Kankaanpäästä ja Honkajoelta etsitään kunnostettavia puroja, perinnebiotooppeja, soita ja kosteikkoja (Satakunta, Varsinais-Suomi)
Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Suomen Metsäkeskus etsivät Kankaanpään ja Honkajoen alueelta kunnostettavia luontokohteita. Kunnostusten tarkoitus on parantaa Karvianjoen ja sen sivupurojen luontotyyppien ja vesien tilaa.

Satakunnan arvokkaita luonnon monimuotoisuuskeskittymiä halutaan kunnostaa
”Laadimme parhaillaan maakunnallisia luonnon monimuotoisuuden toimeenpanosuunnitelmia, eli LUMO-ohjelmia”, kertoo Varsinais-Suomen ELY-keskuksen aluekoordinaattori Liina Salonen.
”LUMO-ohjelmien tavoitteena on koota yhteen maakunnallinen luontotieto, jotta tiedon perusteella voidaan kohdentaa hoitoa ja sen rahoitusta kaikkein arvokkaimmille kohteille.”
Satakunnan alueelta tällaiseksi arvokkaaksi luonnon monimuotoisuuskeskittymäksi on tunnistettu Ala-Honkajoen – Pohjankankaan alue. Alueella on monipuolisesti mm. harjuluontoa, lähteitä, puroja ja soita sekä perinnebiotooppeja. Koko Satakunnan alueen viimeiset raakut, eli jokihelmisimpukat, sinnittelevät vielä Karvianjoessa ja niiden pelastaminen vaatii pikaisia toimia.
”Tavoitteemme on tehdä alueella elinympäristöjen kunnostuksia ja etsimme nyt kunnostuksista kiinnostuneita maanomistajia”, Salonen kertoo.
”Kunnostukset ovat aina vapaaehtoisia maanomistajalle. Rahoitus tulee Helmi-ohjelmasta ja voimme toteuttaa kohteita myös niin, että maanomistajan antaa suostumuksensa ja me hoidamme kunnostustoimet. Meihin voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä, niin kerromme mielellämme lisää”.
Puroja ja muita luontotyyppejä kunnostetaan vapaaehtoisuuteen perustuen
Karvianjoen alueella purojen pohjat ovat liettyneet ja hiekoittuneet. Kunnostuksilla pohjiin saadaan palautettua taimenen kudulle välttämättömiä sorapohjia.
Perinnebiotoopeilla, eli vanhoilla laitumilla ja niityillä, voidaan tehdä avoimuutta palauttavia raivauksia, niittoa tai rakentaa laidunaidat sekä auttaa maanomistajaa löytämään alueelle sopivat laiduntajat. Perinnebiotoopit ovat lajirikkainta luontoamme ja laidunnus, niitto sekä raivaukset palauttavat nopeasti arvokkaan niittylajiston sekä perinteisen maiseman. Karvianjoen varrella esiintyy paikoitellen myös hienoja lehtometsiä, joiden valo-olosuhteita voidaan parantaa esimerkiksi kuusia poistamalla.
”Helmi-ohjelman kautta olemme ELY-keskuksissa jo muutamien vuosien ajan tehneet eri luontotyyppien kunnostustöitä yksityismailla vapaaehtoisuuteen perustuen”, kertoo ELY-keskuksen luonnonhoidon asiantuntija Hanna Hakamäki.
”Saamiemme kokemusten kautta olemme huomanneet, että yhteistyö maanomistajien, urakoitsijoiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa on tuottanut hyviä tuloksia. Monet maanomistajat ovat ottaneet meihin yhteyttä tarjotakseen omia kohteitaan kunnostuksiin ja hoitosuunnittelua tehdään yhdessä maanomistajien kanssa”.
Soiden ennallistamisella ja kosteikkojen perustamisella voidaan parantaa vesien tilaa
Vesien tilan parantaminen vaatii kokonaisvaltaisempia toimia, kuten ravinteiden ja maa-aineksen valunnan ehkäisemistä koko valuma-alueella. Vesien tilaa voidaan parantaa esimerkiksi perustamalla kosteikkoja tai ennallistamalla soita.
”Soiden ennallistamisella ja kosteikkojen perustamisella on monia hyötyjä valuma-alueella: ne parantavat vesistöjen tilaa sitomalla ravinteita ja kiintoainesta, lieventävät tulvia, edistävät suoluonnon monimuotoisuutta ja toimivat hiilinieluina, mikä auttaa ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Nämä toimenpiteet myös palauttavat suon luontaisen vesitalouden ja kasvillisuuden, tukevat ekosysteemien toimintaa ja voivat luoda uusia virkistyskäyttömahdollisuuksia”, kertoo Metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntija Antti Laitinen.
”Ennallistettavaksi sopivat kohteet voivat olla esimerkiksi ojitettuja soita, jotka ovat vähäpuustoisia ja -tuottoisia. Kosteikon perustaminen kannattaa vaikka vanhoille turvepelloille tai kohtiin, joissa vesi nousee keväällä. Edellä mainitut ovat pelkistettyjä esimerkkejä kohteista. Meille voi matalalla kynnyksellä tarjota kaikenlaisia kohteita”.
Valtion mailla kunnostuksia tulevat tekemään Metsähallituksen Luontopalvelut, Metsähallituksen Metsätalous Oy ja Metsähallituksen Eräpalvelut.
Kunnostustoimia tehdään osana Priodiversity LIFE -hanketta.
Osallistu kunnostustöihin - tule kuulemaan lisää 27.8.2025
Järjestämme iltatilaisuuden ”Puhutaan luonnosta – ideoita ja eväitä Karvianjoen luonnon turvaamiseen” keskiviikkona 27.8.2025 Kunnonlähteellä klo 18.00. Kahvitarjoilu alkaen klo 17.30. Tarjoilua varten pyydämme ilmoittautumaan etukäteen tämän linkin kautta: Puhutaan luonnosta - ideoita ja eväitä Karvianjoen luonnon turvaamiseen Tilaisuuteen voi tulla myös ilman ilmoittautumista.
Tilaisuudessa kerrotaan LUMO-ohjelmatyöstä, Ala-Honkajoki -Pohjankankaan monimuotoisuuskeskittymästä, Karvianjoen vesien tilasta ja raakuista. Lopuksi esittelemme erilaisia rahoitusmahdollisuuksia.
Olemme mukana myös Hörhiäisviikon torstaitorilla Kankaanpäässä 28.8. klo 9-13. Mukana torilla Priodiversity LIFE -, LIFE Revives -, KIPSI- ja MoniTeko-hanke, Helmi-ohjelma ja Suomen Metsäkeskus. Tule juttelemaan ja osallistu Raakkutietovisaan, osallistujille luvassa palkintoja!
Lisätietoja:
Varsinais-Suomen ELY-keskus:
Luonnonhoidon asiantuntija Hanna Hakamäki, hanna.hakamaki@ely-keskus.fi, puh. 0295 023 061
Aluekoordinaattori Liina Salonen, liina.salonen@ely-keskus.fi, puh. 0295 022 174
LUMO-ohjelmat:
Biodiversiteettikoordinaattori Maija Mussaari, maija.mussaari@ely-keskus.fi, puh. 029 502 2883
Suomen Metsäkeskus:
Luonnonhoidon asiantuntija Antti Laitinen, antti.laitinen@metsakeskus.fi, Puh. 050 329 6283
Luonnonhoidon asiantuntija Jarmo Uimonen, jarmo.uimonen@metsakeskus.fi, puh. 040 525 3053
Priodiversity LIFE -hanke on saanut osarahoitusta Euroopan unionin LIFE- ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan unioni tai CINEA ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Sinilevätilanne on pysynyt ennallaan Lounais-Suomen merialueilla (Varsinais-Suomi, Satakunta)21.8.2025 11:00:00 EEST | Tiedote
Sinileviä on tälläkin viikolla havaittu Lounais-Suomen merialueilla, mutta tilanne on kuitenkin maltillinen. Muutamalla sisävesien vakiohavaintopaikalla sinilevät ovat runsastuneet. Sinilevätilannetta seurataan valtakunnallisesti aina syyskuun loppuun saakka.
Saimaannorpan suojelua ja kalastuksen yhteensovittamista selvitetään21.8.2025 09:11:46 EEST | Tiedote
Suojelun ansiosta saimaannorpan uhanalaisuus on muuttunut äärimmäisen uhanalaisesta erittäin uhanalaiseksi. Syntyvyys on tuplaantunut 15 vuodessa.
Häxört eftersökes i Egentliga Finland och Satakunta - häxörten är den särskilt skyddade häxörtsbrokmalens värdväxt14.8.2025 13:51:56 EEST | Pressmeddelande
Häxörtsbrokmal (Mompha terminella) är en särskilt skyddad mikrofjärilsart som är beroende av den sällsynta växten dvärghäxört (Circaea alpina) som ibland även kallad för nattens förtrollerska. Dvärghäxörten är en självpollinerande växt som växer vid källor, frodiga kärr och i representativa fuktiga lundar och kärrskogsbäckar. Kalavverkningar och dikningar har förstört många förekomster, vilket också har påverkat häxörtbrokmalens hotstatus (fragmentering av förekomster).
Velholehteä etsitään Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa - velholehdellä elää erityisesti suojeltava varjotupsukoi14.8.2025 13:51:56 EEST | Tiedote
Varjotupsukoi (Mompha terminella) on erityisesti suojeltava mikroperhoslaji, joka on sidonnainen harvalukuiseen pikkuvelholehteen (Circaea alpina), jota kutsutaan myös yövarjon lumoojaksi. Pikkuvelholehti on itsepölytteinen kasvi, joka kasvaa lähteissä, lähdekorvissa ja edustavissa kosteissa lehdoissa ja korpinoroissa. Avohakkuut ja ojitukset ovat tuhonneet lukuisia esiintymiä mikä on vaikuttanut myös varjotupsukoin uhanalaisuuteen (esiintymien pirstoutuminen).
Sinilevää on edelleen Lounais-Suomen merialueilla (Varsinais-Suomi, Satakunta)14.8.2025 11:58:04 EEST | Tiedote
Sinilevähavaintoja on tehty Lounais-Suomen merialueilla edelleen tällä viikolla. Sisävesien vakiohavaintopaikoilta sinilevää ei kuitenkaan ole pääasiassa enää tavattu. Sinilevätilannetta seurataan valtakunnallisesti aina syyskuun loppuun saakka.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme