Tarpeeton hoito kuormittaa terveydenhuoltoa, mutta sitä voidaan vähentää
Tarpeeton ja vähähyötyinen hoito on merkittävä ongelma terveydenhuollossa. Etenkin palautejärjestelmät ja potilaiden informointi hoidon haitoista kannattaa huomioida sen karsimista suunniteltaessa.

Kun lääkäri ja potilas kohtaavat vastaanotolla, molemmilla on tarve löytää hoitokeinoja, silloinkin kun sille ei olisi tarvetta.
- Noin 20-30 % terveydenhuollon resursseista käytetään tarpeettomaan hoitoon. Tarpeeton hoito voi aiheuttaa potilaille terveyshaittoja ja kustannuksia. Samalla terveydenhuollon resurssit ovat pois potilailta, joilla on suurempi hoidontarve, aiheesta väittelevä LL Aleksi Raudasoja kertoo.
Tarpeetonta hoitoa on vaikea tunnistaa
Raudasojan väitöstutkimuksessa havaittiin, että perusterveydenhuollon lääkäreistä yli 80 % arvioi ylihoidon ja ylidiagnostiikan vähintään kohtalaiseksi ongelmaksi terveydenhuollossa. Tärkeimmiksi esteiksi tarpeettoman hoidon karsimiselle lääkärit kokivat ajan puutteen, virheiden pelon ja potilaisiin liittyvät tekijät kuten potilaiden toiveet.
- Havaitsimme, että lääkäreiden palautejärjestelmät yhdistettynä koulutukseen vähensivät tarpeettoman hoidon käyttöä noin 23 %. Potilaiden informointi yhdistettynä muihin interventioihin johti 30–35 % tarpeettoman hoidon vähenemiseen, Raudasoja avaa.
Myös potilaan kannattaa ottaa tarpeettomat hoidot puheeksi
Potilaita olisi tärkeää kannustaa kysymään hoitojen tarpeellisuudesta.
- Vastaanotolla kannattaa kysyä lääkäriltä, mitkä ovat hoidosta mahdollisesti saatavat hyödyt ja haitat, ja mitä tapahtuu, jos asialle ei tehdä mitään. Turhat hoidot ja niistä mahdollisesti syntyvät haitat ja kustannukset eivät ole potilaankaan etu, Raudasoja painottaa.
Suomalaisessa terveydenhuollossa on merkittäviä kustannuspaineita. Väestön ikääntyessä tilanne todennäköisesti vielä vaikeutuu. Raudasoja korostaa, että keinot tarpeettoman hoidon karsimiseksi ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta terveydenhuollon rajalliset resurssit voidaan kohdentaa tulevaisuudessa järkevästi.
Aleksi Raudasoja väittelee 29.8.2025 kello 13 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "De-implementation of low-value care". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Haartman instituutti, Sali 1, Haartmaninkatu 3.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aleksi RaudasojaHelsingin yliopisto
Puh:+358415048271aleksi.raudasoja@helsinki.fiJanne HuovilaViestinnän asiantuntija
Puh:0504620810janne.huovila@helsinki.fiHelsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Henkirikokset vähenivät yli kolmanneksella 10 vuoden aikana22.8.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Henkirikokset laskivat Suomessa vuosien 2013–2023 seurantajaksolla 1,4 surmatusta henkilöstä 0,9 surmattuun 100 000 asukasta kohti, mikä tarkoittaa yli kolmanneksen vähennystä. Myönteinen kehitys näkyy varsinkin miehiin kohdistuneessa väkivallassa, ilmenee Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin Henkirikoskatsauksesta.
Raskausmyrkytys lisää sydänsairauksien riskiä21.8.2025 09:15:29 EEST | Tiedote
Vaihdevuosioireiden lievittämiseen käytettävä hormonihoito taas pienentää nuorempana raskausmyrkytyksen saaneiden sydänsairauksien riskiä.
Politiikkasuositus: Palkokasvien käyttöä lisättävä väestön terveyden ja ruokavalion kestävyyden edistämiseksi20.8.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Uusi politiikkasuositus esittää toimia palkokasvien saamiseksi nykyistä vahvemmin osaksi suomalaista ruokakulttuuria ja kuluttajien arkea. Tavoitteena on vauhdittaa elintarviketuotannon innovaatioita, edistää hyvää ravitsemusta ja terveyttä sekä vahvistaa kotimaisen ruoantuotannon kestävyyttä ja valkuaisomavaraisuutta.
Hyönteislajien uhanalaisuusarvioiden puute vaikeuttaa luonnonsuojelua20.8.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Vain 1,2 prosenttia maailman miljoonasta tunnetusta hyönteislajista on saanut uhanalaisuusarvion. Tämä vaikeuttaa monimuotoisuuden arviointia ja luonnonsuojelutoimenpiteitä. Uhanalaisuusluokittelun kattavuutta voitaisiin parantaa riittävän suurten havaintoaineistojen ja uusien tilastollisten menetelmien avulla.
Kuurojen itsemääräämisoikeutta on rajoitettu eugeniikan varjolla yli sadan vuoden ajan18.8.2025 10:02:15 EEST | Tiedote
Maija Koiviston tutkimus valottaa erityisesti kuurojen naisten asemaa ja kehollisia oikeuksia. Väitöstilaisuuden kieli on kansainvälinen viittominen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme