Tutkimusraportti: Miljoonatuloisille ensi vuonna keskimäärin 130 000 euron veroale
Tuoreessa raportissa tarkastellaan hallituksen ensi vuodelle päättämien veronalennusten jakautumista. Verohallinnon ja Tilastokeskuksen aineistoihin perustuvat laskelmat osoittavat, että hallituksen marginaaliveronalennus hyödyttää noin kahta prosenttia suurituloisimmista suomalaisista. Suurimmat veronalennukset kertyvät vielä pienemmälle joukolle. Raportin tutkimuskatsauksen mukaan suurituloisten veronalennukset eivät lisää olennaisesti talouskasvua.

Petteri Orpon hallitus päätti huhtikuun puoliväliriihessään kohdentaa suurituloisimmille muita suuremmat veronalennukset. Ne toteutetaan laskemalla niin kutsuttua marginaaliveroa noin 400 miljoonalla eurolla. Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér ja talouspoliittinen asiantuntija Jussi Systä tarkastelevat tutkimusraportissaan veronalennusten vaikutuksia tilastojen sekä tutkimuskirjallisuuden valossa.
– Marginaaliveronalennus hyödyttää noin 106 000 suomalaista, jotka ansaitsevat yli 100 000 euroa vuodessa. Hätkähdyttävää on, miten hyöty kertautuu tulojen noustessa. 100 000 euron ansiotuloilla käteen jäävien tulojen kasvu on alle 300 euroa vuodessa ja 150 000 euron tuloilla verotus laskee jo noin 3 000 euroa. Yli miljoona euroa ansaitsevilla veroale nousee keskimäärin 130 000 euroon – siis monikymmenkertaiseksi, Finér kuvaa.
Verohallinnon tilastojen mukaan miljoona euroa tai sitä enemmän ansiotuloja saaneita oli vuonna 2023 Suomessa 211 henkilöä. He ovat siis saamassa ensi vuonna yhteensä yli 25 miljoonan euron veronalennuksen.
Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölä on laatinut raporttiin laskelmat, jotka kuvaavat ensi vuoden kaikkien yleisten tuloveronalennusten jakautumista tulokymmenyksittäin ja tulosadasosittain. Tilastokeskuksen aineistoon perustuva laskelma osoittaa, että marginaaliveronalennuksen vuoksi hallituksen veronalennukset hyödyttävät myös kokonaisuutena suurituloisimpia tuloluokkia.
– Tilastokeskuksen aineistoon perustuvat laskelmat osoittavat, että ensi vuodelle kaavaillut veronalennukset tulevat painottumaan tulokymmenysten ja -sadasosien yläpäähän; marginaaliveron alennus kääntää kokonaisvaikutuksen vahvasti suurituloisimpien eduksi, alleviivaa Nyyssölä.
– Suurituloisimmalla yhdellä prosentilla suomalaisista veronalennus on ensi vuonna keskimäärin noin 4 700 euroa vuodessa. Se on 14-kertainen verrattuna yhdeksään alimpaan tulokymmenykseen, joilla verotus laskee noin 330 euroa. Kyseessä on todellinen huipputuloisten veroale. Sen peruminen vahvistaisi julkista taloutta sadoilla miljoonilla euroilla, Finér summaa.
Raportissa arvioidaan marginaaliveronalennusten jakautumista myös alueiden, sukupuolten ja ikäryhmien välillä. Veronalennus hyödyttää ylivoimaisesti eniten Helsingissä sekä Espoon ja Kauniaisten läntisellä Uudellamaalla. Näillä alueilla 100 000 euroa ansaitsevien tulo-osuus on noin viisinkertainen verrattuna koko maan keskiarvoon ja vielä suurempi suhteessa Itä- ja Pohjois-Suomeen.
– Hallituksen veropäätökset kärjistävät alueiden eriarvoisuutta. Ne kasvattavat tuloeroja myös sukupuolten välillä, sillä miesten osuus marginaaliveronalennuksesta on kolme kertaa suurempi kuin naisten. Tyypillinen veroalesta hyötyjä on 40–65-vuotias mies pääkaupunkiseudulta, Finér toteaa.
