Audiomedia Oy

Ovatko metsänomistajaperheet valmiita sukupolvenvaihdokseen

21.8.2025 09:30:56 EEST | Audiomedia Oy | Artikkeli

Jaa
Niina Uronen
Niina Uronen

Opas metsänomistajaperheiden metsäkeskusteluun

Yksi Metsämuseo Luston merkittävimmistä viimeaikaisista yhteiskunnallisista avauksista liittyy metsänomistajien sukupolvenvaihdokseen. – Olemme yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen kanssa toteuttaneet hankkeen, missä kannustetaan perheitä puhumaan suvun metsistä, niiden merkityksestä, arvosta ja tulevaisuudesta, sanoo toimitusjohtaja Niina Uronen.

– Haluamme nostaa esiin metsäomistuksen ylisukupolvisuutta. Se muistuttaa, että jos metsään ei sitouduta tai siitä ei osata keskustella, omaisuus voi päätyä myyntiin ja kadottaa suvun yhteyden metsään. Tämä ei ole vain taloudellinen, vaan myös kulttuurinen ja ekologinen menetys, muistuttaa Uronen.

Tutkimuspäällikkö Reetta Karhunkorvan johdolla on kehitetty keskustelumenetelmä, jonka avulla metsänomistajuuteen liittyviä kysymyksiä voidaan käsitellä avoimesti. Keskustelulla haetaan vastauksia kysymyksiin, mitä metsä merkitsee yksilölle, suvulle, yhteisölle tai Suomelle.

– Vaikka metsät edelleen siirtyvät monessa perheessä seuraavalle sukupolvelle, metsänomistamiseen liittyvä tietotaito, merkitykset ja perinteet eivät välttämättä siirry eteenpäin. Tämän tavoitteen tueksi tuotimme oppaan metsänomistajaperheiden metsäsuhdekeskustelun tueksi, sanoo Karhunkorva.  

Opas kertoo erilaisista metsäsuhteista ja tarjoaa vinkkejä siihen, kuinka keskustelun metsistä voi aloittaa. – Oppaassa on neuvoja myös siihen, kuinka vaikeita aiheita ja ristiriitoja voi käsitellä ja kuinka keskustelu sujuu rakentavasti. 

– Haaste on siinä, että kun metsänomistajakunta muuttuu voimakkaasti lähivuosina, yhä useampi tuleva metsänomistaja ei välttämättä tunne metsiään, metsänomistamiseen liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia tai metsätaloutta, muistuttaa Karhunkorva.

Reetta Karhunkorva

Tutustu oppaaseen: Opas metsänomistajaperheiden metsäkeskusteluun -verkkojulkaisu. Luston julkaisuja 8. https://lusto.fi/wp-content/uploads/2024/09/Perhesuhteita-ja-sukusiteita-metsaan.pdf

Visakoivu tuo lisäarvoa suomalaiseen designiin

Luston visakoivun ympärille rakentuva näyttely on saanut paljon myönteistä julkisuutta. – Visakoivu on osa suomalaisuutta: muotoilua, kädentaitoja, tutkimusta ja historiaa. Näyttelyssä visakoivusta kerrotaan puulajina ja sen käyttöä tuodaan esiin sekä perinteisissä että uusissa, innovatiivisissa muodoissa. Esillä on käyttöesineitä, kuten puukkoja ja astioita, mutta myös vaikkapa korkokengät, laskettelusukset, sisutuselementtejä ja muita muotoilutuotteita, kuvailee Uronen.

– Näyttely ei ainoastaan esittele esineitä, vaan kertoo visakoivun tarinan herättäen ihmiset tutkimaan omia visakoivuesineitään, löytämään kodin kaapeista leikkuulaudan tai vanhan koriste-esineen. Tällä tavoin se tuo esiin metsän kestävyyden periaatteita, kun kauniit, laadukkaat tuotteet kestävät aikaa ja käyttöä usein sukupolvelta toiselle.

Puulelujen kautta metsätietoisuutta

Luston uusi näyttelyhanke keskittyy puuleluihin ja metsäleikkeihin. – Sen taustalla on ajatus tarjota lapsille ja nuorille väyliä metsäkokemukseen ja puumateriaalin ymmärtämiseen leikin ja toiminnallisuuden kautta. Näyttelyyn suunnitellaan myös työpajoja, joissa kävijät voivat esimerkiksi tutustua puulelujen historiaan ja valmistaa niitä itse.

Urosen mukaan puuleluista ja metsäleikeistä kertova erikoisnäyttely sopii hyvin museon strategiaan. – Näyttely yhdistää eri sukupolvia ja konkretisoi ekologisia arvoja. Lapsi, vanhempi ja isovanhempi voivat yhdessä rakentaa ja leikkiä puulelu käsissä ja metsä mielessä. Samalla syntyy kokemuksellinen silta metsätiedon siirtymiseen.

Hanke nojaa myös laajoihin kokoelmiin ja yhteistyöhön, muun muassa Museo Leikin ja Riihisaaren museon kanssa. Luston omista kokoelmista löytyy valmiiksi puuleluja ja puusta tehtyjä pelejä. Näyttely avautuu keväällä 2026, ja sen valmisteluun haetaan aktiivisesti tukijoita ja yhteistyökumppaneita.

