Fennia palkitsee asiakkaitaan Asiakasvuosialennuksella – vakuutusmaksutuotto kasvanut alkuvuonna

Toimintaympäristö

Maailmantalouden kasvunäkymiä varjostaa poikkeuksellinen epävarmuus

Vuoden 2025 alkupuoliskoa on hallinnut Yhdysvaltain käynnistämä kauppasota ja sen myötä nousseet tullit. Ne ovat hidastaneet yritysten investointeja ja heikentäneet kuluttajien luottamusta erityisesti teollisuusmaissa. Maailman BKT:n kasvu on hidastunut noin 2,3 prosenttiin edellisvuoden 2,8 prosentista.

Keskuspankit, erityisesti Yhdysvaltain keskuspankki FED, ovat vaikeassa tilanteessa: talouskasvun hidastuminen puoltaa korkojen laskua, mutta korkeammat tullit pitävät inflaation sitkeästi yli 3 prosentin. Euroopan keskuspankki on puolestaan jatkanut varovaista linjaa, mutta korkojen laskua loppuvuodesta pidetään todennäköisenä. Työllisyystilanne on toistaiseksi pysynyt vakaana, mutta työmarkkinoiden pehmenemisen merkkejä on nähtävissä erityisesti Yhdysvaltain teollisuudessa ja Aasian vientivetoisilla alueilla.

Monet alkuvuoden myönteiset uutiset ovat jääneet kauppasodan varjoon. Euroopassa Saksan päätös merkittävistä talous- ja finanssipoliittisista uudistuksista voi pitkällä aikavälillä vauhdittaa kasvua. Kiinan talous on kuitenkin jatkanut hidastumistaan 4,5 prosenttiin, mikä heijastuu raaka-aineiden hintoihin ja globaaliin kauppaan. Energiasektorilla öljyn ja kaasun hinnat ovat pysyneet koholla tuotantorajoitusten ja Lähi-idän jännitteiden vuoksi. Ukrainan sodan päättymisen mahdollisuus on hieman parantunut, mikä voisi vähentää epävarmuutta ja laskea energian hintapaineita.

– Vuoden jälkimmäisen puoliskon talousnäkymät riippuvat ratkaisevasti kauppasodan etenemisestä. Jos tariffikiista ratkeaa nopeasti ja tullitasot jäävät maltillisiksi, maailmantalous voi välttää taantuman ja kääntyä kohti 2,5–2,7 prosentin kasvua vuonna 2026. Pitkittyessään kiista kuitenkin lisäisi laskupaineita, heikentäisi investointeja ja kasvattaisi rahoitusmarkkinoiden heiluntaa, sanoo Fennian talousjohtaja Mika Manninen.

Suomen talouden orastava kasvu jäämässä kauppasodan jalkoihin

Maailmantalouden epävarmuus ja erityisesti Yhdysvaltain käynnistämä kauppasota varjostavat Suomen talousnäkymiä. Vienti, joka muodostaa lähes 40 prosenttia BKT:sta, on supistunut alkuvuonna noin 1,5 prosenttia, kun sekä Yhdysvaltain kauppapolitiikka että Euroopan vaisu kysyntä ovat heikentäneet tilauskantoja erityisesti metsäteollisuudessa ja konepajateollisuudessa.

Rakentamisen heikko vire jatkuu. Asuntorakentamisen toipuminen on viivästynyt ja odotetaan alkavan vasta vuoden 2026 alkupuolella. Infrarakentamisen ja korjausrakentamisen volyymit ovat kuitenkin pitäneet kokonaisaktiviteetin osittain yllä.

Epävarmuudesta huolimatta taloudessa on myös myönteisiä signaaleja. Vihreään siirtymään liittyvät teolliset investoinnit sekä puolustushankkeet ovat kasvattaneet investointitasoa ja tukevat alueellista työllisyyttä. Inflaatio on hidastunut keskimäärin 2,1 prosenttiin, mikä on parantanut kotitalouksien ostovoimaa. Epävarmuus on kuitenkin pitänyt yksityisen kulutuksen varovaisena, ja kotitaloudet säästävät normaalia enemmän.

