Tarpeeton hoito kuormittaa terveydenhuoltoa, mutta sitä voidaan vähentää
22.8.2025 10:13:35 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Tarpeeton ja vähähyötyinen hoito on merkittävä ongelma terveydenhuollossa. Etenkin palautejärjestelmät ja potilaiden informointi hoidon haitoista kannattaa huomioida sen karsimista suunniteltaessa.

Kun lääkäri ja potilas kohtaavat vastaanotolla, molemmilla on tarve löytää hoitokeinoja, silloinkin kun sille ei olisi tarvetta.
- Noin 20-30 % terveydenhuollon resursseista käytetään tarpeettomaan hoitoon. Tarpeeton hoito voi aiheuttaa potilaille terveyshaittoja ja kustannuksia. Samalla terveydenhuollon resurssit ovat pois potilailta, joilla on suurempi hoidontarve, aiheesta väittelevä LL Aleksi Raudasoja kertoo.
Tarpeetonta hoitoa on vaikea tunnistaa
Raudasojan väitöstutkimuksessa havaittiin, että perusterveydenhuollon lääkäreistä yli 80 % arvioi ylihoidon ja ylidiagnostiikan vähintään kohtalaiseksi ongelmaksi terveydenhuollossa. Tärkeimmiksi esteiksi tarpeettoman hoidon karsimiselle lääkärit kokivat ajan puutteen, virheiden pelon ja potilaisiin liittyvät tekijät kuten potilaiden toiveet.
- Havaitsimme, että lääkäreiden palautejärjestelmät yhdistettynä koulutukseen vähensivät tarpeettoman hoidon käyttöä noin 23 %. Potilaiden informointi yhdistettynä muihin interventioihin johti 30–35 % tarpeettoman hoidon vähenemiseen, Raudasoja avaa.
Myös potilaan kannattaa ottaa tarpeettomat hoidot puheeksi
Potilaita olisi tärkeää kannustaa kysymään hoitojen tarpeellisuudesta.
- Vastaanotolla kannattaa kysyä lääkäriltä, mitkä ovat hoidosta mahdollisesti saatavat hyödyt ja haitat, ja mitä tapahtuu, jos asialle ei tehdä mitään. Turhat hoidot ja niistä mahdollisesti syntyvät haitat ja kustannukset eivät ole potilaankaan etu, Raudasoja painottaa.
Suomalaisessa terveydenhuollossa on merkittäviä kustannuspaineita. Väestön ikääntyessä tilanne todennäköisesti vielä vaikeutuu. Raudasoja korostaa, että keinot tarpeettoman hoidon karsimiseksi ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta terveydenhuollon rajalliset resurssit voidaan kohdentaa tulevaisuudessa järkevästi.
Aleksi Raudasoja väittelee 29.8.2025 kello 13 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "De-implementation of low-value care". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Haartman instituutti, Sali 1, Haartmaninkatu 3.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aleksi RaudasojaHelsingin yliopisto
Puh:+358415048271aleksi.raudasoja@helsinki.fiJanne HuovilaViestinnän asiantuntija
Puh:0504620810janne.huovila@helsinki.fiHelsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Luonnontieteellisen museon Elämän historia -sali sulkeutuu vuodenvaihteen jälkeen – uusi näyttely avautuu loppuvuodesta 202822.9.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Elämän historia -näyttelyn tilalle rakennetaan elämän syntyä ja luonnon monimuotoisuuden kehittymistä esittelevä uusi kokonaisuus. Uudistetun näyttelyn on tarkoitus avautua loppuvuodesta 2028 ja rakennustöiden aikataulua suunnitellaan parhaillaan.
Vilppi lääketieteen valintakokeessa vei opiskelupaikan17.9.2026 10:31:07 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta opiskelupaikan saaneen henkilön opiskelupaikka on peruutettu valintakokeessa tehdyn vilpin takia. Asiasta tehdään tutkintapyyntö poliisille.
Tutkijat löysivät masennukselle viisi erilaista aivoprofiilia14.9.2026 15:53:19 EEST | Tiedote
Kaksi ihmistä voi saada saman masennusdiagnoosin, vaikka heidän oireensa poikkeavat toisistaan huomattavasti. Tutkijat halusivat selvittää, näkyykö tämä yksilöllisyys myös aivojen toiminnassa.
Suomalaistutkimus voi parantaa miljoonien koe-eläinjyrsijöiden anestesiaturvallisuutta14.9.2026 10:41:14 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on osoitettu, että vatinoksaani-lääkeaine parantaa merkittävästi rottien anestesiaturvallisuutta. Löydös voi vaikuttaa miljooniin koe-eläimiin maailmanlaajuisesti: pelkästään länsimaissa jyrsijöitä käytetään vuosittain arviolta toistasataa miljoonaa biolääketieteellisessä tutkimuksessa.
KUTSU 17.9; Uusi käsikirja auttaa tavoittamaan lainvalmistelun hiljaisimmat kohderyhmät11.9.2026 08:30:00 EEST | Kutsu
”Hiljaiset äänet kuuluviin – Käsikirja kokemustiedon hyödyntämiseen lainvalmistelussa” tarjoaa tutkimukseen perustuvia käytännön työkaluja hiljaisten kohderyhmien kuulemiseen lainvalmistelussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme