Pirkanmaan liiton väestöennusteet valmistuvat syksyllä

Pirkanmaan liitto on Pirkanmaan maakunnan, sen 23 jäsenkunnan ja niiden asukkaiden hyväksi toimiva kuntayhtymä. Pyrimme omalla väestöennustetyöllämme palvelemaan ennen muuta jäsenkuntiamme ja muita maakunnallisia sidosryhmiä.

Lähtökohtana on se, että väestöennusteita tehdään säännöllisesti, lähtökohtaisesti vuosittain. Tämän mahdollistaa avoimen lähdekoodin pohjalle kehitetty oma työkalu. Ennusteet perustetaan uusimpiin mahdollisiin vahvistettuihin Tilastokeskuksen tuottamiin väestöllisiin lähdeaineistoihin. Tuottamiemme väestöennusteiden aikajänne on lähtökohtaisesti 10 vuotta.

Säännöllisellä väestöennusteiden tuottamisella pyritään siihen, että ennusteet huomioivat mahdollisimman hyvin muutokset kuntien väestökehityksessä. Mahdollisimman nopea päivitysrytmi mahdollistaa samalla sen, että ennusteiden osalta suurempi painoarvoarvo voidaan antaa 10 vuoden mittaisen ennusteen ensimmäiseen viiteen vuoteen.

Ennustetyön metodologiaa

Pirkanmaan liiton väestöennusteohjelma pohjautuu klassiseen väestöennustemalliin, jota kutsutaan demografiseksi projektiomalliksi. Demografinen projektiomalli, nimensä mukaisesti, projisoi tulevaa väestökehitystä pohjautuen aiempaan kehitykseen ja ikäluokkakohtaisiin väestökertoimiin, joita ovat muuttoalttius, kuolleisuus ja hedelmällisyys. Malli on mekanistis-tekninen luonteeltaan: se ei voi ennustaa ns. stokastisia, eli satunnaisia kehityskulkuja, vaan pyrkii hakemaan todennäköistä kehitystä perustuen aiempien vuosien keskiarvoihin. Ennustetyössä voidaan valita ne vuodet, joiden keskiarvoihin ennuste pohjautuu.

Pirkanmaan liitto on päätynyt käyttämään mallissa viiden vuoden keskiarvoa muuttoliikkeen osalta. Päätöksen perusteena on ajatus siitä, että valittu aikaväli on yhtäältä tarpeeksi pitkä tasoittamaan vuosittaista satunnaisvaihtelua ja toisaalta riittävän lyhyt, jotta väestöennuste ei ennustaisi ns. rakenteellisesti liian erilaista ympäristöä. Rakenteellisesti erilaisessa ympäristössä aiempien vuosien kehitys ei enää ole luotettava pohja tulevaisuuden ennakoinnille.

Väestöennusteessa muuttoliike erotetaan kolmeksi eri osa-alueeksi: työmarkkinamuutto, alueen sisäinen muutto ja kansainvälinen muuttoliike. Työmarkkinamuutolla viitataan alueelle maakunnan ulkopuolelta tulevaan muuttoon ja toisaalta maakunnan ulkopuolelle suuntautuvaan muuttoon. Alueen sisäisellä muutolla taas maakunnan sisällä tapahtuvaan kuntien väliseen muuttoon. Kansainvälinen muutto kattaa kaiken maahan- ja maastamuuton. Mallin osalta on olennaista tulo- ja lähtömuuton erotus, eli nettomuutto.

Erottamalla tulo- ja lähtömuutto toisistaan voidaan ennusteohjelmalla kuitenkin myös simuloida erilaisia skenaarioita muuttoliikkeen osalta, esimerkiksi lisääntyvää maahanmuuttoa prosentuaalisena nousuna suhteessa nykyiseen muuttomäärään. Ennusteiden lisäksi liitto tuottaakin tänä vuonna kuntakohtaiset väestöskenaariot. Skenaariotyö ansaitsee myöhemmin oman tekstinsä. Nyt riittänee mainita, että skenaariot pohjautuvat kuntien kanssa yhteistyössä tuotettuihin näkemyksiin niiden mahdollisista väestöllisistä kehityskuluista.

Väestöennusteen hedelmällisyys- ja kuolleisuuskertoimissa on käytetty Tilastokeskuksen tuottamia alueellisia lukuja. Ikäryhmäkohtaiset kuolleisuuskertoimet perustuvat pitkän aikavälin havaintoihin keskimääräisestä eliniän noususta. Liiton ennustemallissa eliniänodotteen nousu vastasyntyneiden osalta on keskeytetty vuodesta 2021 alkaen. Päätös pohjautuu havaintoihin siitä, että Suomessa eliniänodotteen kehitys on pysähtynyt 2020-luvulla. Hedelmällisyyskertoimet on mallissa laskettu 15–49-vuotiaalle naisväestölle. Huomionarvoista on, että pelkkä hedelmällisyyskerroin ei vielä ennusta kunnan tulevaa väestökehitystä. Kunkin kunnan demografinen rakenne yhdessä muuttoliikkeen kanssa luo pohjan niiden tulevalle väestökehitykselle.