Kokkolan kaupunki

Kouluruoka puhuttaa – Kokkolan kaupunki reagoi palautteeseen

Jaa

Viime päivinä Kokkolan kouluruoasta on käyty vilkasta keskustelua paikallisessa mediassa ja sosiaalisen median kanavilla. Kokkola on saanut paljon palautetta myös kaupungin oman palautepalvelun kautta. Palautteita on käyty läpi tuoreeltaan.

”Kiitämme kaikkia saamastamme palautteesta – kuntalaisten osallisuus tärkeissä arkea kannattelevissa asioissa, kuten kouluruokailussa, on erittäin arvokasta”, sanoo kaupunginjohtaja Stina Mattila.

Kouluruokailu on olennainen osa koulupäivää ja lapsen arkea. Kyseessä on kaupungin järjestämä, lakisääteinen palvelu, jota ohjaavat kansalliset kouluruokasuositukset sekä kaupungin strategia.

Kokkolassa alettiin valmistamaan koulu- ja päiväkotiruokaa uudella tuotantotavalla 1.7.2025. Ruokalistaa uudistettiin ja ruoka valmistetaan nykyisin kylmävalmistusmenetelmällä Piispanmäellä. Koulujen alettua sisäänajovaiheessa on tapahtunut mittavirheitä.

”Valitettavasti viime viikolla ruoan kypsennysvaiheessa on tapahtunut virhe. Olemme tästä tietoisia ja pystymme korjaamaan asian jatkossa”, toteaa puhtaus- ja ruokapalvelupäällikkö Jutta Koivuniemi. ”Olemme virheestä hyvin pahoillamme. Olemme harmissamme, että lapset eivät ole pitäneet ruoasta.”

Kokkolan kaupungin ruokapalvelut kehittää ruokalistoja jatkuvasti saadun palautteen myötä. Runsaasti hävikkiä tuottavia aterioita muokataan tai poistetaan pysyvästi ruokalistalta. Palautetta kerätään systemaattisesti sekä ruokailijoilta että tuotanto- ja palvelukeittiöiltä.

Puhdasta, kotimaista ruokaa

Kouluruokaa on vuosien varrella kehitetty suositusten mukaisesti vastuullisemmaksi Kokkolan kaupungin strategian ja ilmasto-ohjelman pohjalta.

  • Kotimaisuusaste: Juurekset ja vihannekset ovat lähellä tuotettua ja liha on 99,5% kotimaista. Kaikkia raaka-aineita (esim. paprika, ananas) ei kuitenkaan voida saada kotimaisina ympäri vuoden tai lainkaan.
  • Puhtaat maut: ruokatuotannosta on poistettu lähes kaikki valmiit kastikepohjat, aromivahventeet ja mausteseokset. Niiden sijaan käytetään aitoja mausteita, kuten valkosipulia, paprikaa, chiliä ja pippuria.
  • Kasvisproteiinit: Ulkomaalaiset kasvisproteiininlähteet, kuten soija, on korvattu kotimaisilla. Tavoitteena on vahvistaa kotimaisten raaka-aineiden käyttöä ja tukea lähituotantoa. Kasviproteiinien määrää ei ole lisätty.
  • Ruokalistat: Ruokalistat tehdään viideksi viikoksi kerrallaan. Viiden viikon aikana tarjolla on 4 (aiemmin 3) kasvisruoka-ateriaa. Lihan ja kalan määrä on pysynyt samalla tasolla.
  • Rasvan laatu: ruoan valmistuksessa on kiinnitetty huomiota ravitsemussuositusten mukaiseen rasvan laatuun. Eläinrasvaa on vähennetty, ja ruoan valmistuksessa suositaan tyydyttymättömiä rasvoja.
  • E-koodit: Jamixin tuoteselosteissa näkyy kunkin ruokalajin koko raaka-aineluettelo kaikkine ainesosineen. E-koodit näkyvät, vaikka niitä itse ateriakokonaisuudessa onkin marginaalinen määrä.

Kouluruoan tuotanto ja kustannukset

Kokkolassa toimii neljä valmistavaa tuotantokeittiötä. Tuotantokeittiö valmistaa ja tuottaa ateriat palvelukeittiöille. Lucina Hagmanin keittiöltä ruoka kulkee maakunnan kouluille ja päiväkodeille, Isokylässä ja Torkinmäellä valmistetaan Kanta-Kokkolan päiväkotien ruoat.

Piispanmäen tuotantokeittiössä valmistetaan kaikki Kanta-Kokkolan koulujen sekä Piispanmäen päiväkodin ruoat, noin 4700 ruoka-annosta päivässä.

Tuotantokeittiössä valmistellaan lounaan pääruoan raaka-aineet, sekoitetaan ja maustetaan ne reseptien mukaisesti. Tämän jälkeen ruoka pakataan, kylmävarastoidaan ja kylmäkuljetetaan kouluille. Koulujen palvelukeittiöissä ruoka kypsennetään ja sen annetaan vetäytyä ennen kuin se asetetaan tarjolle.

Kokkolan kouluruokailun kokonaisbudjetti on n. 8 miljoonaa euroa ja yksittäisen aterian hinta on 3,27 €. Yksittäisen aterian hinta on hieman valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella. Kouluruoan kehittämisen päämääränä on ollut koko ajan puhtaampi, ravitsevampi ja kotimaisempi ruoka – ei säästöt raaka-aineista. Säästöjä on haettu työn organisoinnista ja henkilöstökuluista, ei laadusta tinkimällä.

Kouluruokailu auttaa jaksamaan ja on osa kasvatusta

Tavoitteena on tarjota lapsille ja nuorille ravitsevaa, monipuolista ja turvallista ruokaa, joka tukee kasvua, hyvinvointia ja oppimista.

’Kouluruokailutilanne on myös kasvatustilanne, jossa lapset tutustuvat uusiin makuihin, ruoka-aineisiin ja ruokakulttuuriin”, kertoo opetus- ja kasvatusjohtaja Ronnie Djupsund.

Kokkolan kaupungin puhtaus- ja ruokapalvelut jatkaa kouluruoan laadun, maun ja ravitsevuuden jatkuvaa kehittämistä. Ruokalistojen ja reseptiikan kehitystyötä yhdessä oppilaiden, huoltajien ja henkilöstön kanssa.

”Kiitämme kuntalaisia palautteesta. Palaute, joka auttaa kehittämään kouluruokaa on meille arvokasta ja auttaa reseptiikan kehitystyössä. Ruokalistat näkyvät sekä verkkosivuilla että Jamix-palvelussa. Toivomme, että palaute annetaan Jamix-palvelun kautta, jolloin se voidaan käsitellä nopeasti ja hyödyntää järjestelmällisesti kehittämistyössä”, sanoo Koivuniemi.

Kokkolan kaupunki kerää aktiivisesti palautetta ja tarkkailee ruoan maistuvuutta ja laatua.

”Palvelukeittiöiden esihenkilö tarkistaa kunkin keittiön tilanteen päivittäin. Varmistamme, että kaikki on kunnossa ja keräämme henkilökunnan, lasten ja nuorten palautetta ruoan maistuvuudesta”, kertoo ruokapalvelujen palvelutuotantopäällikkö Noora Huotari.

Huotari muistuttaa, että jos ruoka aiheuttaa esimerkiksi allergiaoireita, niistä tulee ilmoittaa mahdollisimman pian suoraan koulun keittiölle ja olla yhteydessä terveydenhuoltoon, jotta tilanteeseen voidaan reagoida nopeasti.

Kehittämisen taustaa

Kokkolan kaupunginhallitus nimesi vuonna 2020 ruokatuotannon kehittämisen työryhmän, jonka kehittämistyöhön ruokatuotanto pohjautuu. Ruokatuotannon kehittämisprojektia on käsitelty muun muassa kaupunkirakennelautakunnassa ja opetus- ja kasvatuslautakunnassa (ent. sivistyslautakunta). Päätöksen nykyisestä kouluruokatuotannosta teki kaupunginhallitus.

Kehittämistyön taustalla olivat useat ikääntyneet, peruskorjausta vaativat koulukeittiöt sekä tarve uudistaa ruokatuotantoa laajemmin. Kehittämistyön myötä siirryttiin kohti mallia, jossa ruoka valmistetaan neljässä valmistavassa tuotantokeittiössä ja kypsennetään edelleen koulujen ja päiväkotien palvelukeittiöissä. Lisäksi kehittämistyössä huomioitiin huoltovarmuus ja varautumiskeittiön tarve.

Kehittämiseen ovat vaikuttaneet myös muut ajankohtaiset asiat: ruokaturvallisuuteen liittyvät havainnot korona-aikana, Kokkolan kaupungin strategia sekä ilmasto-ohjelma.

Tietoja julkaisijasta

Kokkola. Meillä on laajempi horisontti

Kokkolan kaupunki on Keski-Pohjanmaan kaksikielinen maakuntakeskus, jossa asukkaita on noin 48.000. Kokkolan elinkeinoelämän veturi on kansainvälisestikin merkittävä kemianteollisuuden keskittymä, jota täydentävät Suomen suurin raideliikenne- ja panamaxsatama sekä monipuolinen yritystoimijoiden verkosto. Myös monipuoliset tapahtumat, matkailu ja loma-asuminen tuovat kaupunkiin kävijöitä.

Kuningas Kustaa II Aadolf perusti Kokkolan kaupungin 400 vuotta sitten Pohjanlahden rannalle. Meri on tuonut mukanaan vahvat kaupan ja logistiikan perinteet merenkulusta ja laivanrakennuksesta teollisuuteen ja sivistykseen. Sijainti meren ja lentoyhteyksien äärellä, pääradan ja E8-tien varrella varmistaa niin ihmisten, tavaroiden kuin ideoidenkin liikkuvuuden.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kokkolan kaupunki

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye