Henkirikokset vähenivät yli kolmanneksella 10 vuoden aikana

Laskeva trendi näyttää tasaantuneen hieman nykyiselle vuosikymmenelle siirryttäessä. Tilastokeskuksen tuoreet luvut viittaavat henkirikollisuuden tason nousseen takaisin vuosien 2020 ja 2021 tasoon viime vuonna.

Henkirikoksissa tyypillisin tekoväline oli keittiöveitsi ja surmaajat olivat pääsääntöisesti hieman uhrejaan nuorempia. Pääosa henkirikoksista liittyy edelleen Suomessa toisilleen tuttujen miesten keskinäisiin alkoholinkäyttötilanteisiin yksityisasunnoissa. Neljässä henkirikostapauksessa kymmenestä tekijä oli uhrin ystävä tai tuttava. Noin neljännes surmista oli parisuhdetappoja, täysin tuntemattomiin henkilöihin kohdistuneiden tekojen osuus oli noin 12 prosenttia.

Henkirikoksen tekijät ja uhrit useimmiten miehiä

Seurantajaksolla 2013–2023 havaittu henkirikollisuuden lasku näkyi selkeämmin miehiin kohdistuneessa väkivallassa, kun naisiin kohdistunut väkivalta pysyi melko tasaisena. Miehiä surmattiin vuosina 2013–2015 vuosittain keskimäärin 62, vuosina 2020–2023 enää 49. Naisten vastaavat määrät olivat 22 ja 24.

Henkirikollisuuden yleiskuva on pysynyt määrällisistä muutoksista huolimatta melko muuttumattomana. Henkirikokset ovat edelleen tyypillisesti yhden, miespuolisen tekijän tekemiä. Myös suurin osa uhreista on miehiä. Miesten joutuessa henkirikoksen uhriksi tekijä oli useimmiten uhrin ystävä tai tuttu (37 %) tai ennestään tuntematon (12 %).

Yleisimmin miesten tekemät henkirikokset kohdistuivat tekijän ystävään tai tuttuun (30 %). Teon kohdistuminen tekijän nykyiseen tai entiseen kumppaniin oli tyypillistä (20 %).  Naisten tekemät ja heihin kohdistuneet henkirikokset olivat usein lähisuhdeväkivaltaa: naisten tekemistä henkirikoksista 45 % kohdistui tekijän nykyiseen tai entiseen kumppaniin ja viidennes teoista tekijän omaan lapseen. Naisten joutuessa henkirikoksen uhriksi tekijä oli 57 % tapauksista uhrin nykyinen tai entinen kumppani.

Tulosten perusteella parisuhdetappoja edeltää usein parisuhdeväkivaltaa. Vaikka naisiin kohdistuvan parisuhdeväkivallan torjunta on tuottanut kuluvalla vuosikymmenellä positiivisia tuloksia, viime vuosina parisuhdeväkivallan ehkäisyyn tähtäävän toiminnan vaikutus näyttäisi hieman tasaantuneen.

Päihteet liittyvät usein tapauksiin ja paikkana on tyypillisesti yksityisasunto

Suomalaisiin henkirikoksiin liittyy useimmissa tapauksissa päihtymys ja päihteidenkäyttötilanteet. Tapauksista 60 prosentissa vuosina 2013–2023 sekä uhri että tekijä olivat päihtyneenä, 73 prosentissa vähintään toinen osapuolista oli päihtynyt. Aikuisväestössä päihtyneenä surmattujen määrä oli miesten keskuudessa edelleen korkeampi kuin naisten keskuudessa. Alkoholisidonnaisten henkirikosten keskimääräinen vuotuinen määrä kuitenkin laski miehiin kohdistuvien tekojen osalta.

Kaikkiaan 65 % henkirikoksista oli tehty yksityisasunnoissa. Sekä nais- että miesuhreilla surmatuksi joutuminen sijoittui tyypillisimmin uhrin kotiin. Kotonaan surmatuksi joutuneita oli naisuhreissa (56 %) ja miehissä (34 %). Noin viidennes rikoksista tapahtui puolijulkisissa tiloissa, kuten esimerkiksi ravintolassa tai kaupassa. Henkirikoksista 15 % tapahtui rannalla, metsä-, kävely- tai ajotiellä, tai muissa julkisissa tiloissa.

Henkirikoskatsaus on toteutettu osana Poliisihallituksen kanssa ylläpidettyä Henkirikollisuuden seurantajärjestelmää.

Julkaisu: 
Henkirikoskatsaus 2025 

Lisätiedot: 
Yliopistotutkija Miisa Törölä
miisa.torola@helsinki.fi
029 4123577

Suunnittelija Anna Raeste
anna.raeste@helsinki.fi
029 4120879