Tutkimus: Yhä harvempi kansainvälinen huippuosaaja aikoo jäädä pysyvästi Suomeen

Tekniikan alan kansainvälisten osaajien näkemykset Suomesta ovat edelleen kielteisiä. Vain alle puolet ulkomaalaistaustaisista asiantuntijoista suosittelisi Suomea asuinpaikkana. Yhä harvempi aikoo jäädä pysyvästi Suomeen. Kun viime vuonna Suomeen oli jäämässä 54 prosenttia vastaajista, nyt niin suunnittelee tekevänsä enää 47 prosenttia. Syitä entisestään kasvaneisiin lähtöhaluihin ovat oma työttömyys, tiukentunut maahanmuuttolainsäädäntö sekä huonontunut yleinen taloustilanne.

Tulokset käyvät ilmi Insinööriliiton ja TEKin toteuttamasta tutkimuksesta International Technology Experts 2025. Kyseessä on uusinta vuosi sitten tehdystä tutkimuksesta, mutta nyt kyselyn fokus oli kansainvälisten osaajien integroitumisessa ja tasa-arvon kokemuksessa.

Suomen kieli sekä työpaikkojen ja verkostojen puute koetaan suurimpina integroitumisen esteinä. Sopivan työn löytymistä haitanneista tekijöistä eniten mainintoja sai puutteellinen kielitaito.

Kielitaito mainittiin myös useimmin Suomen vetovoimaa vähentäväksi tekijäksi. 

Henkilökohtaiset verkostot nähdään hyödyllisimpänä työllistymistä edistävänä tekijänä.

Ulkomaalaistaustaisten osaajien näkemys omasta työtilanteesta on heikentynyt vuoden takaisesta, jolloin se oli jo valmiiksi heikko. Euroopan ulkopuolelta tulleista asiantuntijoista vain kaksi kolmesta on pysyvästi töissä. Vajaa kolmannes vastaajista on ollut työttömänä viimeisen kolmen vuoden aikana.

Nopeat toimet käyttöön aivovuodon tyrehdyttämiseksi

 TEK ja Insinööriliitto peräänkuuluttavat nopeita toimia tilanteen parantamiseksi.

”Ulkomaalaisten osaajien merkitys Suomen tarinassa tulee tunnustaa. Työnhausta on tehtävä tasa-arvoisempaa. Integroitumista Suomeen pitää helpottaa. Työttömyydestä rankaisemisen sijaan on tarjottava tukea työllistymiseen. Kieli- ja kulttuurikoulutusta tulee merkittävästi lisätä”, summaa TEKin yhteiskuntasuhdejohtaja Juhani Nokela.  

”Hallitus, kunnat, työnantajat, ammattijärjestöt – kaikki voimme tehdä jotain aivovuodon pysäyttämiseksi. Hallituksen tulee luopua laista, joka pakottaa ulkomaalaisen työntekijän poistumaan Suomesta, kun työsuhde loppuu eikä hän ole 3/6 kuukauden kuluessa solminut uutta työsuhdetta. Myös suomen kielen osaamisvaatimuksia tulee helpottaa”, hän sanoo.

Nokelan mukaan kaupungit ja kunnat voisivat tarjota ulkomaalaisille osaajille erityisiä palveluita.

”Vaikka kyseessä ovat osaavat ja koulutetut ihmiset, he eivät ole samalla viivalla kantasuomalaisten työnhakijoiden kanssa. Ulkomaalaiset tarvitsevat erityistukea työn hakemisessa, koska heidän verkostonsa ja kielitaitonsa ovat heikompia”, hän muistuttaa.

Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksa painottaa työnantajien vastuuta. Ne voivat halutessaan tehdä nopeita ja tehokkaita toimia ulkomaalaisten työntekijöidensä elämän helpottamiseksi. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi käännösteknologian tarjoaminen, suomen kielen opiskelu työaikana, byrokratiaviidakossa tukeminen, mentorijärjestelmät sekä työpaikan sosiaalisten verkostojen vahvistaminen.

”Ammattijärjestöt puolestaan osaavat opastaa ulkomaalaisia osaajia suomalaiseen työelämään ja avata taustoja työelämän käytäntöihin ja sääntöihin. Yhdessä työnantajien kanssa ammattijärjestöt voisivat toteuttaa myös käytännön toimia kuten suomen kielen kursseja”, Oksa ehdottaa.

Tutkimuksen aineisto kerättiin pääasiassa Insinööriliiton ja Tekniikan akateemisten jäsenistöltä avoimella linkillä maaliskuussa 2025. Kutsu kyselyyn lähti liittojen englanninkielisille jäsenille. Vastaajia oli 756. Heistä 59 prosenttia oli suorittanut maisterintutkinnon ja 18 prosenttia tohtorintutkinnon. Tulokset on analysoitu pääasiallisesti tilastollisesti.