Ovatko metsänomistajaperheet valmiita sukupolvenvaihdokseen
21.8.2025 09:30:56 EEST | Audiomedia Oy | Artikkeli

Opas metsänomistajaperheiden metsäkeskusteluun
Yksi Metsämuseo Luston merkittävimmistä viimeaikaisista yhteiskunnallisista avauksista liittyy metsänomistajien sukupolvenvaihdokseen. – Olemme yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen kanssa toteuttaneet hankkeen, missä kannustetaan perheitä puhumaan suvun metsistä, niiden merkityksestä, arvosta ja tulevaisuudesta, sanoo toimitusjohtaja Niina Uronen.
– Haluamme nostaa esiin metsäomistuksen ylisukupolvisuutta. Se muistuttaa, että jos metsään ei sitouduta tai siitä ei osata keskustella, omaisuus voi päätyä myyntiin ja kadottaa suvun yhteyden metsään. Tämä ei ole vain taloudellinen, vaan myös kulttuurinen ja ekologinen menetys, muistuttaa Uronen.
Tutkimuspäällikkö Reetta Karhunkorvan johdolla on kehitetty keskustelumenetelmä, jonka avulla metsänomistajuuteen liittyviä kysymyksiä voidaan käsitellä avoimesti. Keskustelulla haetaan vastauksia kysymyksiin, mitä metsä merkitsee yksilölle, suvulle, yhteisölle tai Suomelle.
– Vaikka metsät edelleen siirtyvät monessa perheessä seuraavalle sukupolvelle, metsänomistamiseen liittyvä tietotaito, merkitykset ja perinteet eivät välttämättä siirry eteenpäin. Tämän tavoitteen tueksi tuotimme oppaan metsänomistajaperheiden metsäsuhdekeskustelun tueksi, sanoo Karhunkorva.
Opas kertoo erilaisista metsäsuhteista ja tarjoaa vinkkejä siihen, kuinka keskustelun metsistä voi aloittaa. – Oppaassa on neuvoja myös siihen, kuinka vaikeita aiheita ja ristiriitoja voi käsitellä ja kuinka keskustelu sujuu rakentavasti.
– Haaste on siinä, että kun metsänomistajakunta muuttuu voimakkaasti lähivuosina, yhä useampi tuleva metsänomistaja ei välttämättä tunne metsiään, metsänomistamiseen liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia tai metsätaloutta, muistuttaa Karhunkorva.

Tutustu oppaaseen: Opas metsänomistajaperheiden metsäkeskusteluun -verkkojulkaisu. Luston julkaisuja 8. https://lusto.fi/wp-content/uploads/2024/09/Perhesuhteita-ja-sukusiteita-metsaan.pdf
Visakoivu tuo lisäarvoa suomalaiseen designiin
Luston visakoivun ympärille rakentuva näyttely on saanut paljon myönteistä julkisuutta. – Visakoivu on osa suomalaisuutta: muotoilua, kädentaitoja, tutkimusta ja historiaa. Näyttelyssä visakoivusta kerrotaan puulajina ja sen käyttöä tuodaan esiin sekä perinteisissä että uusissa, innovatiivisissa muodoissa. Esillä on käyttöesineitä, kuten puukkoja ja astioita, mutta myös vaikkapa korkokengät, laskettelusukset, sisutuselementtejä ja muita muotoilutuotteita, kuvailee Uronen.
– Näyttely ei ainoastaan esittele esineitä, vaan kertoo visakoivun tarinan herättäen ihmiset tutkimaan omia visakoivuesineitään, löytämään kodin kaapeista leikkuulaudan tai vanhan koriste-esineen. Tällä tavoin se tuo esiin metsän kestävyyden periaatteita, kun kauniit, laadukkaat tuotteet kestävät aikaa ja käyttöä usein sukupolvelta toiselle.
Puulelujen kautta metsätietoisuutta
Luston uusi näyttelyhanke keskittyy puuleluihin ja metsäleikkeihin. – Sen taustalla on ajatus tarjota lapsille ja nuorille väyliä metsäkokemukseen ja puumateriaalin ymmärtämiseen leikin ja toiminnallisuuden kautta. Näyttelyyn suunnitellaan myös työpajoja, joissa kävijät voivat esimerkiksi tutustua puulelujen historiaan ja valmistaa niitä itse.
Urosen mukaan puuleluista ja metsäleikeistä kertova erikoisnäyttely sopii hyvin museon strategiaan. – Näyttely yhdistää eri sukupolvia ja konkretisoi ekologisia arvoja. Lapsi, vanhempi ja isovanhempi voivat yhdessä rakentaa ja leikkiä puulelu käsissä ja metsä mielessä. Samalla syntyy kokemuksellinen silta metsätiedon siirtymiseen.
Hanke nojaa myös laajoihin kokoelmiin ja yhteistyöhön, muun muassa Museo Leikin ja Riihisaaren museon kanssa. Luston omista kokoelmista löytyy valmiiksi puuleluja ja puusta tehtyjä pelejä. Näyttely avautuu keväällä 2026, ja sen valmisteluun haetaan aktiivisesti tukijoita ja yhteistyökumppaneita.
Historiankirjoituksella metsän merkitykset nykypäivään
Lusto haluaa Urosen mukaan toimia yhtä vahvemmin metsäalan kulttuuriperinnön tulkkina, kokoajana ja uudistajana. –Emme säilytä vain menneisyyttä, vaan tuomme metsään liittyviä merkityksiä eläväksi nykyhetkessä ja tulevaisuuden tarpeita varten. Haluamme työllämme vastata niin yhteiskunnallisiin, ekologisiin kuin sukupolvien välisiin kysymyksiin.
Esimerkkinä tästä museon historiapalvelut ovat saaneet uuden painoarvon. Niiden kautta on syntynyt esimerkiksi Jyrki Paaskosken teos Erään metsäomaisuuden tarina – Finsilvan metsät, jossa keskitytään metsän elinkaareen ja kulttuuriseen merkitykseen.
– Historiankirjoitusprojektit, kuten tekeillä olevat tarinat Orpe Kuljetus Oy:stä ja Saimaan metsähoitajista, ammentavat sisältöään Luston metsähistorian ja -kulttuurin asiantuntemuksesta sekä laajoista kuva- ja asiakirjakokoelmista.
Urosen mukaan Lusto tarjoaa myös digitointipalveluita, joiden avulla esimerkiksi yritysten tai yksityisten valokuva-arkistot muutetaan sähköiseen muotoon. – Näin haavoittuva aineisto säilyy tuleville sukupolville ja voidaan kytkeä osaksi laajempaa metsämuistia.
Metsä on merkitysten kudelma
Luston hankkeissa yhdistyvät Urosen mukaan asiantuntemus, yhteistyö ja tarinankerronta. – Haluamme tuoda metsän näkyväksi monella tasolla: historiassa, perheessä, muodissa ja leikissä. Metsä ei ole pelkästään puustoa tai taloudellinen resurssi, vaan se on myös yhteys toisiin ihmisiin ja menneisiin sukupolviin.
– Olipa kyseessä sukupolvien välinen metsäpuhe, metsän historian kirjoitus, visakoivun uusi elämä tai puulelujen arvo, hankkeemme rakentavat ymmärrystä ja jatkumoa. Ne muistuttavat, että metsä ei ole automaattisesti paremmassa kunnossa seuraavalle polvelle, vaan sen eteen on tehtävä tietoisia tekoja. Ja juuri näitä tekoja Lusto tekee, yksi hanke ja tarina kerrallaan.
Markku Laukkanen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Niina Uronen, niina.uronen@lusto.fi
Reetta Karhunkorva, reetta.karhunkorva@lusto.fi
Kuvat
Lisätietoja julkaisijasta
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Rakennusneuvos Veli Hyyryläinen: Puurakentaminen on ilmastotavoitteiden käyttämätön voimavara3.8.2026 12:13:12 EEST | Artikkeli
Vaikka puurakentamista on Suomessa edistetty erilaisilla poliittisilla tavoitteilla jo 1990-luvulta lähtien, puun osuus rakentamisesta ei ole kasvanut siinä mittakaavassa kuin alan toimijat ovat odottaneet. Moduulirakentamiseen erikoistuneen Elementit E Oy:n hallituksen puheenjohtaja, rakennusneuvos Veli Hyyryläinen näkee syyn ennen kaikkea siinä, että tavoitteita ei ole muutettu käytännön päätöksiksi. –Erityisesti julkinen rakentaminen voisi toimia puurakentamisen veturina, jos vähähiilisyystavoitteita sovellettaisiin johdonmukaisesti.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala: Ilmastopolitiikan painopiste on päästöjen vähentämisessä6.7.2026 13:10:27 EEST | Artikkeli
Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan mukaan suomalainen metsäkeskustelu on ajautunut tilanteeseen, jossa metsät nähdään liian usein ilmasto-ongelmana eikä osana ratkaisua. –Ilmastopolitiikan tärkein tehtävä on edelleen fossiilisten päästöjen vähentäminen, samalla kun metsiä hyödynnetään entistä korkeampaa arvonlisää tuottavien uusien biotuotteiden, hiilen talteenoton ja puhtaiden investointien perustana. Hallitus ei valmistele hakkuurajoituksia, vaan uskoo metsien kasvun vahvistamiseen, teknologisiin innovaatioihin ja aktiiviseen EU-vaikuttamiseen.
Lapwall Oyj:n Sauli Ylinen: Datakeskuksissa tavoitellaan vähähiilistä rakentamista23.6.2026 10:50:15 EEST | Artikkeli
Datakeskusten rakentaminen on noussut Suomessa yhdeksi rakennusalan merkittävimmistä kasvusegmenteistä. – Kun miljardiluokan investoinneissa jokainen viivästynyt päivä voi maksaa valtavia summia, rakentamisen tärkeimmiksi kilpailutekijöiksi nousevat nopeus, toimitusvarmuus, tekninen laatu ja riskienhallinta, sanoo esivalmistettujen puuelementtien rakentamiseen erikoistuneen LapWall Oyj:n tuote- ja kehityspäällikkö Sauli Ylinen. Datakeskusrakentaminen uudistaa rakentamisen toimintamalleja Vuoden 2025 elokuussa YIT uutisoi rakentavansa Kajaaniin XTX Marketsin toisen datakeskuksen, mihin LapWall toimitti kattoelementtiratkaisun. – Hanke osoittaa, että puuratkaisut soveltuvat myös kaikkein vaativimpiin teknisiin ympäristöihin. Datakeskusrakentaminen on paljon enemmän kuin yksi nopeasti kasvava markkina. Se on laboratorio, jossa kehitetään tulevaisuuden rakentamisen toimintamalleja ja jossa suomalainen puurakentaminen voi näyttää koko potentiaalinsa. Ylisen mukaan datakeskusrakentaminen ei
Pääjohtaja Olli Rehn: Metsistä on tullut ilmastopolitiikan sivujuonne17.6.2026 12:19:41 EEST | Artikkeli
EU tarvitsee metsäartiklan EU tuottaa runsaasti metsiin vaikuttavaa lainsäädäntöä, mutta unionilla ei ole varsinaista yhteistä metsäpolitiikkaa eikä metsille omaa oikeudellista perustaa. – Vaikka metsät ovat Suomen ja Euroopan kannalta hyvin merkittävä luonnonvara, jolla on sekä taloudellista että luonnonarvoihin liittyvää merkitystä, metsiä koskeva päätöksenteko tapahtuu muiden politiikkasektoreiden kautta, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Rehn muistuttaa, että monet metsiin vaikuttavat komission aloitteet perustuvat ympäristö- tai ilmastopolitiikan toimivaltaan. –Metsäpolitiikkaa tehdään epäsuorasti. Metsäpolitiikan kansallinen toimivalta näyttää paperilla vahvalta, mutta käytännössä metsiin vaikutetaan ympäristöartiklojen nojalla. Se johtaa helposti siihen, että Suomen ja muiden metsämaiden kannalta tärkeät taloudelliset näkökulmat jäävät vähemmälle huomiolle. –Tasapaino on horjahtanut. Omana aikanani komissiossa metsiä tarkasteltiin kolmesta suunnasta: ympäristöpolitiikan,
Hannes Mäntyranta: Metsäuutisoinnissa mielipiteet syrjäyttävät tiedon9.6.2026 12:01:11 EEST | Artikkeli
Metsäviestintä murroksessa – osa mediasta muuttunut tarkkailijasta osapuoleksi Pitkän uran metsäviestinnän parissa tehneen toimittaja Hannes Mäntyrannan mukaan metsäviestinnän suurin haaste ei ole tiedon puute vaan se, että mielipiteet syrjäyttävät tiedon. – Keskustelun painopiste siirtyi viimeistään 1990-luvulla taloudesta ympäristöön, mutta nyt taas jossakin määrin takaisin talouteen ja ennen kaikkea ilmastoasioihin. Samalla metsistä on tullut entistä enemmän puoluepoliittinen kysymys tavalla, jota ei vielä 1990-luvulla osattu ennakoida ja joka on haitallista mille tahansa toimialalle. Harva aihe herättää Mäntyrannan mukaan yhtä voimakkaita tunteita kuin metsät. – Vaikka metsätalous on ollut suomalaisen hyvinvoinnin kivijalka yli sadan vuoden ajan, metsät eivät ole enää pelkästään talouden, työn ja viennin lähde, vaan niistä käydään kiivasta keskustelua ilmaston, luonnon monimuotoisuuden, hiilinielujen ja yhteiskunnallisten arvojen kautta. Mäntyrannan mukaan metsäviestinnän painopist
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