Historiankirjoituksella metsän merkitykset nykypäivään

Lusto haluaa Urosen mukaan toimia yhtä vahvemmin metsäalan kulttuuriperinnön tulkkina, kokoajana ja uudistajana. –Emme säilytä vain menneisyyttä, vaan tuomme metsään liittyviä merkityksiä eläväksi nykyhetkessä ja tulevaisuuden tarpeita varten. Haluamme työllämme vastata niin yhteiskunnallisiin, ekologisiin kuin sukupolvien välisiin kysymyksiin.

Esimerkkinä tästä museon historiapalvelut ovat saaneet uuden painoarvon. Niiden kautta on syntynyt esimerkiksi Jyrki Paaskosken teos Erään metsäomaisuuden tarina – Finsilvan metsät, jossa keskitytään metsän elinkaareen ja kulttuuriseen merkitykseen.

– Historiankirjoitusprojektit, kuten tekeillä olevat tarinat Orpe Kuljetus Oy:stä ja Saimaan metsähoitajista, ammentavat sisältöään Luston metsähistorian ja -kulttuurin asiantuntemuksesta sekä laajoista kuva- ja asiakirjakokoelmista.

Urosen mukaan Lusto tarjoaa myös digitointipalveluita, joiden avulla esimerkiksi yritysten tai yksityisten valokuva-arkistot muutetaan sähköiseen muotoon. – Näin haavoittuva aineisto säilyy tuleville sukupolville ja voidaan kytkeä osaksi laajempaa metsämuistia.

Metsä on merkitysten kudelma

Luston hankkeissa yhdistyvät Urosen mukaan asiantuntemus, yhteistyö ja tarinankerronta. – Haluamme tuoda metsän näkyväksi monella tasolla: historiassa, perheessä, muodissa ja leikissä. Metsä ei ole pelkästään puustoa tai taloudellinen resurssi, vaan se on myös yhteys toisiin ihmisiin ja menneisiin sukupolviin.

– Olipa kyseessä sukupolvien välinen metsäpuhe, metsän historian kirjoitus, visakoivun uusi elämä tai puulelujen arvo, hankkeemme rakentavat ymmärrystä ja jatkumoa. Ne muistuttavat, että metsä ei ole automaattisesti paremmassa kunnossa seuraavalle polvelle, vaan sen eteen on tehtävä tietoisia tekoja. Ja juuri näitä tekoja Lusto tekee, yksi hanke ja tarina kerrallaan.

Markku Laukkanen

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

Niina Uronen, niina.uronen@lusto.fi

Reetta Karhunkorva, reetta.karhunkorva@lusto.fi

Kuvat

Niina Uronen
Niina Uronen
Lataa
Reetta Karhunkorva
Reetta Karhunkorva
Lataa

Lisätietoja julkaisijasta

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

MTK:n Heli Siitari: Luonnonarvokauppa tulee metsien uuteen markkinaan28.5.2026 10:04:37 EEST | Artikkeli

Pitkät sitoumukset ja sääntelyn keskeneräisyys huolettavat maanomistajia Vaikka luonnonarvokauppa on Suomessa vielä alkutekijöissään, maanomistajien kiinnostus on huomattavaa, arvioi MTK:n ympäristöasiantuntija ja kenttäpäällikkö Heli Siitari. – Kysymyksiä herättävät kauppojen pitkät sitoumukset, sääntelyn keskeneräisyys ja epävarmuus markkinoiden kehityksestä. – Kaupan mekanismi on olemassa ja lainsäädännöllistä pohjaa rakennettu. Käytännön pilotit kuitenkin osoittavat jatkuvasti pieniä korjaustarpeita, joita täytyy vielä ratkaista, jotta kiinnostusta herättänyt markkina saadaan kunnolla toimimaan, Siitari sanoo. Yksi keskeisimmistä avoimista kysymyksistä liittyy Siitarin mukaan sitoumusten kestoon. –Nykyisessä ekologisen kompensaation mallissa ostaja maksaa 30 vuoden ajalta syntyvistä tarvitsemistaan luontoarvojen määrästä. Ylimääräiset luontoarvot saa myydä toiselle ostajalle samalta alueelta. –Kaupan kohteena olevalle alueelle asetetaan pysyvä hävittämis- ja heikentämiskielto, vaik

Esa Härmälä: Metsätalouden rajoittaminen vastuutonta Suomen taloudelle20.5.2026 10:55:39 EEST | Artikkeli

Uutta realismia metsäpolitiikkaan - Ruotsi näyttää tietä On vastuutonta politiikkaa, jos kansantalouden tärkeintä vientisektoria lähdetään poliittisin päätöksin pienentämään, sanoo MTK:n puheenjohtajana, Metsähallituksen pääjohtajana ja eurooppalaisessa metsäedunvalvonnassa toiminut agronomi Esa Härmälä. –Metsäteollisuuden kilpailukyky ei ole vain yhden toimialan kysymys, vaan koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden ehto. Suomessa ei nousta nykyisistä talousvaikeuksista, jos metsätaloutta samaan aikaan heikennetään. Suomen metsäpolitiikan tulevaisuudesta raportin laatineen Härmälän mukaan Suomessa ei tunnuta ymmärtävän, kuinka riippuvainen meidän hyvinvointimme edelleen on metsien kasvusta ja uusiutuvan luonnonvaran hyödyntämisestä. – Ei Saksa kyseenalaista ilmastopolitiikan nimissä autoteollisuuden tai Norja öljyteollisuuden toimintaedellytyksiä, vaikka ne ovat päästöjä tuottavaa, mutta kansantalouksien kannalta keskeistä teollisuutta. Saksa ei ratkaise autoilun ympäris

Pohjoismaiden metsäpolitiikat loitontumassa toisistaan15.5.2026 11:02:42 EEST | Artikkeli

Ruotsi vahvistaa metsäsektorin talousmerkitystä Ruotsin metsäpolitiikan arviointiryhmä puolustaa kansallista liikkumavaraa EU:ssa ja käyttää täysimääräisesti unionin sääntelyn tarjoamia joustoja. Tavoitteena on myös vahvistaa metsätalouden asemaa suhteessa ympäristöohjaukseen ja korostaa entistä avoimemmin metsäteollisuuden talousmerkitystä ja kilpailukykyä. Professori Göran Örlanderin vetämän arviointiryhmän Ruotsin hallitukselle laatiman raportin mukaan EU:n luonnon ennallistamisasetus, biodiversiteettitavoitteet ja ilmastopolitiikka ovat lisänneet jäsenmaiden huolta kansallisen päätösvallan kaventumisesta. Suomen Metsätieteellisen Seuran Metsänhoitoklubin puheenjohtaja Heli Viiri kommentoi Suomen ja Ruotsin metsäpolitiikan eroja uuden raportin pohjalta: – Kun Suomessa keskustelu painottuu edelleen vahvasti ilmastopolitiikkaan, hiilinieluihin ja luonnon monimuotoisuuteen, Ruotsissa selvästi halutaan vahvistaa metsäsektorin talousmerkitystä. Metsien kasvun lisääminen, sääntelyn kevent

Tutkimusylijohtaja Antti Asikainen: Ennallistamisen talousvaikutukset poikkeuksellisen merkittäviä6.5.2026 11:34:01 EEST | Artikkeli

Vaikutukset puutteellisesti arvioitu Luken tutkimusylijohtajan Antti Asikaisen mukaan EU:n ennallistamisasetus tulee ohjaamaan Suomen metsäsektorin tulevaisuutta merkittävästi. – Vaikka ennallistamisen tavoitteet liittyvät luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen ja ekosysteemien kestävyyden parantamiseen, sen taloudelliset vaikutukset ovat poikkeuksellisen merkittäviä ja osin puutteellisesti arvioituja. –Ennallistamisen mittakaava, kohdentuminen ja toteutustavat määrittävät pitkälti sen, millaiseksi metsäsektorin taloudellinen merkitys tulevina vuosikymmeninä muodostuu. Metsäbiotalouden tiedepaneelin puheenjohtajana toimivan Asikaisen mukaan talousvaikutusten kannalta suurin vaikutus seuraa ennallistettavasta pinta-alasta. – Tutkimus- ja skenaariolaskelmat osoittavat, että talousvaikutukset kiihtyvät nopeasti, jos ennallistaminen laajenee jopa noin 2,5–2,7 miljoonaan hehtaariin. Metsäsektorin arvonlisään miljardiluokan menetys Metsäsektorin arvonlisän menetys on Asikaisen mukaan seurau

Puutuoteteollisuuden Matti Mikkola: Energiatehokkuussääntelyn kansallinen toteutus uhkaa puurakentamista22.4.2026 09:40:35 EEST | Artikkeli

EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallinen soveltaminen voi nostaa massiivirakenteisten talojen rakentamisen kustannuksia 20 prosentilla. – Uudistus on ristiriidassa sekä rakentamisen ilmastotavoitteiden että rakennusalan suhdannetilanteen kanssa. Vaikka uudistus koskee kaikkea massiivirakentamista, puurakentamisen näkökulmasta tilanne on poikkeuksellisen kriittinen, sanoo Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola. –Vaikka rakennusala ei vastusta ympäristöministeriön valmistelussa olevaa säädöstä vähentää rakennusten energiantarvetta kymmenellä 10 prosentilla, huolemme kohdistuu tavoitteen toteutustapaan. Suomen valmistelussa oleva malli painottaa voimakkaasti rakenteiden lämmönläpäisyä eli U-arvoa, mikä on ongelman ydin. Mikkolan mukaan malli tarkoittaa käytännössä sitä, että energiatehokkuutta haetaan lisäämällä eristeitä ja kasvattamalla rakenteiden paksuutta. –Tämä on vanhakantainen lähestymistapa. Mennään takaisin “hölmöläisten touhuun”, että lisätään eristettä j

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye