, ja tänään esittelemme niitä lisää. Kysymyksemme yrityksille on selkeä: mitä tehdään juuri nyt investointien ja työllisyyden edistämiseksi? Haluamme haastaa panostamaan pitkäaikaiseen kasvuun ja luottamuksen rakentamiseen. Yhdessä voimme luoda vahvemman talouden ja edistää innovaatioita, joista on hyötyä Suomelle, sanoo RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz.

SUOMEN TIE KASVUUN, MENESTYKSEEN JA HYVINVOINTIIN

Me uskomme Suomeen ja mahdollisuuksiimme. Perusta on luotu ja nyt tarvitsemme rohkeutta, tulevaisuudenuskoa ja itseluottamusta talouskasvun luomiseksi, yritysten investointien ja kasvun tukemiseksi sekä ihmisten työllistämiseksi.

RKP:n eduskuntaryhmän toimenpiteet työllisyyden, kasvun ja investointien tukemiseksi:

Haluamme laajentaa vihreän siirtymän investointien verokannustinta. Lasketaan investointimenojen vähennykseen oikeuttava euromääräinen raja 50 miljoonasta eurosta 10 miljoonaan euroon. Lisäksi haluamme laajentaa kannustinta koskemaan hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia sekä puhtaan vedyn tuotantoa edistäviä investointeja.

Haluamme käynnistää kokeilun negatiivisesta tuloverosta. Malli yksinkertaistaa sääntöjä, vähentää byrokratiaa ja auttaa useampia pääsemään taloudellisesta ahdingosta. Se ehkäisee kannustinloukkuja, vahvistaa työllisyyttä ja modernisoi sosiaaliturvaa työelämän muutosten, erityisesti tekoälyn vaikutusten, myötä. Malli perustuu siihen, että monimutkaisten tulonsiirtojen sijaan pienituloiset tai kokonaan ilman tuloja olevat ihmiset saavat tukea verotuksen kautta. Ketään ei saa pallotella luukulta luukulle.

Haluamme tehdä Suomesta maailman sujuvimman maan niille, jotka haluavat muuttaa tänne työn tai investointien vuoksi. Nykyisen järjestelmän rinnalle haluamme ottaa käyttöön pisteytysmallin työperäiselle maahanmuutolle Kanadan mallin mukaisesti. Tarvitsemme kahden viikon palvelulupauksen suomalaisen henkilötunnuksen sekä koulu- ja varhaiskasvatuspaikan saamiseksi, pankkitilin avaamiseksi ja työluvan myöntämiseksi.

Haluamme jakaa vastuun vanhempainvapaakustannuksista tasaisemmin työnantajien kesken. Mahdollisuus sujuvasti yhdistää työ-ja perhe-elämä on tärkeää. Siksi haluamme ottaa käyttöön Tanskan mallin, jossa vanhempainvapaat rahoitetaan pääosin verovaroin ja osittain työnantajien vanhempainrahastosta. Kustannuskysymyksen ratkaiseminen vahvistaa naisten asemaa työmarkkinoilla ja lisää miesten osuutta vanhempainvapaista. Malli helpottaa etenkin naisvaltaisten alojen  yritysten toimintaa. 

HYVINVOINTIA, KANNATTAVUUTTA JA TYÖLLISYYTTÄ

1. Kehitetään lainsäädäntöä psykososiaalisen kuormituksen vähentämiseksi työelämässä ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Nykyjärjestelmä huomioi pääasiassa fyysisen rasituksen, vaikka työelämä on muuttunut.

2. Laajennetaan ja kehitetään yhteistyötä elinkeinoelämän ja koulutussektorin välillä,  jotta voidaan taata riittävä määrä harjoittelupaikkoja toisella ja kolmannella asteella, sekä edistetään yrittäjyyskasvatusta.

3. Lasketaan vaihto-opinnot osaamista vahvistavaksi toiminnaksi, joka ei kuluta opiskelijan varsinaista opiskeluaikaa.

4. Otetaan käyttöön pienempiä opintokokonaisuuksia joustavaa täydennyskoulutusta varten työelämässä.

5. Kehitetään kannustavampi rahoitusjärjestelmä työ- ja elinkeinopalveluihin. Niiden siirto paikallistasolle parantaa edellytyksiä työllisyystavoitteen saavuttamiseksi ja vahvistaa kuntien vastuuta.

6. Otetaan käyttöön anonyymi rekrytointi julkisella sektorilla kaikenlaisen syrjinnän ehkäisemiseksi.

7. Laajennetaan osatyökykyisten mahdollisuuksia joustaviin työllistymisratkaisuihin ja panostetaan enemmän nuorten ammatilliseen kuntoutukseen.

8. Otetaan käyttöön verokannustin eläkeläisille, jotka haluavat jatkaa työelämässä. Seurataan työurahuoltamokokeilun vaikutuksia, jonka tavoitteena on tarjota yksilöllistä tukea yli 55-vuotiaiden työurille.
   
   

PAREMMAT EDELLYTYKSET KASVUYRITYKSILLE

9. Kaksinkertaistetaan starttirahakuukausien määrä, jotta oman yrityksen perustamisen kynnystä voidaan madaltaa.

10. Selvitetään positiivisen luottotietorekisterin vaikutuksia yritysrahoituksen myöntämiseen yritysten rahoitusmahdollisuuksien vahvistamiseksi. Kevennetään kansallista pankkisääntelyä, joka tällä hetkellä vaikeuttaa lainansaantia kotitalouksille ja yrityksille.

11. Nostetaan arvonlisäverovelvollisuuden alaraja 30 000 euroon pienyritysten toiminnan helpottamiseksi.

12. Turvataan pienyritysten kassavirta varmistamalla, että elinkeinonharjoittajien väliset saatavat maksetaan määräajassa. Kilpailu- ja kuluttajavirastolle annetaan tehtäväksi valvoa, että kaupallisia sopimuksia koskevaa maksuehtolakia noudatetaan.

13. Yksinkertaistetaan sääntelyä ja vähennetään hallinnollista taakkaa pienyritysten toimintaedellytysten vahvistamiseksi.

14. Laaditaan malli, joka kannustaa palkkaamaan alle 30-vuotiaita ja osatyökykyisiä muun muassa tarkastelemalla työnantajan sivukuluja, esimerkiksi nuorisovarauksen mallin mukaisesti.

15. Poistetaan rekrytointiesteitä, kuten ulkomaisen työvoiman tarveharkinta. Nettomaahanmuuton tulee olla vähintään 40 000 henkilöä vuodessa.

16. Myönnetään työnteko-oikeus heti sen jälkeen, kun oleskelulupahakemus on jätetty. Suurin osa oleskelulupaa koskevasta asioinnista tulee voida hoitaa digitaalisesti ja yhden luukun periaatteen mukaisesti.

17. Otetaan käyttöön 3–4 vuoden määräaikainen verovapaus metsäkiinteistöjen myynnistä kasvua edistävän metsätalouden mahdollisuuksien vahvistamiseksi.

ENEMMÄN INNOVAATIOITA JA INVESTOINTEJA SUOMEEN

18. Laaditaan kansallinen kunnianhimoinen vientistrategia puhtaan teknologian ja kestävän teollisuuden alalle.

19. Luodaan paremmat edellytykset testialustatoiminnalle Suomessa – ympäristöille, joissa yritykset ja tutkimuskeskukset voivat kehittää ja testata uusia ideoita käytännössä.

20. Kohdistetaan suurempi osa lisääntyneestä valtion TKI-rahoituksesta yritysvetoiseen innovaatioon, erityisesti kestävän teollisuuden, digitalisaation ja cleantechin alalla.

21. Luodaan parempia kannustimia elinkeinoelämän ja korkeakoulujen väliseen yhteistyöhön innovaatiotoiminnan edistämiseksi sekä tiiviimpään yhteistyöhön koulutuksen järjestäjien ja työnantajien välillä, jotta koulutukset vastaisivat työmarkkinoiden tarpeita.

22. Edistetään akateemista yrittäjyyttä esimerkiksi parantamalla tutkijoiden, tohtorikoulutettavien ja opettajien immateriaalioikeuksia työssään tekemiin keksintöihin ja innovaatioihin.

23. Lasketaan omistusvaatimusta pörssiyhtiöiden osinkojen verovapaudelle nykyisestä 10 prosentista niin, että se kattaisi myös pienemmät omistajat.

24. Kannustetaan yrityksiä panostamaan kasvuun, tutkimukseen ja kehitykseen keventämällä niiden verotusta, mikäli ne sijoittavat tuotetun voiton takaisin toimintaansa.

25. Edistetään valtion, kuntien ja alueiden välistä yhteistyötä suurissa teollisissa investoinneissa esimerkiksi aiesopimusten avulla. Valtion tulee ottaa proaktiivinen rooli osallistumalla infrastruktuuri-investointeihin tukemaan vientiä ja tuontia hyödyttäviä investointeja ja hankkeita.

26. EU:lla tulee olla toimivat sisämarkkinat puolustustarvikkeille. Epätarkoituksenmukaiset rahoituksen esteet on poistettava, jotta voidaan vahvistaa kotimaista puolustusteollisuutta ja Euroopan omavaraisuutta.