Suurituloisten veronalennukset tuovat tuskin merkittävästi kasvua
Hallitus perusteli keväällä veronalennuksiaan kasvulla ja se on esittänyt, että marginaaliveronalennus rahoittaisi jopa kokonaan itsensä. Tänään julkaistun raportin tutkimuskatsaus kuitenkin osoittaa, että arvio veronalennusten dynaamisista vaikutuksista on optimistinen ja siihen liittyy huomattavaa epävarmuutta. Arvioissa on esimerkiksi jouduttu nojaamaan vuosikymmeniä vanhoihin tai toisissa maissa kerättyihin aineistoihin.
– Suhtautuisin varovaisesti arvioihin veronalennuksen itserahoituksesta. Ylipäänsä tutkimuksissa ei ole löydetty selvää näyttöä siitä, että suurituloisten veronalennukset toisivat talouskasvua. Sen sijaan tutkimukset osoittavat, että veronalennukset kasvattavat tuloeroja, Jussi Systä sanoo.
Tutkimusraportti Huipputuloisten asialla: Selvitys hallituksen tuloveronalennusten vaikutuksista eri tulonsaajaryhmiin ja alueisiin on myös saatavilla Kalevi Sorsa -säätiön verkkosivuilta (julkaisu 26.8. klo 2.00). Raportin toteutukseen on saatu avustusta Palkansaajasäätiöltä ja Kuluttajaosuustoiminnan säätiöltä.
Lisätietoja:
Lauri Finér, toiminnanjohtaja, Kalevi Sorsa -säätiö, p. 041 5012317, lauri.finer@sorsafoundation.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Milla Nyyssöläjohtava tutkijaTyömarkkinat
Puh:045 7750 2062milla.nyyssola@labore.fiLiitteet
Linkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
KUTSU | Labore julkistaa syksyn 2025 talousennusteen torstaina 25.9. klo 1029.8.2025 11:43:54 EEST | Tiedote
Joko suhdanne kääntyy? Syntyykö kauppasovusta kasvuvauhtia? Milloin työmarkkinat elpyvät?
Viennin kysynnän äkillinen kasvu nostaa vientiyritysten energiankulutusta, mutta energiatehokkuutta vientipomppu ei kohenna25.8.2025 09:32:18 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan viennin kasvua lisäävät kysyntäsokit nostavat suomalaisten teollisuusyritysten energiankulutusta, mutta eivät johda kokonaisvaltaisiin parannuksiin yritysten energiatehokkuudessa. Yrityskohtaiset erot – erityisesti taloudellinen asema – vaikuttavat siihen, millaisia ympäristövaikutuksia kasvava vienti synnyttää.
Esittelyssä Laboren tutkijat – asiantuntemusta talouden ja yhteiskunnan polttaviin kysymyksiin20.8.2025 08:47:26 EEST | Tiedote
Työn ja talouden tutkimus LABORE on julkaissut verkkosivuillaan tutkijakortit, joissa esitellään tiiviissä muodossa Laboren asiantuntijat sekä heidän tutkimusalueensa. Tutkijakortit tarjoavat hyvän yleiskuvan Laboressa tehtävästä tutkimuksesta.
Merja Kauhaselle työelämän kehittämispalkinto – tunnustus tutkimustyöstä tasa-arvoisen työelämän edistämiseksi5.8.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen on palkittu työelämän kehittämispalkinnolla tunnustuksena pitkäaikaisesta ja vaikuttavasta tutkimustyöstään. Hänen tutkimuksensa ovat syventäneet ymmärrystä palkansaajien tasa-arvosta, toimeentulosta ja työelämän muutoksista.
Mika Maliranta toi taloustieteen äänen Suomi Areenan keskusteluihin30.6.2025 10:05:40 EEST | Tiedote
Laboren johtaja Mika Maliranta osallistui kesäkuussa 2025 useisiin ajankohtaisiin keskusteluihin Porin SuomiAreenassa. Hän toi tilaisuuksiin taloustieteelliseen tutkimukseen pohjautuvaa asiantuntemusta muun muassa tekoälyn vaikutuksista työelämään, koulutustason nostamisen välttämättömyydestä ja Suomen talouskasvun edellytyksistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme