Opiskelijoiden odotettu hakeutuvan edullisempiin asuntoihin, mutta mistä ne löytyvät? ”Komparatiivilla vältellään konkretiaa”

Opiskelijat siirtyivät elokuun alusta yleiseltä asumistuelta opintotuen asumislisän piiriin. Monella muutos tarkoittaa isoa leikkausta kuukausittaiseen toimeentuloon. Tukimuutoksella patistellaan opiskelijoita edullisempaan asumiseen ja sen on arvioitu lisäävän edullisempien asuntojen kysyntää.  

Vielä opiskelijoiden muuttoaalto ei ole näkynyt. Kiinnostus soluasumista kohtaan ei ole juuri kasvanut. Vuokraturvan mukaan opiskelijat eivät vielä ole ryhtyneet päivittämään asumisratkaisujaan edullisemmaksi, mutta ennakoi kiinnostuksen vielä heräävän. 

- Keskeinen kysymys on jäänyt kysymättä: mistä ne edullisemmat asunnot löytyvät? Tuntuu, että komparatiivilla vältellään konkretiaa, Suomen opiskelija-asunnot SOA ry:n toiminnanjohtaja Lauri Lehtoruusu haastaa.

Opiskelijat eivät ole asuneet erityisen kalliisti ennenkään. Esimerkiksi Espoossa yksinasuvien asumistukea saaneiden opiskelijoiden asumismenot olivat vuoden 2024 lopussa keskimäärin 644 euroa kuukaudessa. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä vapaarahoitteisten yksiöiden kokonaisvuokrien alakvartiili oli 695 euroa, eli vain neljännes yksiöiden vuokrista jäi alle 695 euron. Opiskelijat siis asuttavat keskimäärin edullisinta asuntokantaa. 

Sama toistuu monella muulla paikkakunnalla. Usein opiskelijoiden keskimääräiset vuokrat jäävät alakvartiilin alle tai sijoittuvat alakvartiilin ja mediaanin väliin.  

Osittain opiskelijoiden edullisia asumismenoja selittää opiskelija-asuminen. Hieman päälle viidennes opiskelijoista asuu markkinahintaa edullisemmassa opiskelija-asunnossa. Opiskelija-asuntojen käyttöasteet ovat ennätystasolla, eikä niitä riitä läheskään kaikille tarvitsijoille. 

- Opiskelijamäärät ovat kasvaneet opiskelija-asuntotarjontaa nopeammin. Erityisryhmien investointiavustukseen kohdistuva leikkaus on uhannut tyrehdyttää lisärakentamisen, Lehtoruusu harmittelee.

- Jollei rahoituspullonkaula ratkea, ja opiskelijamäärä jatkaa kasvuaan, edullisinta asumisvaihtoehtoa riittää alati pienemmälle osalle opiskelijoista.

Nyt tunnelin päästä siintää valoa. Ympäristöministeriö valmistelee muutoksia opiskelija-asuntorakentamisen korkotukilainoitukseen. Investointiavustuksen voisi korvata suuremmalla lainaosuudella. 

- Muutos olisi tärkeä siltaratkaisu ja aukaisisi tulpan kipeästi tarvitun opiskelija-asuntotuotannon tieltä. Pitkällä aikavälillä investointiavustus olisi kuitenkin opiskelijan kukkarolle parempi, Lehtoruusu sanoo.  

Edulliset asunnot kiven alla – tukimuutokset kiristävät tilannetta 

Asumismenoissa voi säästää muuttamalla vain, jos onnistuu löytämään nykyistä edullisemman asunnon. Se ei välttämättä onnistu. Esimerkiksi Espoosta on Oikotiellä vuokrattavana 2566 asuntoa, joista vain 104 alittaa opiskelijoiden keskimääräiset 644 euron asumismenot. Opetushallituksen tilastopalvelu Vipusen mukaan Espoossa asui 22 476 opiskelijaa vuonna 2024.  

Edullisten asuntojen kysyntää ei kasvata vain opiskelijoiden tukimuutos. Viime vuonna voimaan astuneen lakimuutoksen myötä toimeentulotuen saajia kehotetaan muuttamaan, jos vuokra ylittää kuntakohtaien hyväksyttävien asumismenojen normin.  

Kela on lähettänyt muuttokehotuksia jo kymmenille tuhansille kotitalouksille. Lakiesityksen vaikutusarvion mukaan asumismenojen normittaminen koskee useimmin yksinasuvia kotitalouksia.  

Opiskelijat eivät pääsääntöisesti voi saada toimeentulotukea, mutta lakimuutoksen myötä muuttokehotuksen saaneet toimeentulotuen saajat kilpailevat pitkälti samoista edullisista pienasunnoista opiskelijoiden kanssa. 

- Jos sosiaaliturvaan tukeutuvia halutaan patistella edullisiin asuntoihin, on samalla turvattava, että edullisia asuntoja löytyy. Mitä useammalle opiskelijalle järjestyy opiskelija-asunto, sitä harvempi on kilpailemassa edullisista asunnoista muiden pienituloisten kanssa, Lehtoruusu alleviivaa.