Työllisyysaste on alkuvuonna ollut 72,8 prosenttia, mutta ennusteiden mukaan se nousee lähemmäs 74 prosenttia seuraavien kahden vuoden aikana, mikäli maailmantalous välttää taantuman ja vientikysyntä elpyy.

Fennian asiakas- ja henkilöstökokemuksen kehittämistä jatketaan

Fennian vakuutusmaksutuotto kasvoi sekä vahinko- että henkivakuuttamisessa. Korvausmenot kasvoivat ennen kaikkea tapaturma- ja sairauskuluvakuutuksista maksettavista korvauksista johtuen. Sijoitustoiminnassa vuosi on ollut kohtuullinen.

Asiakasvuosialennuksella palkitaan pitkäaikaisesta asiakkuudesta – Fennian vakuutusmaksutuotto kasvussa

Fennian vakuutusmaksutuotot kasvoivat edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 5,4 prosenttia. Vakuutusmaksutuotot kasvoivat erityisesti tapaturma- ja sairauskuluvakuutusten osalta. Fennia maksoi Asiakasvuosialennusta 27,6 miljoonaa euroa vuoden 2025 ensimmäisen puolen vuoden aikana.

Fennian yritysasiakkaiden määrä on jatkanut vahvaa kasvua alkuvuoden aikana. Kotitalousasiakkaiden määrän kehityssuunta on käännetty suotuisaksi.

– Fennia on asiakkaidensa omistama, keskinäinen yhtiö. Asiakasvuosialennus on meidän tapamme palkita uskollisia asiakkaitamme pitkistä asiakassuhteista ja olemme saaneet asiakkailtamme positiivista palautetta siitä, maaliskuun 2025 alussa aloittanut Fennian toimitusjohtaja Hanna Hartikainen.

Asiakaskokemuksen jatkuva parantaminen on Fennian toiminnan keskiössä. Hartikainen sanoo, että asiakaskokemuksen mittaamisen ja analysoinnin kehittäminen on mahdollistanut omistaja-asiakkaiden äänen entistä laajemman kuuntelun.

– Olemme kasvattaneet monipuolisesti asiakasymmärrystämme sekä kehittäneet asiakkaillemme tärkeitä asioita. Panostus muun muassa vahinkoasioinnin sujuvuuden kehittämiseen on näkynyt selkeästi asiakastyytyväisyyden parantumisena, Hartikainen kertoo.

Hartikaisen mukaan Fennian asiakkaat arvostavat erityisesti nopeaa apua vahinkotilanteessa sekä sujuvaa monikanavaista asiakaskokemusta kaikessa asioinnissa. Fennia tunnetaan ammattitaitoisesta ja ystävällisestä palvelusta.

Asiakaskokemuksen ohella myös henkilöstökokemus on nostettu Fenniassa strategian keskiöön. Hartikainen muistuttaa, että erinomainen asiakaskokemus lähtee aina ammattitaitoisesta ja motivoituneesta henkilöstöstä.

– Tavoitteemme on luoda yhtenäisesti johdettua, työn ja vapaa-ajan tasapainoa vaalivaa kulttuuria, jossa jokainen pääsee kehittämään osaamistaan jatkuvan oppimisen myötä. Uudet teknologiat mahdollistavat entistä sujuvamman ja mielekkäämmän asiantuntijatyön. Minulle on tärkeää, että fennialaiset viihtyvät työssään, ja teemme työtä sen eteen joka päivä, Hartikainen jatkaa.

Korvauskulut pysyneet korkealla tasolla

Fennian korvauskulut kasvoivat 5,7 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Leudon talven myötä ajoneuvo- ja omaisuusvahinkoja sattui vähemmän, joskin vähälumisuus näkyi ajoneuvojen lasivahinkojen kasvuna. Myös työtapaturmavahingoissa vahinkovolyymi laski edellisestä vuodesta.

Tapaturma- ja sairauskuluvakuutuksista maksetuissa korvauksissa on sen sijaan ollut merkittävää kasvua.

– Sairauskuluvakuuttaminen suosio on jatkanut kasvuaan jo useampana vuotena, muun muassa julkisen terveydenhuollon haasteista johtuen. Vakuutuksen avulla hoitoon myös hakeudutaan aiempaa herkemmin samalla, kun terveyspalvelujen hinnat ovat nousseet. Tämä selittää osaltaan henkilövakuuttamisen kasvaneita korvauskuluja, Hartikainen sanoo.

Fennian toimintakuluissa panostaminen liiketoiminnan ja IT-järjestelmän kehittämiseen näkyy vahvasti.

– Järjestelmäuudistuksemme on käynnissä ja hanke tulee kestämään vielä useita vuosia. Tavoitteemme on kehittyä vastaamaan entistä paremmin asiakkaidemme ja henkilöstömme tarpeita, toteaa Hartikainen.

Henkivakuutusliiketoiminta jatkoi myönteistä kehitystään – Henki-Fennia ostaa Sp-Henkivakuutuksen koko osakekannan

Fennian tytäryhtiö Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennian vakuutusmaksutulo kasvoi 57,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, kasvu kohdistui erityisesti sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin.

Henki-Fennia on sopinut Sp-Henkivakuutuksen koko osakekannan ostamisesta. Kauppa sai viranomaisten hyväksynnän kesällä ja toteutuu loppuvuoden aikana. Kaupan yhteydessä Fennia ja Säästöpankkiryhmä ovat sopineet pitkäaikaisen vakuutussäästämistä ja lainaturvaa koskevan jakeluyhteistyön aloittamisesta.

– Yrityskaupan ja jakeluyhteistyön myötä henkivakuutusliiketoimintamme kasvu vahvistuu edelleen. Tämä kauppa ja jakeluyhteistyö on yksi tärkeä kasvun mahdollistaja, joka auttaa meitä kehittämään toimintaamme ja palveluja asiakkaillemme, Hartikainen sanoo.

Tapahtumarikas sijoitusvuosi

Fennian sijoitusvuosi on ollut markkinoiden voimakkaasta heilunnasta huolimatta hyvä. Oman pääoman tuottoa on saatu kartutettua tasaisesti osake-, korko- ja kiinteistösijoitusten avulla. Kauppasodan aiheuttama epävarmuus näkyi keväällä osakemarkkinoiden laskuna, mutta markkinoiden nopean palautumisen ansiosta osakesijoitusten tuotto on noussut positiiviseksi. Osakesijoitusten kokonaistuottoa on painanut erityisesti yhdysvaltalaisten osakkeiden tuotto muun muassa dollarin heikentymisen takia. Toisaalta suomalaisten ja eurooppalaisten osakkeiden hyvä tuotto sekä suojaustoimenpiteet dollarin valuuttakurssin heikentymisen varalta ovat tasapainottaneet osakesijoitusten tuottoja.

Fennian korkosijoitukset ovat olleet tuottoisia lyhyempien korkojen laskun ja luottoriskisijoitusten marginaalien kapenemisen vuoksi. Fennian epälikvidit sijoitukset, pääasiassa kiinteistöt, ovat tuottaneet tasaisesti alkuvuonna ja parantaneet Fennian oman pääoman tuottoa merkittävästi.

Alkuvuonna Fennia on hyötynyt myös pitkien korkojen noususta. Fennian yli 40-vuotisia kassavirtoja ei suojata, joten pitkien korkojen nousu laskee näiden kassavirtojen arvoa, mikä on vaikuttanut positiivisesti oman pääoman tuottoon.

Hanna Hartikainen aloitti Fennian toimitusjohtajana

Hartikainen aloitti Fennian toimitusjohtajana maaliskuussa. Hänellä on laaja kokemus finanssi- ja vakuutusalalta, ja hän on tuonut Fenniaan vahvan vakuutusosaamisensa lisäksi kokemusta erityisesti muutosjohtamisesta.

– Olemme aloittaneet strategian päivittämisen. Meillä on kunnianhimoisia kasvutavoitteita jo tälle vuodelle, Hartikainen sanoo.

Hänen mukaansa keskustelua vakuuttamisen roolista ja merkityksestä suomalaisten taloudellisen turvana olisi tarpeen laajentaa.

– Julkisessa keskustelussa painottuvat tällä hetkellä erityisesti vakuutusmaksut, mutta olisi hyvä keskustella enemmän siitä, mitä vakuutus todella kattaa. Vakuutus on suomalaisten arjessa tärkeä taloudellinen suoja esimerkiksi terveyteen ja omaisuuteen liittyvissä vahingoissa, Hartikainen muistuttaa.

– Meillä on erityisesti ennaltaehkäisevän työn ja riskien kartoituksen saralla paljon työtä tehtävänä. Haluamme auttaa asiakkaitamme välttämään vahinkoja, ja asiakkaat ovat itsekin toivoneet tietoa tästä. Meille on tärkeää, että vakuutus vastaa asiakkaamme tarpeita ja hän ymmärtää vakuutuksensa sisällön.

Hartikaisen mukaan vastuullisuus on yhä vahvemmin läsnä fennialaisten arjessa.

– Olemme ottaneet jo viime vuonna merkittäviä edistysaskeleita vastuullisuustyön kehittämisessä ja tämä työ jatkuu edelleen. Vastuullisuusohjelma tavoitteineen ja mittareineen on määritelty huomioiden toiminnalle olennaiset kestävyysseikat, ja toimenpiteet kohti tavoitteita on aloitettu. Visiomme on olla vetovoimaisin, vastuullinen Fennia, ja henkilöstö- ja asiakaskokemuksen kehittäminen on myös vastuullisuustyömme keskiössä.

Fennian avainluvut, tammi-kesäkuu 2025

Fennia-konsernin yhteenlaskettu tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli –44,2 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 37,0 milj. euroa). Konsernin vakuutusmaksutulo oli 542,3 miljoonaa euroa (442,9 milj. euroa) ja liikevaihto 613,1 miljoonaa euroa (558,0 milj. euroa).

Vahinkovakuutusliiketoiminnan tulos oli ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja –52,7 miljoonaa euroa (26,9 milj. euroa). Vahinkoyhtiön vakuutusmaksutuotto kasvoi 220,0 miljoonaan euroon (208,7 milj. euroa) sisältäen Asiakasvuosialennuksen vaikutus 27,6 miljoonaa euroa (26,5 milj. euroa), korvausmenojen ollessa 234,2 miljoonaa euroa (221,6 milj. euroa). Liikekulut kasvoivat ollen 81,0 miljoonaa euroa (65,8 milj. euroa).

Henkivakuutusliiketoiminnan tulos oli ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 8,5 miljoonaa euroa (10,1 milj. euroa). Vakuutusmaksutulo jälleenvakuuttajien osuuden jälkeen kasvoi 214,6 miljoonaan euroon (136,4 milj. euroa). Maksetut korvaukset nousivat ollen 130,2 miljoonaa euroa (73,5 milj. euroa). Liikekulut olivat 10,9 miljoonaa euroa (9,5 milj. euroa).

Fennian riskisuhde ilman asiakasvuosialennusta oli kesäkuussa 80,3 % (81,5 %). Asiakasvuosialennus huomioituna riskisuhde oli 90,3 % (91,9 %).

Sijoitustoiminnan nettotuotto konsernissa oli 69,6 miljoonaa euroa (112,8 milj. euroa) sisältäen sijoitussidonnaisten vakuutusten tuotot. Sijoitustoiminnan nettotuotto konsernissa ilman sijoitussidonnaisten vakuutusten vaikutusta oli 24,9 miljoonaa euroa (55,1 milj. euroa).

Alustavien laskelmien mukaan konsernin vakavaraisuussuhde on edelleen vahva ollen tasolla 188,8 prosenttia (187,5 %).

Liitteet

Fennia-konsernin tulosanalyysi ja avainluvut (pdf)