Työttömyys heinäkuussa 14,8 prosenttia

Nostoja heinäkuun tilanteesta:

• Työttömien määrä nousi, lomautettuja ja lyhennettyä työviikkoa tekeviä oli vähemmän vuoden takaiseen verrattuna.
• Pitkäaikaistyöttömiä oli 1 361 enemmän kuin vuosi sitten.
• Palveluissa olevia oli 2 099 vähemmän kuin vuosi sitten.
• Uusia avoimia työpaikkoja oli 228 vähemmän kuin vuosi sitten.

Koko Keski-Suomen alueella työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 14,8 %. Työttömien työnhakijoiden määrä laski edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta neljässä kunnassa. Suhteellisesti eniten laskua tapahtui Luhangassa (- 31,4 %). Suhteellisesti eniten työttömiä työnhakijoita oli Äänekoskella (16,3 %) ja vähiten Luhangassa (8,7 %).

Ammattiryhmittäin tarkasteltuna työttömien määrä nousi edellisen vuoden heinäkuuhun verrattuna käytännössä kahdeksassa ammattiryhmässä. Eniten työttömyys nousi johtajien keskuudessa (95,2 %). Työttömien määrä laski käytännössä kahdessa ammattiryhmässä, eniten ammatteihin luokittelemattomien ryhmässä (- 12,0 %). Suhdanneindikaattorina pidetyssä rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät -ammattiryhmässä työttömyys nousi 8,7 %.

Keski-Suomessa oli uusia avoimia työpaikkoja heinäkuun aikana 678, joka on 228 vähemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan heinäkuussa oli avoinna 1 543 työpaikkaa, 499 vähemmän kuin vuosi sitten. Tilastojärjestelmässä on ollut ongelmia, joten avoimien työpaikkojen määriin liittyy tiettyjä epävarmuuksia koko maassa.

Asiantuntijoiden työttömyyden kasvu poikkeuksellisen suurta

Kaikilla Keski-Suomen seutukunnilla suurimman työttömien ryhmän muodostavat ne, joiden ammatti ei ole tiedossa. Huomattavan iso osa tästä ryhmästä muodostuu maahanmuuttajataustaisista työttömistä, joilla ei ole ammattia tai joiden ammattia ei ole voitu määritellä. Muutenkin suurimmat työttömien ammattiryhmät ovat melko samanlaiset kaikilla seutukunnilla. Jyväskylän seutukunnalla ammateista korostuvat myyjät, lähihoitajat, lastenhoitotyöntekijät, ravintola- ja suurtaloustyöntekijät, moottoriajoneuvojen asentajat ja korjaajat sekä talonrakentajat. Muillakin Keski-Suomen seutukunnilla suurimpia työttömien ammattiryhmiä ovat nimenomaan lähihoitajat ja myyjät. Muita isoja työttömien ammattiryhmiä eri seutukunnilla ovat mm. kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajat, lastenhoitotyöntekijät, ravintola- ja suurtaloustyöntekijät ja talonrakentajat.

Työttömyyden kasvu Keski-Suomessa ja monilla muillakin ELY-keskus-alueilla nimenomaan asiantuntijatyössä on tällä hetkellä poikkeuksellisen suurta. Tämä kertoo siitä, että talouden heikko suhdanne vaikuttaa asiantuntijatyöhön kaikilla toimialoilla, myös esimerkiksi ict-alalla, jolla oli pitkään työvoimapula. Julkisen talouden vaikeudet näkyvät siinä, että julkisella puolella on aiempaa vähemmän työpaikkoja avoinna ja niistä käydään kovaa kilpailua.

Korkeasti koulutettujen työllisyys kohenee hitaimmin

Akavan mukaan korkeasti koulutettujen työttömyys lähtee yleensä nousuun ensimmäisenä ja kääntyy laskuun viimeisenä. Tämä johtuu siitä, että taloudellisesti haastavina aikoina on vähemmän uuden suunnittelua, johtamista ja kehittämistä. Kun talous sitten kääntyy kasvuun, korkeasti koulutettujen työttömyys vähenee yleensä vasta sitten, kun uusia projekteja ja investointeja uskalletaan käynnistää.

Useiden ennusteiden mukaan Suomen talouden uskotaan kääntyvät kasvuun vuoden 2025 lopulla, mutta työ- ja elinkeinoministeriön työmarkkinaennusteen mukaan työttömyys vähenee vasta vuoden 2026 alkupuolella. Johtajien ja asiantuntijoiden työttömyys todennäköisesti vähenee hitaammin kuin muiden alojen työttömyys.

Keski-Suomen työllisyyskatsaus, heinäkuu 2025 (tyollisyyskatsaus.fi)