Helsingin yliopisto

Tarpeeton hoito kuormittaa terveydenhuoltoa, mutta sitä voidaan vähentää

Jaa

Tarpeeton ja vähähyötyinen hoito on merkittävä ongelma terveydenhuollossa. Etenkin palautejärjestelmät ja potilaiden informointi hoidon haitoista kannattaa huomioida sen karsimista suunniteltaessa.

Naispotilas lääkärin vastaanotolla
Angel Nieto

Kun lääkäri ja potilas kohtaavat vastaanotolla, molemmilla on tarve löytää hoitokeinoja, silloinkin kun sille ei olisi tarvetta.

- Noin 20-30 % terveydenhuollon resursseista käytetään tarpeettomaan hoitoon. Tarpeeton hoito voi aiheuttaa potilaille terveyshaittoja ja kustannuksia. Samalla terveydenhuollon resurssit ovat pois potilailta, joilla on suurempi hoidontarve, aiheesta väittelevä LL Aleksi Raudasoja kertoo.

Tarpeetonta hoitoa on vaikea tunnistaa

Raudasojan väitöstutkimuksessa havaittiin, että perusterveydenhuollon lääkäreistä yli 80 % arvioi ylihoidon ja ylidiagnostiikan vähintään kohtalaiseksi ongelmaksi terveydenhuollossa. Tärkeimmiksi esteiksi tarpeettoman hoidon karsimiselle lääkärit kokivat ajan puutteen, virheiden pelon ja potilaisiin liittyvät tekijät kuten potilaiden toiveet.

- Havaitsimme, että lääkäreiden palautejärjestelmät yhdistettynä koulutukseen vähensivät tarpeettoman hoidon käyttöä noin 23 %. Potilaiden informointi yhdistettynä muihin interventioihin johti 30–35 % tarpeettoman hoidon vähenemiseen, Raudasoja avaa.

Myös potilaan kannattaa ottaa tarpeettomat hoidot puheeksi

Potilaita olisi tärkeää kannustaa kysymään hoitojen tarpeellisuudesta.

- Vastaanotolla kannattaa kysyä lääkäriltä, mitkä ovat hoidosta mahdollisesti saatavat hyödyt ja haitat, ja mitä tapahtuu, jos asialle ei tehdä mitään. Turhat hoidot ja niistä mahdollisesti syntyvät haitat ja kustannukset eivät ole potilaankaan etu, Raudasoja painottaa.

Suomalaisessa terveydenhuollossa on merkittäviä kustannuspaineita. Väestön ikääntyessä tilanne todennäköisesti vielä vaikeutuu. Raudasoja korostaa, että keinot tarpeettoman hoidon karsimiseksi ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta terveydenhuollon rajalliset resurssit voidaan kohdentaa tulevaisuudessa järkevästi. 

Aleksi Raudasoja väittelee 29.8.2025 kello 13 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "De-implementation of low-value care". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Haartman instituutti, Sali 1, Haartmaninkatu 3.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye