Varhaiskasvatuksen siirtymissä kohtaavat rakenteet ja lapsen arki
Siirtymä päiväkotiryhmästä tai päiväkodista toiseen on lapselle merkittävä muutos arjessa, kun taas varhaiskasvatusjärjestelmälle se on käytäntö, jolla toiminta mahdollistetaan. Jyväskylän yliopistossa toteutettu väitöstutkimus osoittaa, että nämä saman ilmiön kaksi puolta eivät ole toisistaan irrallisia.
Varhaiskasvatuksen siirtymät eivät ole lapsille aina helppoja, vaan ne saattavat haastaa niin lapsen ryhmäänkuulumisen kokemuksen kuin kaverisuhteet. Varhaiskasvatuksen siirtymiä väitöskirjassan tarkastelleen KM Kaisa Harjun tutkimus osoitti varhaiskasvatuksen järjestämisen tapojen olevan yhteydessä siihen, millaisia siirtymiä lapsille rakentuu.
Merkittävä rooli on kunnissa tehtävillä ratkaisuilla, jotka viime kädessä määrittävät sen, miten varhaiskasvatuksen järjestämisen säädökset lasten arkeen rantautuvat.
– Siihen, millaisia siirtymät ovat, voidaan vaikuttaa päiväkodin ryhmärakenteen suunnittelulla sekä kunnallisilla varhaiskasvatuspolitiikoilla, Harju toteaa.
Päiväkotien täyttöaste ohjaa siirtymien ketjuja
Konkreettinen esimerkki siirtymiin vaikuttamisesta on päiväkotien täyttöaste. Jos päiväkodit ovat aina aivan täynnä, voi uusi aloittaja käynnistää päiväkodissa ennakoimattoman dominosiirtymien ketjun.
– Eräissä tapauksissa paikka lapselle on lain mukaan järjestyttävä parissa viikossa missä tahansa kohtaa vuotta. Täpötäydessä päiväkodissa lasten siirtely ryhmien välillä voi olla ainoa keino tehdä uudelle tulijalle tilaa, Harju kertoo.
Noin kolmivuotiaat lapset tulevat todennäköisemmin siirretyksi, sillä kolmanteen syntymäpäivään kytkeytyvät muutokset suhdeluvussa ja ryhmäkoossa vapauttavat resursseja. Resursseja vapautuu, sillä kolmevuotias voidaan sijoittaa isompaan ryhmään, jossa on vähemmän aikuisia suhteessa lasten määrään.
– Voisi olla myös kansallisen tason pohdinnan paikka miettiä, pitäisikö päiväkotien täyttöasteelle asettaa jokin raja. Se ainakin auttaisi kontrolloimaan ennakoimattomia siirtymiä, Harju ehdottaa.
Ennakoimattomat siirtymät haastavat lapsen edun arvioinnin
Kun siirtymät ovat ennakoimattomia, paine järjestää uudelle aloittajalle paikka voi haastaa siirtymien pedagogista perusteltavuutta ja lapsen edun ensisijaisuuden aitoa arviointia. Päätöksiä lasten siirtymistä joudutaan tekemään toiminnan reunaehtojen ja lapsen edun arvioinnin ristipaineessa.
– Lasten näkökulmasta siirtymät järjestävät varhaiskasvatusarjen aina uudelleen, eikä muutokset ole kaikille helppoja. Joskus tärkeän kaverin siirtyminen uuteen ryhmään voi olla lapselle merkittävä siirtymän kokemus, vaikka lapsi itse jäisikin saman nimiseen ryhmään kuin aikaisemmin. Silloin puhutaan epäsuorasta siirtymästä, jota ei aina ole helppo tunnistaa, Harju kertoo.
Siirtymien tunnistaminen ja tukeminen on kuitenkin aina tärkeää, sillä samalla kun siirtymät ovat mahdollisuuksia uusiin kaverisuhteisiin ja uuden oppimiseen, sisältävät ne myös ulosjäämisen ja eriarvoistumisen riskejä, Harju muistuttaa.
Kaisa Harjun varhaiskasvatustieteen väitöskirjan ”Tracing Children’s Transitions in Early Childhood Education and Care: A Relational-Spatial Perspective” tarkastustilaisuus järjestetään 5.9.2025 klo 12 Jyväskylän yliopistossa. Väitöstilaisuutta voi seurata salissa S212 tai verkkovälitteisesti. Vastaväittäjänä toimii professori Tuija Turunen (Lapin yliopisto) ja kustoksena professori Niina Rutanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi. Väitöstä voi seurata osoitteessa https://r.jyu.fi/vaitos-harju050925.
Väitöskirja on vapaasti luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0938-4.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kaisa Harju, väitöskirjatutkija JYU
puh. 045 137 48 11
kaisa.m.harju@jyu.fi
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun uudessa hankkeessa tutkitaan kestäviä työurapolkuja Puolustusvoimissa25.8.2025 10:11:25 EEST | Tiedote
Muuttunut turvallisuustilanne, pienenevät ikäluokat ja Nato-jäsenyys haastavat Puolustusvoimia uudistamaan työurapolkujaan ja vahvistamaan henkilöstön muuntautumiskykyä tehokkaalla johtamisella. Näitä aiheita tutkitaan elokuussa 2025 käynnistyneessä, kaksivuotisessa Puolustusvoimien kestävät työurapolut: houkuttelevuus ja muuntautumiskyky -tutkimushankkeessa Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa.
Ensimmäinen absoluuttinen suprajohtava kytkin magneettisessa laitteessa25.8.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on ollut mukana osana kansainvälistä tutkimusryhmää, joka on kehittänyt magneettisissa laitteissa toimivan suprajohtavan kytkimen. Kytkin on avaintekijä haihtumattomien suprajohtavien RAM-muistien kehittämisessä ja energiatehokkaamman tieto- ja viestintäteknologian luomisessa.
Kaksi lahjoitusta Jyväskylän yliopiston uudelle maisteriohjelmalle22.8.2025 13:02:43 EEST | Tiedote
Suomen Bioanalyytikot ry lahjoittaa 30 000 euroa ja Suomen Röntgenhoitajat ry 15 000 euroa Jyväskylän yliopiston uudelle diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelmalle.
Business Finlandilta rahoitus Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen tutkimukseen vuorovaikutuksesta etä- ja hybridityössä21.8.2025 11:02:43 EEST | Tiedote
Business Finland on myöntänyt yli miljoonan euron rahoituksen Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen yhteiselle hankkeelle, jossa tutkitaan kestävää etä- ja hybridityötä työyhteisön vuorovaikutuksen, työmotivaation ja työn tuottavuuden näkökulmista. Niin lähi- kuin etätyössä vuorovaikutuksen ja viestinnän laadulla on merkitystä.
Väitöstutkimuksen mukaan viittomakieli on moniaistinen – tulokset haastavat näkökeskeisyyden20.8.2025 13:42:50 EEST | Tiedote
FM Jarkko Keräsen suomalaisen viittomakielen väitöskirja osoittaa, että viittomakieli on luonnostaan moniaistinen ja että se voi kuvailla merkitystä moniaistisesti. Väitöskirja haastaa pitkään vallinneen näkökeskeisen käsityksen, joka painottaa näköaistia ja jättää huomiotta muut aistit, kuten tuntoaistin, äänen, maun ja hajun.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme